No ei se nyt mikään ilmestyskirjan peto ole. Olen seuraillut yhden autiotalon pihapiiriä jossa lupiinia on, noin 30 v eikä se sieltä ole mihinkään levinnyt. Ennemminkin päin vastoin, vatukko ja muu ryönä on vallannut pihan ja lupiini selvästi vähenemään päin. Se on nimenomaan avoimen paikan kasvi, ei siedä varjostusta, kasvaa maaperässä jossa vähän ravinteita, hiekassa ja sorassa, sekä ihan kaivetussa raakamaassa. Em ominaisuuksiensa johdosta aikanaan kylvetty tien leikkausluiskiin pitämään maat paikoillaan voimakkaan juuristonsa avulla. Voi levitä muutaman metrin kanerva/puolikkatyypin mettän puolelle mutta ei kykene kasvamaan sielläkään sulkeutuneessa taimikossa. Eikä estä lehtipuuvesakkoa tulemasta viljavemmille maille, jonka jälkeen peli viimeistää on selvä.
Nykyään aina joku asia nostetaan tikun nokkaan ja siitä tehdään ihan hirveä hulabaloo. Nyt on alkaneet pörriäiset voimaan pahoin. Tähän asti on mettän eläimet osanneet varoa myrkyllisiä kasveja. Jostain syystä tämä ei tällä vuosikymmenellä enää päde. Kuoleman omia ovat kaikki.