Männyt tosiaan valmiiksi päätehakkuu tiheydessä.Lehtipuuvitelikkössä runkolukua näyttää kuvan perusteella olla sitäkin enemmän raivaamattomassa taustataimikossa.
Tuon kokoinen männyntaimikko on halvatun harvan näköinen, jos se vedetään edes 2000 r / ha – tiheyteen.
Varmaa on, että muutaman vuoden kuluttua siinä on taas ylitiheyttä, vaikkakaan ei männystä.
Jos taimet istutetaan riveihin, jotka ovat 225 sentin välein, niin pottiputken pitäisi laueta myös 225 sentin välein – keskimäärin.
Joskus perkuutettiin tuollaista taimikkoa oppilailla, eikä meinannut millään tulla riittävän harvaa.
Tuossa nähdään mitä valistus hirvipelkoiselle saa aikaan. Olisihan tuossa mahtunut jokunen lehtipuukin kasvaa mutta aivan järkkyä avomallin metsää tehdään. Puistoa susipuineen on tuollaan.
Minä pari vuotta sitten raivasin mäntytaimikon, 2ha. Kaikki koivut pois. Ja nyt kun olen käynyt tarkastelemassa niin ei ole yhtään hirven vaurioittamaa taimea vaikka kyllä jälkiä oli ojissa. Naapurit kertoivat seudun olevan erityisen hirvialtista. En tiedä mikä vaikuttaa mihinkin, mutta ei tuolla hirvet vaivaa.
Raivaushetkellä puut olivat justiinsa parimetrisiä, nyt mennään parhaimmillaan yli neljän metrin ja uutta taimea on puskenut väliin.
Minäkin olen aina poistanut kaiken lehtipuun männyntaimikoista. Muutama koivu mäntyjen seassa on kuin kutsuhuuto hirville. Ovat sen verran herkuttelijoita, että pelkkä mänty ei niitä erityisesti kiinnosta, mutta jos mausteena on hieman koivua, niin hyvin kelpaa mäntykin!
No, sen olen kyllä huomannut että hirvi on laiska hakemaan jokaista suupalaa uusilla askelilla joten onhan tuo selvää ettei hirvi ala syömiseensä kuluttamaan yhtä paljon energiaa mitä alasta on saatavilla. Siihen monesti on perustunut että kun suojaa muutaman h-haavankin katiskaverkolla ei hirvi viihdy alalla vaan poistuu. Kun siitä ei saa kuin varovasti hiukan oksalatvoja nypittyä ei vain hermo kestä kun nälkä se vain kurnii. Kun se ei tiedä mitkä on suojattu ja mitkä ei. Kun on aika ikävästi tullut hampuille kipiää muutaman kerran se tekee varovaiseksi.
Taimikossa oli hirvet viihtyneet hyvin: lehtipuut koskemattomia, mäntyjä oli hirvet kalunneet oikein mallikkaasti. Kuusentaimia on nousemassa, niitä ei oikein kuvassa näy.
Taimikon perkaukseen on mennyt noin 13 tankkia bensaa / ha. Siitä voi laskea miten monta päivää olisi hehtaariin mennyt töitä.
Kuvio olisi varmaan kannattanut silloin 10 vuotta sitten mätästää ja istuttaa männylle? Koivu ei Kainuun korkeuksilla tee juuri kauppaansa.
Taustalla näkyvä varttuneempi metsä on hoitamatonta. UPM:ltä ostetusta metsätilalta otettu kuva.
Kyllä sitä menee jos 11 euroa ottaa per motti, olikohan kuudesta sentistä ylöspäin. Ei onneksi tuolla hintaa ole tarvinnut myydä ja niitä muitakin ostajia on ollut.
Arnoldin yksitoista on varmaan ensiharvennuksen kurssia jota mennään kaikilla kuidulla eli myös kuusikuidulla. Usein myös alle sen. Hankintana sentään jo aivan asiallisen hinnan saa mutta toki siinä saakin vain työstä korvausta. Eikä hyvää siitäkään. Mutta onhan tuo tyhjää parempi jos metsää tarvii harventaa.
Jälkisyntyinen koivu kyllä täydentää harvan männikön, kunhan se jää riittävästi jälkeen. Eikä sitä jätetä 1000 r/ha määriä…
Kyllä koivu houkuttelee männikköön hirviä, siitä on kokemusta tältä kesältä. Jäi yhden kuvion perkaus vuoden-pari myöhään, taimikossa olleet rauduskoivun vesataimet houkuttelivat hirvet paikalle. Kun noukkivat rauduskoivut ravinnokseen, niiden väleiltä lähtivät männytkin. Muualla jäivät männyt koskematta, sekä hieskoivut suurelta osin. Onneksi alue on istutettu kuuselle, joten täystiheä metsä tulee ja mäntyä ja jokunen koivu seassa.
Sukulaisella 5 ha luontaiseen männyntaimikkoon meinasi hän jättää pihlajaa ja haapaa (jo hirven syömiä) hirville ruuaksi, jotta männyt säilyisivät. Kovan väännön jälkeen uskoi ja lehtipuuvesakko poistettiin lähes kokonaan, muutamia notkokohtien koivikoita lukuunottamatta. Sen jälkeen kuviolta katosivat hirvenjäljet…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Eipä tule harvennustarpeita.
Männyt tosiaan valmiiksi päätehakkuu tiheydessä.Lehtipuuvitelikkössä runkolukua näyttää kuvan perusteella olla sitäkin enemmän raivaamattomassa taustataimikossa.
Kyllähän tuosta hyvä männikkö vielä tulee, jos ei hirvet sitä sitä ennen pilaa.
