Käyttäjän Vorresteri kirjoittamat vastaukset
-
Terve,
Yleisellä tasolla: metsänhakkuusopimuksella sovitaan puut hakattavan sovitulla tavalla sovitulta alueelta ja niistä maksetaan puutavaralajeittain sovitut yksikköhinnat.
Ensimmäisenä lukemaan metsänhakkuu-/korjuupalvelusopimuksen sopimusehdot. Jos siellä ei ole kirjattu ostajalle ”tyhjentävää” mainintaa yksipuolisesta mahdollisuudesta tarkistaa sovittuja puutavaralajien yksikköhintoja alaspäin/selkeästi todeta kirjattujen hintojen olevan arvioita mahdollisuudella tarkastaa niitä hakkuuajankohdan tilanteeseen, niin huomauttaisin eriävän mielipiteen mittaustodistuksesta.
Aloittajan tapauksessa on varmaankin taustalla se, että korjuuhetken toimituskauppahinnat ovat kaupantekohetken tilannetta tarkastellen sukeltaneet yleisen puumarkkinan mukaisesti. Puunhinnan lasku jyvittyy metsänomistajan mittaustodistukselle ”sovittua” alempana yksikköhintana? Eli varantoon on jäänyt aikanaan sovittua hakkaamatonta, nykyhetkellä tarkastellen hivenen kallista puuta.
Jos näin on, ilman sopimuksella olevaa ao. mainintaa puunhinnan alentamisesta, niin satojentuhansien mottien puukauppaskene kokemuksella, erikoinen tilanne.
..Tehdäänkö jossain päin valtakuntaa vielä ”yksikköhinnoiltaan avoimia puukauppasopimuksia”, joissa yksikköhinnat ovat selkeästi mainiten arvioita ja katsotaan sitten korjuun jälkeen mitä puusta jää maksettavaa?
Tere,
Viime kevään keskiarvo oli n. 2000 paakkutaimea päivälle. 6 tunnin istutuspäiviä 300-350 taimen tuntivauhdilla, jolla työjälki kestää vielä kriittisenkin arvioinnin. Enempää ei kannata ahnehtia jos seuraavanakin päivänä meinaa olla tuoreessa iskussa.
Taimilaatikot kannoin tarvittaessa aukolle valmiiksi sopivasti sirotellen, tarkoitukseen vartavasten tuunatulla putkirinkan aihiolla. Tarkoitus, että vakka tyhjenee aina täydennyspaikan liepeille. Työssä käytän tuplavakkaa, jossa järkevä kertalatinki n.180 taimea puulajista riippuen.
Pienellä työnsä suunnittelulla vähentää tässäkin turhia (tuottamattomia) askeleita huimasti. Ihan niinkuin raivuulla ja manuhakkuussakin.
Yrittäjähinta työlle n.20c+alv puulajista riippuen. Keväällä tehdään sen verran puskuria, että oikean talven tullessa voi vähentää työpäiviä ja keskittyä hiihtohommiin.
Jos oikein pöpelikköä ja puissa pakkaslunta, niin käynnin varmistamiseksi vaimon sukkahousut kopan päälle talvisarjan lisäksi on oiva apu.. Liipasin kahvassa joskus joku kevyt pussukka suojaamassa pahimmilla keleillä. Ja tietty jäänesto kyllästys kriittisiin paikkoihin.
Talvella en koskaan jätä sahaa yöksi metsään. Aamut sujuu vähemmällä temppuilulla. Jonsered 2256w.
Jonseredin takuu-,huolto- ja varaosa-asiointi on itsellä hoitunu Husqvarnan logolla varustetuissa liikkeissä aina asiallisesti ja ripeästi.
Hankkijalta tingittyä hintaa 2256lämpömallille karvan alle tonnin.
Teränä käytän scarletin peltikiekkoa myöskin teroituksella ”arto”, ja leikkaahan se. Ilman maa-/kiviosumia pyyhkäisyteroitus kerran pariin päivään.
Tere,
Itsellä käytössä jo toinen Jonseredin 2256w, jos tällä sahalla ei pärjää niin on väärä metodi väärään paikkaan. Touhuan ammatikseni metsässä ja käsiteltyjä hehtaareja vuosittain n. 120-150, joten sellaisesta perspektiivistä ponnistettu kyseinen puolto. Yhtään sahan takia kesken jäänyttä päivää ei ole pariin vuoteen tullut. Varasahoina lavalla kulkee jonsun 2245 ja vanha 2256.
Vanhempaan sahaan vaihdoin kerran kytkinasetelman ja kahvoja hitsattu parikertaa, eli suhteellisen vähällä remontilla meni vajaa 2v. päivittäiskäytössä.
Valjaat, kiihtyvyys, voima ja hyvä talvikäyntivarmuus, siinä pointteja tämän sahan puolesta. Toki muillakin saman kokoluokan ammattisahoilla toimeen tulee..