Vastavaloon näyttää suorastaan satumaiselta. Urakin on kuin puskutraktorilla lanattu ja sen jälkeen havuilla tasaseen peitelty.
Kelpaa tuossa tämän jälkeen liikkua millä vehkeellä tahansa.
Tälle koealueelle istutimme 3000 tainta hehtaarille. 17-vuoden iässä tehtiin ensimmäinen harvennus, jossa runkoluku pudotettiin 1800 kpl hehtaarille. Hakkuukertymä oli 70 mottia/ha kuitua ja energiapuuta yhteensä. Kuva on otettu vuosi hakkuun jälkeen. Ajourat tehtiin poistamalla yksi rivi kokonaan. Kuva on otettu istutuksessa jätettyltä huolto-uralta, siksi siinä ei näy kantoja. Muille urille kertyi melkoinen havumatto.
Kysymyksessä on entinen pelto. Heinä myrkytettiin koko alalta trakktoriruiskulla ennen istutusta. Maata ei varsinaisesti muokattu ennen istutusta, koska siirryttiin aivan suoraan peltoviljelystä puunkasvatukseen.
Joka metsästä tulee metsänvartijan tavalla 1000 kuutiota tavaraa. Hän kun ei vaivaudu antamaan mitään takarajaa mikä sukupolvi on menossa kun se tonni täyteen kilahtaa.
Näyttäisi siltä, että noiden kuvan puiden koko vaihtelisi huomattavasti.
Viereisten kuusien tilavuusero suurimpiin nähden olisi vain 1/2 ….1/4.
Mitähän tuotto olisi, jos kaikki puut kasvaisivat rajoissa 1,0…0,8.
Parhaiten kasvaneiden kuusien kuusipistokkaiden kasvatuskokeessa muistelen saavutetun tuotosta 750m3 35vuodessa.
Kuva hieman korostaa puiden kokoeroja. Joitakin kasvukilpailun hävinneitä sieltä kyllä löytyy. Seuraava harvennus on muutaman vuoden kuluttua, jolloin tilanne korjataan. Yritän ehtiä lähiaikoina ottamaan kuvan tuolta samalta paikalta. Tämä kuva on otettu syksyllä 2007, joten tilanne on kuudessa kasvukaudessa jo aika paljon muuttunut.
Tuosta tulee mieleen nuoruusvuosien kasvihuonekasvatuskokeilut. Molemmin puolin käytävää tasavälein tunnelin kasvatusrungot. Silloin ne oli kurkun runkoja.
Ennustan että tuollakin kuviolla on tukkiprosentti jatkossa aika pieni. Olen noita harventabut eriikäisinä ja aika mutkaisia ovet olleet. Samoin poikaoksia on riittänyt kiitettävästi. Voi tulla yllätyksenä tilanomistajalle tukkiporoesntin pienuus,
Useinhan nuo vanhat pellot ovat niitä ravintovääristymiä. Melkein aina vanhat pellot ovat aika huonoja puuntuottajia nimenomaan laadun puolesta. Mottejahan niistä kyllä lähtee. Ehkä seuraava puusukupolvi onkin sitten jo paremmalla pohjalla.
Kuvan kohteessa ei tule omistajalle yllätyksiä. Aluetta seurataan tavallista tarkemmin. Poikaoksia ei ole, sillä maapohjan ravinnetasapaino on-, ja pidetään kunnossa.
Tuo kohde näyttää todella hyvältä , mutta sitä katsellessani pelkäsin samaa , kun ”Metsuri motokuski” . Sain vastikään valmiiksi runsaspuustoisen kuusikkoharvennuksen , joka oli kärsinyt ravinneongelmista alkuajan liiallisen lehtipuuvarjostuksen ohella. Tukkiprosentti oli hirvittävän alhainen puuston heikon laadun vuoksi . Jotakin kertoo myös
se , että satojen kuutioiden katkottujen pölkkyjen keskipituus oli REILUSTI ALLE 4 metriä. Terveitä ja suoria runkoja oli tuskin lainkaan.
Onneksi puun takana on oltu hereillä ja tuolta kasvupohjalta saadaan kunnon tulos. Hienoa!
Kyllä taimivaiheessa tyvitukin osalta aina 5..6 metriin asti kannattaa tarkastaa taimikko ja sahata pois useammat latvat, silloin niitä poikaoksia ei tule.
Itse käyn taimikot joka kevät näin läpi.
Samalla tarkastan rungon suoruuden ja lumen painamat nostelen ja oion pystyyn.
Kävin tänään ottamassa alueelta uusia kuvia. Toinen harvennus ei ole enää monen vuoden päässä. Alue on istutettu syksyllä 1990, joten takana on nyt 23 kasvukautta.
Tuossa kuvassa vasemmalla ensimmäinen puu näyttää tyyppilliseltä istutuskuuselta. Melkoinen tyvilenko ja vähintään 27 dm kuitu on ekaks tehtävä. Tuossa toisessa näyttää olevan reilun metrin korkeudella lievä mutka että siitä se valiotaimikon kasvatus alkaa. 🙂
Suorittavalle mutkatkin oikeni ja metsä näyttää NIIN hyvältä kun oli puuntakusen (beesarin) metsästä kyse.
Metsuri motokuskin huomiot rehtejä havaintoja jotka kyllä kuvassa hyvin näkyvät. Noin harvasta tosiaan kun ottaa nuo mutkakuuset pois alkaa olla valoa riittämiin että uutta tainta saa joukkoon syntymään. Jk:ta olisi kuitenkin tarjolla tässäkin tunnelin päässä.
Miksi noita mutkamakkaroita sitten ei poistettu. Vai eikö ollut parempaa tarjolla? Olet niistä hurjista e-puuhakkuiden määristäkin puhunut. Tämä ei kait sitten ollut niitä. Poistuma hiukan alakanttiin
Kun näet uudemmat kuvat, et puhu mutkista mitään.
Tämäkin on sellainen kohde, että paikan päällä tilanteen näkee parhaiten. Mitä harvennuksen voimakkuuteen tulee, siinä on kuusikossa aina syytä olla varovainen jos aikoo välttyä tuulenkaadoilta. Kyllä pudotus kolmestatuhannesta tuhanteen kahdeksansataan oli aika sopiva.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tämän kuvan perusteella aika tiukaksi on jäänyt.
Onko sovittu että rivistä joka toinen puu pois?
Komeaa ”valtatietä” siinä on moto köpötellyt.
Lukuja kiitos, poistuma hehtaarille ja keskitilavuus?
Ja jäänyt runkoluku/ha.
Rivi-istutusta, 1 rivi poistuu uran alle.
tarkoittaako että harvennetaan motolla. ei näy kantoja eikä liiemmin oksia. ura taidettu jättää istutus vaiheessa
Olen mykistynyt. Kuva henkii ankaraa, suorastaan sotilaallisen ehdotonta taiteellista ambitiota.
Vastavaloon näyttää suorastaan satumaiselta. Urakin on kuin puskutraktorilla lanattu ja sen jälkeen havuilla tasaseen peitelty.
Kelpaa tuossa tämän jälkeen liikkua millä vehkeellä tahansa.
Tässä pääsisi maksimituotukseen (ei maksimijäreyteen).
Poistaisi aina vaan lumenmurrot ja muut pystyyn ”karahtaneet”.
Kuitupuuta ja paljon, tukkiakin.
Huom! Joillain kuvioilla voi tavoitella maksimituotosta. Poistuva puusto kaminapuuksi, kantamalla.
Hirvittävää puuhastelua siis, mutta metsän hoidon yksimalli.
Lisäksi energiapuullakin on jokin markkinahinta, vaikka kuitupuun mitat eivät täyttyisikään.
Luonto kyllä poistaa heikot ja sorretut.
Paraati asennossa kuusikko,rivit järjestyksessä.Keskellä ura/aukea omistajan ohimarsia tai kuusikomppanian tarkastusta varten kutsuvieraiden kera.
Tälle koealueelle istutimme 3000 tainta hehtaarille. 17-vuoden iässä tehtiin ensimmäinen harvennus, jossa runkoluku pudotettiin 1800 kpl hehtaarille. Hakkuukertymä oli 70 mottia/ha kuitua ja energiapuuta yhteensä. Kuva on otettu vuosi hakkuun jälkeen. Ajourat tehtiin poistamalla yksi rivi kokonaan. Kuva on otettu istutuksessa jätettyltä huolto-uralta, siksi siinä ei näy kantoja. Muille urille kertyi melkoinen havumatto.
Kuvio muokattu?
Kysymyksessä on entinen pelto. Heinä myrkytettiin koko alalta trakktoriruiskulla ennen istutusta. Maata ei varsinaisesti muokattu ennen istutusta, koska siirryttiin aivan suoraan peltoviljelystä puunkasvatukseen.
Tästä tulee 1000 m3/ha!
Periaattteessa sekin on mahdollista. Kuva on otettu seitsemän vuotta sitten, joten seuraava harvennus ei ole enää kovin kaukana.
Jk:na voi tulla vaikka 2000 mottia kunhan ei pistä mitään aikamäärettä siihen.
Tuotostaulukkojen perusteella 1100 r/ha on optimi kasvatustiheys viljelykuusikoille.
Tällä tiheydellä optimoidaan maksimituotos ja järeys, tuotos vain ja ainoastaan tukkipuuta.
Männyn tuotos on tosin parempi kuin kuusen, jos haluaa optimoida tuotoksen laadun kustannuksella männyn viljely on parempi vaihtoehto.
Näitä rehevän maan männiköitä on kasvussa, kiitos viljelytoiminnan. Näistä männiköistä tulee 1000 m3 metsiköitä!!! Jihaa.
Joka metsästä tulee metsänvartijan tavalla 1000 kuutiota tavaraa. Hän kun ei vaivaudu antamaan mitään takarajaa mikä sukupolvi on menossa kun se tonni täyteen kilahtaa.
Niin eihän sillä ajalla ja harvennustuloilla ole mitään merkitystä, kunhan 1000 m3 tulee. Puutkin voi kaataa harvennuksissa vaikka metsiin…
Lehtomaiset kankaat/pellot.
Niistä tulee se 1000 m3/ha, se on yksi tavoite.
Näyttäisi siltä, että noiden kuvan puiden koko vaihtelisi huomattavasti.
Viereisten kuusien tilavuusero suurimpiin nähden olisi vain 1/2 ….1/4.
Mitähän tuotto olisi, jos kaikki puut kasvaisivat rajoissa 1,0…0,8.
Parhaiten kasvaneiden kuusien kuusipistokkaiden kasvatuskokeessa muistelen saavutetun tuotosta 750m3 35vuodessa.
Kuva hieman korostaa puiden kokoeroja. Joitakin kasvukilpailun hävinneitä sieltä kyllä löytyy. Seuraava harvennus on muutaman vuoden kuluttua, jolloin tilanne korjataan. Yritän ehtiä lähiaikoina ottamaan kuvan tuolta samalta paikalta. Tämä kuva on otettu syksyllä 2007, joten tilanne on kuudessa kasvukaudessa jo aika paljon muuttunut.
Tuosta tulee mieleen nuoruusvuosien kasvihuonekasvatuskokeilut. Molemmin puolin käytävää tasavälein tunnelin kasvatusrungot. Silloin ne oli kurkun runkoja.
Ennustan että tuollakin kuviolla on tukkiprosentti jatkossa aika pieni. Olen noita harventabut eriikäisinä ja aika mutkaisia ovet olleet. Samoin poikaoksia on riittänyt kiitettävästi. Voi tulla yllätyksenä tilanomistajalle tukkiporoesntin pienuus,
Peltoboniteetit ja OMT;t ovat parhaita puuntuottamiskohteita.
Niihin kannattaa panostaa, maantuotto on hyvä.
Poikaoksia tulee jos on ravinnehäiriöitä, sellainen kuvio kuuluu B-luokkaan.
Useinhan nuo vanhat pellot ovat niitä ravintovääristymiä. Melkein aina vanhat pellot ovat aika huonoja puuntuottajia nimenomaan laadun puolesta. Mottejahan niistä kyllä lähtee. Ehkä seuraava puusukupolvi onkin sitten jo paremmalla pohjalla.
Kuvan kohteessa ei tule omistajalle yllätyksiä. Aluetta seurataan tavallista tarkemmin. Poikaoksia ei ole, sillä maapohjan ravinnetasapaino on-, ja pidetään kunnossa.
Tuo kohde näyttää todella hyvältä , mutta sitä katsellessani pelkäsin samaa , kun ”Metsuri motokuski” . Sain vastikään valmiiksi runsaspuustoisen kuusikkoharvennuksen , joka oli kärsinyt ravinneongelmista alkuajan liiallisen lehtipuuvarjostuksen ohella. Tukkiprosentti oli hirvittävän alhainen puuston heikon laadun vuoksi . Jotakin kertoo myös
se , että satojen kuutioiden katkottujen pölkkyjen keskipituus oli REILUSTI ALLE 4 metriä. Terveitä ja suoria runkoja oli tuskin lainkaan.
Onneksi puun takana on oltu hereillä ja tuolta kasvupohjalta saadaan kunnon tulos. Hienoa!
Kyllä taimivaiheessa tyvitukin osalta aina 5..6 metriin asti kannattaa tarkastaa taimikko ja sahata pois useammat latvat, silloin niitä poikaoksia ei tule.
Itse käyn taimikot joka kevät näin läpi.
Samalla tarkastan rungon suoruuden ja lumen painamat nostelen ja oion pystyyn.
Kävin tänään ottamassa alueelta uusia kuvia. Toinen harvennus ei ole enää monen vuoden päässä. Alue on istutettu syksyllä 1990, joten takana on nyt 23 kasvukautta.
Tuossa kuvassa vasemmalla ensimmäinen puu näyttää tyyppilliseltä istutuskuuselta. Melkoinen tyvilenko ja vähintään 27 dm kuitu on ekaks tehtävä. Tuossa toisessa näyttää olevan reilun metrin korkeudella lievä mutka että siitä se valiotaimikon kasvatus alkaa. 🙂
Eipä ne pienet mutkat kuitupuussa juuri haittaa. Tuleva harvennus tehdään laatuharvennuksena. Sen jälkeen alkaa tukinkasvatus.
Suorittavalle mutkatkin oikeni ja metsä näyttää NIIN hyvältä kun oli puuntakusen (beesarin) metsästä kyse.
Metsuri motokuskin huomiot rehtejä havaintoja jotka kyllä kuvassa hyvin näkyvät. Noin harvasta tosiaan kun ottaa nuo mutkakuuset pois alkaa olla valoa riittämiin että uutta tainta saa joukkoon syntymään. Jk:ta olisi kuitenkin tarjolla tässäkin tunnelin päässä.
Jesse ei taida muistaa, että tässä on harvennuksen jäljeltä 1800 runkoa hehtaarilla.
Kovin on varovainen harvennus ollut ja vielä nuokin vinkurat on jätetty.
Jesse ei näköjään muitanut sitäkään, että ennen harvennusta tässä oli 3000 runkoa pystyssä. Miten tämä olisi Jessen mielestä pitänyt harventaa?
Miksi noita mutkamakkaroita sitten ei poistettu. Vai eikö ollut parempaa tarjolla? Olet niistä hurjista e-puuhakkuiden määristäkin puhunut. Tämä ei kait sitten ollut niitä. Poistuma hiukan alakanttiin
Kun näet uudemmat kuvat, et puhu mutkista mitään.
Tämäkin on sellainen kohde, että paikan päällä tilanteen näkee parhaiten. Mitä harvennuksen voimakkuuteen tulee, siinä on kuusikossa aina syytä olla varovainen jos aikoo välttyä tuulenkaadoilta. Kyllä pudotus kolmestatuhannesta tuhanteen kahdeksansataan oli aika sopiva.