On kokemusta kahdesta n 0,3 ha:n metsäpalosta männikköön. Molemmat etenivät pintapaloina. Kuvioilla ei ollut mitään aluskuusia. Kummastakin kerättiin puut pois.
Vuonna 1995 tapahtuneen palon aukkoon syntyi osin männikköä, osin myös kuusia ja ison metsän viereen vain heinää. Jätin 10 vuodeksi kuvion kehittymään luontaisesti. Hirvet tulivat ja söivät lähes kaikki männyt. Kuusialuekin oli harva. Raivattiin pois vähäinen vesakko ja hirvien kaluamat männyt. Istutettiin kuusia. Nyt siinä kasvaa kohtuullinen nuori metsä, mutta selvästi hitaammin kuin normaali viljelymetsä.
Vuonna 2018 palanut alue on taimettunut erittäin huonosti. Ehkä osasyy on lähes pinnassa oleva kallio, joka pitää pintakerroksen kuivana.
Ainakin se ero viljelymetsällä ja paloalueella on, että paloalue taimettuu hitaammin ja epätasaisemmin ja on selvästi arempi hirvituholle kuin viljelyaukko.