Juhannus eiitselle merkkaa tavan viikonloppua kummempaa. Viimeiset kolme viikkoa herätys 1.1:30 ja viim aamu3 raivaamassa.

Juhannuskokkojakaan ollut kuin harvoin enää, kun on nää varoitukset aina vaan päällä. Juhannusaatto normaali työpv, ellei halua ottaa pekkasta, palkatonta tai tehdä sisään.

Juomia tosiaan kuluu. Pakastan n. 1/3 juomista  etukäteen. Ennen töihin lähtöä kutakin nestettä putelit täyteen. Työsuojelun ohjeiden mukaan pitkät tauot ja varjossa. Nälkä ei oikein ole mutta aina sitä jotain purtavaa oltava.

Ketään ole sinne tarkoitus tappaa, niin kuin on kylmärajat niin kuumarajat myös. Helpompi torjua kylmyyttä. Kuumuutta ei pysty. Tsiljoona mäkäräistä ja puoli tsiljoonaa eri lajia paarmaa myös vaivoina.

Olenkin tässä n. 17 vuoden jälkeen miettinyt, onko tämä työ edes enää tekemisen arvoista, paikat hajoo pikkuhiljaa,  saavutettuja etuja heikennetään mutta työtahtia ja tuloksia pitäisi samalla kasvattaa. Kiitosta ei kuulu mutta kaikenlaista pikku leikkausta sieltä täältä.

Työssä itsessään ei ole vikaa mutta työssäkäynti olosuhteet ja palkkaus alkaa hiertämään. Siivojana saa 11-12 euroa tunti ja se on kevyttä metsätöihin verrattuna. Tiedän, koska olen sitä tehnyt 5 vuotiaasta 15 vuotiaaksi kaikki lomat sekä aikuisiälläkin ihan tarpeeksi.

Kestävä kehitys, ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu metsäalallla- ihan pöppöpuhetta Suomessa. Näyttää hyvältä paperilla mutta totuus on karu.