Nyt ei meillä tullut onneksi mainittavia vahinkoja mutta Asta jälkipuuskineen vei reilut 4000 mottia jotka hakattiin kolmessa erässä. Aina kun moto oli järeämmässä metsässä olin sahan kanssa kaverina irrottamassa tyviä. Katsoin hankkivani sillä hommalla parhaiten. Meillä ei tehty pitkiä kantoja ja saatiin puista paras paksuin osa tukkikasaan. Koivu on kaikkein hankalin katkaistava , tyvi saattaa olla painunut puoliksi maan tason alapuolelle ja on herkkä repeämään. Päästiin lähes normaaleihin tukkiprosentteihin kun puut oli kaatuneet juurineen eikä olleet keskeltä poikki ja sälöytyneet niinkuin tuossa pahimmilla alueilla. Motokuskikin oli tyytyväinen säästyihän hän monelta ketjun teroitukselta ja vaihdolta. Työturvallisuusohjeita siinä kyllä joutui joskus soveltamaan.
