Käänteisesti ajatellen on vaikea keksiä kenelle metsävähennyksen mahdollisesta korotuksesta on haittaa. Paljonhan sitä on vastustettu. Raha saadaan todennäköisesti nopeammin kiertoon korkeammalla vähennyksellä ja kaikki ottavat rahakierrosta murusensa.
Jos tilakauppa lisääntyy, niin yksi murunen valtion kassaan on varainsiirtoveron tuottojen kasvu. Siis, jos tilakauppojen rahavirta suurenee yli tuon n 5 %. Kokonaisuudessaanhan metsävähennyksen muutosten vaikutus valtion tulovirtoihin suoraan on hyvin minimaalista, mutta korotus tuo mukavasti värinää ja paljon puhuttua dynaamista vaikutusta.
Tuo kommentti metsätilamarkkinoiden tehokkuudesta on mielenkiintoinen. Väitän, että Suomen metsätilamarkkina on huomattavasti tehottomampi (rahoituksen käsitteenä) kuin esimerkiksi Suomen osakemarkkina. Metsätilat ovat kaikki erilaisia, ostajien päätöksentekokriteerit ovat ”hajaantuneempia” kuin osakemarkkinoilla, läheskään kaikki tieto tilasta ei ole ostajan ja ei ehkä myyjänkään tiedossa ja markkina on jo kokonaisuudessaan suhteellisen pieni.
Olen jo pitkään yrittänyt alan toimijoita kehittämään ”indeksiä” tilamarkkinoille ja myös puumarkkinoille. Aluksi se voisi olla täysin teoreettinen, mihin on alettu jo jotenkin päästäkin (MG ja Metsätilat). Vielä parempi olisi futuurityyppinen kaupankäynnin kohteena oleva ”teoreettinen tila” tai ”teoreettinen puukuutio”. Kehittely on kesken!