Rukopiikki ottaa esille nykyisen sisävesiongelman, jota ennen vanhaan ei edes ollut, kun särkikalat pyydettiin ruokapöytään. Nyt jäävät pyytämättä ja sotkevat vesiä tonkimalla järvien pohjia.
Kysyin ravinnepäästöistä Mika Niemiseltä vuonna 2022.
Tässä on vanha linkki, jonka Luke on poistanut. Siitä olen saanut nämä tiedot joskus vuosi sitten. Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä ja 500 tonnilla fosforia.
Mika Niemisen vastaus ”23.11.2022 ’klo’ 9.03”
Myöhemmin on nuo luvut tarkentuneet. Metsäojituksen päästöt on n. 580 tonnia fosforille ja 8 000 tonnia typelle. Laskeuma kyllä varmaan vaikuttaa typpikuormiin, koska typen pitoisuudet metsävesissä ovat kasvussa Etelä-Suomessa varttuneissa puustoissa. Tätä varmaan selittää se, että laskeuma on suurinta etelässä ja varttuneet puustot latvuksillaan siivilöivät ilmasta typpeä. Tätä kuitenkin tapahtuu sekä kangasmailla että ojitetuilla soilla.
Metsäojituksen päästöt varmaankin johtuu ennen kaikkea turpeen hajotuksesta ja sitä kautta vapautuvista ravinteista. Kun vesipinta suossa laskee kovin alas, typpeä vapautuu myös syvistä turvekerroksista, eikä sitä typpeä pysty puusto käyttämään, jolloin typpeä huuhtoutuu.
Lähetin taas muutama päivä sitten postia M. Niemiselle ja sain vihjeen katso linkistä ” MMM:n rahoittaman nk. Metsävesi-ryhmän loppuraportti”, joka tässä: https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN
, josta lainaus:
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus.
Typpi ja fosfori kuormat ovat edelleen laskussa.
– typpi laskenut 13 000 tonnista 7300 tonnoiin
– fosfori 580 tonnista 440 tonniin
Hakusessa ovat ravinnepäästöt.
Tässä täydentävä linkki, josta näkee ravinnelaskeumatkin.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus