Leinosen mainostamassa Finer Vesitalous 1/2016 raportissa ei ollut edes tarkoitus esitellä mitään lopullisia tutkimustuloksia vaan tuoda julki, että nyt vihdoinkin yritetään tehdä pitkän aikavälin ojittamattomien ja ojitettujen soiden ravinnepäästö tutkimusta.
Näin he tekivät ja tulokset ovat nähtävissä osin MetsäVesi 2020 ja täysin viittaamassani Finer 2021 tutkimuksessa.
Leinosen Kurki on tarrautunut Vesitaluos 1/2016 Finer raportin sivun 29 kuvaan 2, se on hänen elämänlanka. Finer ei tekstissään mainitse mitään TOC kuorman merkittävyydestä, vain sen että ainostaan nitraatti kuormitus on tutkimuksen tässä vaiheessa todettu ojitetuilla alueilla merkittäväksi. Ja tietenkin myös sen että tutkimus on kesken.
AJ, viittaamasi artikkelin sanoma on mikä?
Tutkimuksen keskeiset pääpointit ovat seuraavat:
Turvemaiden ojitus ja metsänhoitokäytännöt, kuten avohakkuut ja ojien kunnostus, lisäävät orgaanisen hiilen ja raudan huuhtoutumista vesistöihin. Tämä johtaa vesien tummumiseen, joka heikentää veden laatua ja ekosysteemien toimintaa.
Nykyiset suojelutoimet, kuten laskeutusaltaat ja kosteikot, eivät tehokkaasti estä liuenneen orgaanisen aineksen kulkeutumista vesistöihin. Tarvitaan uusia, vaikuttavampia toimia
Tutkimus suosittelee siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, sekapuustoihin ja turvemaiden ennallistamiseen. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja parantaa vesiekosysteemien tilaa.
Tarvitaan lisää tutkimusta ja kokonaisvaltainen lähestymistapaa.
Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen vaatii monitieteistä yhteistyötä, laajempaa ymmärrystä vesistöjen toiminnasta ja metsätalouden vaikutuksista sekä poliittista tahtoa muuttaa käytäntöjä.
Leinosen Kurjesta poiketen minun ei tarvitse säveltää itse mitään, yhteenvedon on tehnyt AI (copilot).