Minun näkemys asiasta on, että markkinat eivät hinnoittele kaikkia toimitusketjun kannolta tehtaalle alveja pois! Eli osittain alvien suhteen puunmyyjä jää loppukäyttäjän asemaan.

Kun kuitupuuun kantohinta on 20 euroa, niin saman verran mennee hakkuuseen ja kaukokuljetukseen. Nyt kun juuri kukaan ei tee toimituskauppaa, niin todellisista kustannuksista ei ole kilpailullista tietoa ainakaan myyjillä. On vain konsensushinnat. Tietysti volyymitkin ovat niin pienet, että tämä ei kannata.

Tällöin korjuuketjun ja kaukokuljetuksen alvejakin on mahdollista vyöryttää laskemaan kantohintoja.

Voisiko miettiä ajatuksellisena pelinä, että meillä olisi niin suuri metsänomistaja, joka tekisi vaikka Äänekosken kanssa sopimuksen toimittaakseen kaiken tehtaan käyttämän puun.  Tietysti ajatus on täysin teoreettinen, mutta tämä voisi avata joitakin kantohinnoittelun pullonkauloja.

Tai vielä parempi: oma sellutehdas! No, Korkein hallinto-oikeus ei tietystikään hyväksyisi ympäristölupaa mistään hinnasta!