Harventaakin tarvitsee ainakin kerran tai kaksi.
Tuon kokoinen männyntaimikko on halvatun harvan näköinen, jos se vedetään edes 2000 r / ha – tiheyteen.
Varmaa on, että muutaman vuoden kuluttua siinä on taas ylitiheyttä, vaikkakaan ei männystä.
Jos taimet istutetaan riveihin, jotka ovat 225 sentin välein, niin pottiputken pitäisi laueta myös 225 sentin välein – keskimäärin.
Joskus perkuutettiin tuollaista taimikkoa oppilailla, eikä meinannut millään tulla riittävän harvaa.
Tuossahan hirvi jää vielä nälkäiseksi.
Hentoja ovat männyntaimet, kun olleet vesakon sisässä liian pitkään. Lumi painaa taimet talvella vinoon ja tyvilenkous tulee olemaan yleistä.
Tuossa nähdään mitä valistus hirvipelkoiselle saa aikaan. Olisihan tuossa mahtunut jokunen lehtipuukin kasvaa mutta aivan järkkyä avomallin metsää tehdään. Puistoa susipuineen on tuollaan.
Meilläpäin olisi pakko jättää koivua kasvamaan. Viimeistään parin vuoden kuluttua näistä männyistä ei olisi kuin katkotut rangat jäljellä.
Minä pari vuotta sitten raivasin mäntytaimikon, 2ha. Kaikki koivut pois. Ja nyt kun olen käynyt tarkastelemassa niin ei ole yhtään hirven vaurioittamaa taimea vaikka kyllä jälkiä oli ojissa. Naapurit kertoivat seudun olevan erityisen hirvialtista. En tiedä mikä vaikuttaa mihinkin, mutta ei tuolla hirvet vaivaa.
Raivaushetkellä puut olivat justiinsa parimetrisiä, nyt mennään parhaimmillaan yli neljän metrin ja uutta taimea on puskenut väliin.
Minäkin olen aina poistanut kaiken lehtipuun männyntaimikoista. Muutama koivu mäntyjen seassa on kuin kutsuhuuto hirville. Ovat sen verran herkuttelijoita, että pelkkä mänty ei niitä erityisesti kiinnosta, mutta jos mausteena on hieman koivua, niin hyvin kelpaa mäntykin!
No, sen olen kyllä huomannut että hirvi on laiska hakemaan jokaista suupalaa uusilla askelilla joten onhan tuo selvää ettei hirvi ala syömiseensä kuluttamaan yhtä paljon energiaa mitä alasta on saatavilla. Siihen monesti on perustunut että kun suojaa muutaman h-haavankin katiskaverkolla ei hirvi viihdy alalla vaan poistuu. Kun siitä ei saa kuin varovasti hiukan oksalatvoja nypittyä ei vain hermo kestä kun nälkä se vain kurnii. Kun se ei tiedä mitkä on suojattu ja mitkä ei. Kun on aika ikävästi tullut hampuille kipiää muutaman kerran se tekee varovaiseksi.
Taimikossa oli hirvet viihtyneet hyvin: lehtipuut koskemattomia, mäntyjä oli hirvet kalunneet oikein mallikkaasti. Kuusentaimia on nousemassa, niitä ei oikein kuvassa näy.
Taimikon perkaukseen on mennyt noin 13 tankkia bensaa / ha. Siitä voi laskea miten monta päivää olisi hehtaariin mennyt töitä.
Kuvio olisi varmaan kannattanut silloin 10 vuotta sitten mätästää ja istuttaa männylle? Koivu ei Kainuun korkeuksilla tee juuri kauppaansa.
Taustalla näkyvä varttuneempi metsä on hoitamatonta. UPM:ltä ostetusta metsätilalta otettu kuva.
Kyllä sitä menee jos 11 euroa ottaa per motti, olikohan kuudesta sentistä ylöspäin. Ei onneksi tuolla hintaa ole tarvinnut myydä ja niitä muitakin ostajia on ollut.
Arnoldin yksitoista on varmaan ensiharvennuksen kurssia jota mennään kaikilla kuidulla eli myös kuusikuidulla. Usein myös alle sen. Hankintana sentään jo aivan asiallisen hinnan saa mutta toki siinä saakin vain työstä korvausta. Eikä hyvää siitäkään. Mutta onhan tuo tyhjää parempi jos metsää tarvii harventaa.
Jälkisyntyinen koivu kyllä täydentää harvan männikön, kunhan se jää riittävästi jälkeen. Eikä sitä jätetä 1000 r/ha määriä…
Kyllä koivu houkuttelee männikköön hirviä, siitä on kokemusta tältä kesältä. Jäi yhden kuvion perkaus vuoden-pari myöhään, taimikossa olleet rauduskoivun vesataimet houkuttelivat hirvet paikalle. Kun noukkivat rauduskoivut ravinnokseen, niiden väleiltä lähtivät männytkin. Muualla jäivät männyt koskematta, sekä hieskoivut suurelta osin. Onneksi alue on istutettu kuuselle, joten täystiheä metsä tulee ja mäntyä ja jokunen koivu seassa.
Sukulaisella 5 ha luontaiseen männyntaimikkoon meinasi hän jättää pihlajaa ja haapaa (jo hirven syömiä) hirville ruuaksi, jotta männyt säilyisivät. Kovan väännön jälkeen uskoi ja lehtipuuvesakko poistettiin lähes kokonaan, muutamia notkokohtien koivikoita lukuunottamatta. Sen jälkeen kuviolta katosivat hirvenjäljet…