Niinpä, ulospäin tietyt asia on saatu kyllä varsinkin tuolla koulumaailmassa tätä alaa kohtaa näyttämään varsin ruusuiselta mutta totuus kyllä valkenee ajallaan joka sille tiellä jää jos on jäädäkseen ja harvapa noista koulusta tulleista nuorista täälläkään päin jää konehommiin vaan useammin kuljetus puoli vetää enemmän puoleensa ja joka on varsin ymmärrettävää kun siihen myös mahdollisuudet heillä on.
Tuo tietämys sertifikaateista ja suojelua sioista on kyllä ottanut todella ison askeleen tällä viidellä vuodella mitä itse on alalla tehnyt töitä ja lisää tulee koko ajan mistä motokuskin täytyy olla kartalla, siihen kun lisää sen että saa juurtuneimmankin mo:n ymmärtämään sen miksi rantakaistale jätetään tai kuinka paljon niitä säästöpuita täytyy olla niin välillä saa puhelahjat olla kunnossa ja hermot rautaa jotta asiat menee niinkuin kuuluukin niin on työ aikalailla paljon muutakin kuin vaan sahanapin painelua siistissä ”toimistossa” ja koneethan nykyään on hienoja ja moderneja millä itse on päässyt työskentelemään, on ollut hauska kuulla vanhoilta kuskeilta tarinoita mitä nämä hommat on aikoinaan ollut.
Nostan hattua kaikille jotka pitkään ovat alalla olleet ja se ammattitaito sekä tietämys koneista sekä niiden kanssa toimimisesta ei tule kuin tekemällä ja ehkäpä se on juuri se elämäntapa heille mutta minulle juurikin pelkkä työ jonka takia tämä vaihto on jälleen edessä koska itselleni ei tästä elämäntapaa saa tehtyä kirveelläkään.
Tässä se suuri ero varmasti onkin koska itse tulin alalle aivan untuvikkona eikä tietämystä koneista tai metsäalasta juurikaan ollut mutta tästäkin selvittiin.