Käyttäjän Yrittäjä-metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Tässä vaiheessa kun taimikon valtapituus on vasta 2 m niin jättäisin melkein kaikki havupuut kasvamaan. Vain jos taimien väli on alle 0.5 m niin kaataisi huonomman pois. Kasvatustiheys säädetään kohdalleen vasta taimikonhoitovaiheessa n 5v päästä. Silloin taimikko on n. 5m pituista. Hirvituhoriskiä ei enää ole ja sinulla on valinnanvaraa valita aina paras puulaji kasvamaan.
Puuki on ihan oikeassa ja M83:n tapauksessa kemeratuen voi saada.
Jos kuviolle on lähetetty rahoitushakemus ja saatu siitä metsäkeskukselta myönteinen päätös, mutta työ jää tekemättä niin tehty tukipäätös raukeaa jos sille ei tehdä toteutusselvitystä päätöksessä mainitussa määräajassa. Sen jälkeen samalle kuviolle voi tehdä uuden rahoitushakemuksen. Toki työtä ei ole saanut aloittaa koska rahoitushakemus on lähetettävä metsäkeskukselle ennen työn aloitusta.
Alv:n vähennysoikeuteen en osaa sanoa mitään. Mönkijän kustannukset pitäisi periaatteessa vähentää kahdessa osassa. Tiellä ajettu matka kilometrikuluna (1.04 e/ km) ja palstalla tapahtuva mönkijän käyttö tuntivähennyksenä. Tunnit tietysti vain todellisen ajan mukaan mitä mönkijätä käytetään eli tässä tapauksessa 15 min.
Nestemäistä booria on kahdella valmistajalla. Niistä bortrac taitaa sekoittua melko hyvin veteen, mutta jos aineena on Neko niin se kannattaa sekoittaa lämpimään veteen. Esim 2 osaa lämmintä vettä ja 1 osa Nekoa päälle ja kunnon sekoitus. Kylmään veteen se ei tahdo sekoittua kunnolla.
Miten Pilke silmässä varmistaisi sen, että kemeratuen korvaaminen pääomaveroprosentin laskulla toteuttaisi lainsäätäjän tavoitteen, eli varmistaisi nuorten metsien hoidon tuottaviksi metsiksi. Kannatan kyllä metsätalouden pääomatulojen veroprosentin laskua, mutta epäilen, että se lisäisi metsänomistajien intoa taimikonhoitoihin.
Käyttötarkoitus ei tosiaan ratkaise onko kyseessä kemeralain tarkoittamaa pienpuuta. Sitä on sellainen puu, joka hakataan muuten kemeraehdot täyttävästä metsästä eli keskiläpimitan täytyy olla sekä ennen hakkuita että hakkuu jälkeen olla korkeintaan 16 cm.
Alkutalvesta puolituttu yrittäjä oli harventanut rajalla olevaa naapurin koivikkoa ja soitti että hän otti vahingossa minun puolelta kahdeksan hieskoivua, yhteensä vajaa 1 m3. Hän tarjosi minulle satasta käteen. En hyväksynyt tarjousta vaan tingin sen viiteenkymppiin.
Tehkääpäs joku uusi laskelma todellisilla kuluilla ja ajoilla. Eli kuluihin lisää taimikonhoitokulut ja säästyneiden rahojen sijoitusajassa huomioitava myös kahden harvennuksen tulot esim 25 ja 35 vuoden kohdalla.
Sanotaan että Suomessa kateus voittaa kiimankin, joten muista ottaa huomioon myös lasten tasapuolinen kohtelu. Jos annat (=lahjoitat) metsän toiselle niin on täysin mahdollista että siinä vaiheessa kun sinun perintöä jaetaan kuolemasi jälkeen niin ei ole enää mitään jaettavaa. Olet voinut maata 20 v laitoshoidossa ja omaisuus on mennyt hoitomaksuihin tai olet tuhlannut kaiken hitaisiin hevosiin ja nopeisiin naisiin.
Jotta lasten välit säilyisivät varmasti kunnossa niin yksi harkinnanarvoinen vaihtoehto olisi myydä metsät niistä kiinnostuneelle lahjaluontoisella kaupalla ja lahjoittaa ainakin osa kauppahinnasta toiselle.
Silloin molemmat saisivat sinulta suurinpiirtein samansuuruisen lahjoituksen jo sinun eläessä. Todennäköisesti sinun perinnönjakosi tulisi aikanaan menemään sopuisammin kuin siinä tapauksessa että lahjoitat nyt omaisuutta vain toiselle lapselle.
Viime talvena isomman savotan mukana hakattiin myös hieskoivikon aukko. Kertymä oli tukkia 21 m3/ha ja kuitua 105 m3/ha, joten ei se aivan mahdotonta rahan roisketta ollut. Tukin latva oli 18 cm ja kuidun 6 cm ja katkonta oli tehty minusta aivan oikein.
Edellinen omistaja oli istuttanut 6 ha alueen männylle noin 40 v sitten. Maapohja on hiesua ja rehevyys valtaosin mustikkatyyppiä. Tämä 1.3 ha alue keskellä oli lehtomaista kangasta. Männynviljely oli epäonnistunut täysin ja valtapuuna oli hieskoivu, mäntyjä oli vain muutama.
Kaivuri muokkasi alueen keväällä ja taimet meni maahan heti perään. Tulevaisuuden ennuste on hyvä kunhan muistaa heinätä alussa ja huolehtia boorilannoituksesta muutaman vuoden kuluttua.