Punaisen kirjan 2019 mukaan Suomen lintulajeja arvioitiin n.245. Niistä punaisen listan (CR, EN, VU, NT) lintulajeja (sivulta 565 alkaen) oli n. 100, joista silmällä pidettävät pois lukien uhanalaisia oli n. 70 . Metsien punaisen listan lajeja oli 27 (M-merkintä elinympäristöna) ja silmällä pidettävät pois lukien uhanalaisia oli 14 ja muuttolinnut pois lukien uhanalaisia koko vuotisesti eläviä lajeja oli 7.
– Maakotka (VU), Valkoselkätikka (VU), Varpuspöllö (VU), Riekko (VU), Töyhtötiainen (VU), Hömötiainen (EN), Pyy (VU).
Lainaus linkistä: Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka. Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus.
Kyllä on ihmeellistä paisuttelua, että linnut erityisesti vain metsätalouden vuoksi olisivat suuressa vaarassa, kun niitä on vain 7 lajia kaikista arvioiduista 245 lajista.
– Maakotkan voi ottaa pois, kun Lajiteitokeskus uhanalaisuuteen mainitsee syyksi vain pyynnin ja häirinnän.
– Hömötiaisen pudottaisin myös pois, kun sen uhanalaisuus johtuu niin monesta muustakin syystä esim. kilpailijoista.
– Valkoselkätikkakin vielä pois listalta, kun on parantanut juoksuaan metsälajina tietenkin nyt metsätalolouden ansiosta.
Näin jäi vain 4 lajia, josta syyttää metsätaloutta ja minkä vuoksi tietenkin pitää lopettaa avohakkuut, tukkia ojat ja vähentää hakkuita 10 milj.m3 vuodessa.