Miksi palstan kirjoittajat ovat kateellisia paperimiesten palkoille? Eikö ajattelumaailman pitäisi mieluummin mennä niin, että miten voisi kehittää omaa työmarkkina-arvoaan siten, että pääsisi samaan? Eläkeläisillä ja kehittymishaluttomilla se ajattelu tietenkin on turhaa. Palkkakustannukset tai nuo korotusjänkäykset ovat kuitenkin niin, pieni kuluerä tuossa teollisuudenhaarassa, että pikemminkin taas on kyse periaatteiden taistelusta kuin puhtaasti euromääräisistä kustannuksista.

Pitkäänhän on ollut selvää, että puun reaalihinta jää vuosi vuodelta jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä, jota inflaatioksikin haukutaan. Siitä metsänomistajien pitäisi olla aidosti huolissaan. Nimellishinnan pysyminen samana riittää teollisuudelle varsin hyvin, jos saa menemään läpi edes inflaation mukaisia korotuksia lopputuotteen hintaan. Luin hiljattain jutun, jonka mukaan euron alkuajoista (20 vuodessa) sen arvosta on toteutuneen inflaation kautta sulanut noin 26 prosenttia. Paljonko lienee puun nimellishinta noussut samana aikana? Vai peräti laskenut?? Tuossa yksi syy, miksi investointilaskelmissa kannattaisi joskus niitä korkolaskujakin ajatella,vaikka se pilkan kohteena palstalla onkin. Raha ei ole samanarvoista, kun aikaa kuluu. Paperimiesten voi ajatella näkevän tuon ja pitävän edustaan kiinni edes sen inflaation verran – toisin kuin metsänomistajien.