Tukkipuun keskijäreys on laskenut vuosien saatossa. Ennen laki takasi, että avohakkuita ei keskenkasvuisiin metsiin tehty, nykyään on toisin. Samoin harvennuspuun määrä taitaa olla lisääntynyt kokonaiskertymässä. Pienien tukkien sahaus tuntuu olevan jopa kannattamatonta, kenties ennen vanhaan ne meni keskijäreydeltään korkeamman ”tukkisuman” mukana kokonaisvaltaisesti kannattavasti.

Tilastoissa tukkipuun hankintamäärät eivät ole vastanneet sahatavarantuotantoa viime vuosia. Ts. tukkia ajetaan sellutehtaille, mihin saa vahvistuksen pölliauto- ja motokuskeilta. Pienestä puusta on kannattavampaa tehdä sellua.

Tältä pohjalta ajatellen tukin minimilatvaläpimitan nosto on ymmärrettävissä, vaikkakin metsänomistajana se tuntuukin ikävältä. Erityisesti 2-harvennuksilla tarjousten vertailuun tämä tuo lisähaastetta, kun muut vielä kai vanhaan malliin tukin ottavat.

Jatkuvan kasvatuksen metsissä muutos saattaa olla erityisen merkittävä. Kun tähdätään siihen, että poistettavat puut ovat tukkipuiksi enimmäkseen suhteellisen pieniä, kahden tukin runkoja, muuttuvatkin ne yhden tukin puiksi ja pienemmistä ei saa tukkia ollenkaan.