Vastaa aiheeseen: Estääkö yleiskaavan luo-merkintä metsätalouden?

Petkeles: Luontoselvitykseen on toki perehdytty. Dolomiittialueiden osalta ydinkysymys on se, voiko alueen määritellä luo-alueeksi pelkän kallioperän perusteella, kun tarkoituksena on suojella maanpinnan kasvillisuutta, eikä itse kallioperää. Kuten todettiin, niin huomioitavia luontokohteita esiintyy dolomiittialueillakin vain harvakseltaan ja satunnaisesti.

Luontoselvityksenkin mukaan ”Tieto kallioperän tärkeistä kivilajeista on hyvä lähtökohta kaavan suunnittelussa, mutta lopulta kalkkia suosivan kasvilajiston esiintyminen on selvitettävä maastossa.” Luontoselvitys on kuitenkin tehty pelkästään kirjoituspöytätutkimuksena, eli maastossa ei ole käyty. Maastotöiden tekeminen tuhansien hehtaarien alueella on tietysti sula mahdottomuus yleiskaavahankkeen puitteissa.

Luontoselvityksessä todetaan myös, että Torniossa esiintyy kalkkivaikutteisen alueen kasvillisuutta kaikkien ravinteisten kivilajien alueilla, ei siis pelkästään dolomiittialueilla. Miksei siis kaikkien ravinteisten kivilajien alueita otettu mukaan luo-alueeseen? Ehkäpä siksi, että niiden yhteenlaskettu pinta-ala kattaa lähes puolet Tornion kaupungin maa-alasta. 40.000-50.000 ha luo-alue saman kunnan alueella olisikin varmaan Suomen ennätys. Tosin tuo dolomiittialueiden 7.000-8.000 hehtaariakin saattaa jo olla sellainen.

Noiden kolmen muun Tornion kaavaluonnoksen luo-merkinnän (Metsälain 10 § tärkeät elinympäristöt, Kemera-ympäristötukikohteet ja Soiden suojelun täydennysehdotuksen toteutumattomat kohteet) taustat ja perusteet ovat sinänsä ihan ymmärrettäviä. En kuitenkaan näe mitään syytä sille, miksi ne pitäisi merkitä yleiskaavaan. Ne kaikkihan ovat voimassaolevaa todellisuutta ja käytäntöä ilman kaavamerkintäänkin.