Ei kai Suomen kaikkia vanhoja ojituksia kunnosteta samalla kerralla. Kun nyt ei saa tukeakaan siihen, niin jäävät metänomistajien kustannuksettavaksi. Muutaman hehtaarin kunnostaminen ja vesien johtaminen vanhan sammaloituneen ojan kautta ei näy missään, sillä yleensä ollaan niin kaukana suuremnasta järvestä ettei sinne pääse muruakaan kiintoainetta. Minulla on nuo ojitukset ovat puolenkymmenen hehtaarin kokoisia valuma alueita ja laskevat yli hypättävään puroon eikä niistä tule muuta kuin väriä antavaa humusvettä, jota tulisi ojittamattomanakin saman verran. Tänäkin kesänä alkukesän kovien sateiden jälkeen tuosta toisessta ojitusaleesta 5 ha pitemmällä sammaloituneella purkuojalla, piti oikein käydä tarkastamassa onko tämä se purkuja, kun ei ojassa ole vettä ollenkaan eikä erotu muista ojista.
Nostokoukun suo-ojitus tapauksesta olisi mukava tietää enemmän. Onko suo kuika monta hehtaaria? Rajoittuukoo järveen? Kuinka paljon kiintoainetta on tullut järveen vesien purkuojasta? Onko purkuoja vain tuolta ojitetulta suolta vai onko valuma alue laajempi. Onko ojitettu alue kuinka paljon ylempänä kuin järven vesitaso? Ojitettu 3 ha suo purkuoja suoraan järveen ei tuo kiintoainetta juurikaan. Pitää olla ojitettua satoja hehtaareja.
Kysyin tässä linkissä sivulla 66 Perkon ojitetun suon tapauksesta, kun vedet olivat puhdistuneet, vaikka vieressä oli 10 ha suo ja valuoja järveen eläintilalta? Mielenkiintoinen esimerkki tapaus, josta olisi mielellään kuullut tarkan selvityksen, mutta eipä tullut mitään vastausta.