Keskustelut Metsänhoito Metsätalouden vesistövaikutukset Vastaa aiheeseen: Metsätalouden vesistövaikutukset

Vastaa aiheeseen: Metsätalouden vesistövaikutukset

Keskustelut Metsänhoito Metsätalouden vesistövaikutukset Vastaa aiheeseen: Metsätalouden vesistövaikutukset

Kurki Kurki

Siirryn tänne.

https://areena.yle.fi/1-76601113

Suomen järvet ovat alkaneet muuttua ruskeiksi ja yksi keskeinen syy vesistöjen tummumiseen on soihin kaivetut ojat, joita maastamme löytyy pitkälti toista miljoonaa kilometriä. Luontotoimittaja Markku Sipi haluaa selvittää, millaisia hyötyjä ja haittoja turvemaiden ojituksista on seurannut ja miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista. 

Täyttä roskaa.

Ohjelma näkyy elävän menneisyydessä. Kaikki vesien humusväri tulee soiden ojituksilta.

Nämä vesistöasiat on täällä jo selvitelty. Linkit ” MetsäVesi-Raportti 2020″ ja ”Vesitalous 1/2016 sivu 29”

Empä olisi uskonut, että saan Panu Halmeelta tukea ojituksilta tuleville ravinnekuormituksille. Ovat merkityksettömiä.

Panu Halme toteaa, että ojitukset eivät aiheuta kovinkaan suuria ravinnepäästöjä ja jättää niistä puhumisen. Hesarissa ravinnepäästöt kyllä on arvioitu merkittäviksi ja niitä paisuteltu, että uhkaavat Itämerta.

Ja siinä on oikeassa, mutta humuskuormiuksesta TOC vesiin hänellä on vanhaa tietoa. MetsäVesi raportissa mainitaan, että ensimmäistä kertaa mukaan on otettu myös humus-kuormituksen vaikutus. Panu Halme ei mainitse mitään metsistä tulevasta TOC taustakuormituksesta, jotka ovat n. 95% kaikista TOC-päästöistä eli tuo osuus 95% ruskeasta väristä vesiin tulee muualta kuin metsätalouden ojituksista. Eli ei tiedä niiden olemassaolosta mitään, kun ne vasta on otettu mukaan vesistökuormitusten vaikutuksiin. Metsätaloudelle jää vain n.5 % ja ojituksille vielä vähemmän, sillä tuossa on mukana myös ojitusalueila kasvavat metsät, joilta juuri sitä metsien taustakuormitusta tulee.

Toimittajan uteluun ojien vaikutuksista metsäkanalinnuille, hän mainitsee että voisi puhua jotain 1-10% poikaskuolleisuudessa ja lienee oikeassa, sillä poikaset jo parin päivän jälkeen kuoriutumisesta pyrähtelevät jo siinä määrin, että etteivät mihinkään sammaloitunesiin ojien pohjiin jää jumiin.