Edellinen harvennus 2004, lannoitus metsän np1 2007, kivinen mt etelä-savossa. Lannoitus on pistänyt kasvuun todella vauhtia. Harvennuksessa poistettujen kuusien kolmen vuoden pituuskasvu 1,5-2 metriä vaikka puusto on jo lähes 20m pitkää. Puilla on nyt ikää jokseenkin tasan 50 vuotta kannoista laskettuna.
2,4ha oli eilen illallla hakattuna ja 220mottia puuta nurin. Näyttää sinne kuitenkin metsä jäävän. Lannoituksen aiheuttama kasvureaktio on aika voimakas varsinkin kuusilla. Kuusen vuosilustot ovat paksuudeltaan kolminkertaiset vuodesta 2008 alkaen.Mänty on pääpuulaji ja niillä ero on maltillisempi, lustot ovat 1,5-2 kertaa paksumpia kuin ennen lannoitusta. Jostain luin, että varttuneeessa puutossa lustossa ei välttämättä edes näy muutosta, lisäkasvu tulee jo siitä, että lustot eivät kapene niinkuin ne luontaisesti varttuneilla puilla tekevät.
Huomenna hakkuu jatkuu noin 1,5ha puhtaassa kuusikossa. Mielnkiintoista nähdä mitä siellä on tapahtunut. Se on entisissä metsäsuunnitelmissa merkattu vt-pohjaksi ja niin se taitaa ollakin. Pohjassa ei ole kuin tasainen seinäsammalmatto. Ei varpuja, ei heinää, aika monotonista. Täystieheä 40v kuusikko päällä (harvennus (ensiharvennus tässäkin 2004). Hyvinkin kivinen maalaji. Tällä kuviolla lannoitus 2007 aiheutti silminnähden rajun muutoksen. Vuosikasvainten pituus vähintään nelinkertaistui. Laitan kuvia tulemaan myöhemmin.
Noin 90 mottia/ha!
Peten metsäsuunnitelmassa puhtaan kuusikon osa merkitty vt:ksi. Alue kivinen…saattaa silti olla ravinteikas/hyväkasvuinen maapohja. Kuivuus ei vaivaa…
Rehevämmälläkin maapohjalla täystiheän kuusikon alla ei useimmiten kasva muuta kuin sammalta.
Eihän se mikään kuiva kangas ole, mutta se mitä opaskasvien perusteella voi päätellä on, että ainakin karumman pään mt on kyseessä. Oikein tarkkaan kun katsoo, niin jäkäliäkin on siellä täällä pieninä tupsuina. Kivisyys laskee ymmärtääkseni ravinteisuutta tai pitäisikö sanoa boniteettia.
Jokatapauksessa latvuksien perusteella kyseinen kuusikko on reagoinut lannoitukseen erittäin voimakkaasti. Lähiviikkoina täytyy kuitenkin käydä katsomassa miten se näkyy vuosirenkaissa ja vuosikasvainten pituudessa tarkemmin.
Poistuma on tähän mennessä ollut itselle positiivinen yllätys. Ehkä sitä vaan on varovainen kun itse tekee mittauksia. Pohjapinta-ala on helppo ottaa, mutta valtapituuden suhteen menee helposti arvailuksi kun hypsometri tuntuu aina olevan siinä toisessa autossa. Pituuden mittaaminen tuntuu jotenkin vaivalloiseltakin…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Edellinen harvennus 2004, lannoitus metsän np1 2007, kivinen mt etelä-savossa. Lannoitus on pistänyt kasvuun todella vauhtia. Harvennuksessa poistettujen kuusien kolmen vuoden pituuskasvu 1,5-2 metriä vaikka puusto on jo lähes 20m pitkää. Puilla on nyt ikää jokseenkin tasan 50 vuotta kannoista laskettuna.
Paljonko lähti 2. harvennuksessa puuta?
Paljonko keskimäärin vuosiluston paksuus kannonpinnassa,oletko innostunut mittailemaan.Itsellä äskeisellä 2-harvennus lannoituskohteella yleisesti 5mm,eli sentti paksuutta vuodessa.Parhaissa tuplasti paksummat vuosilustot.
2,4ha oli eilen illallla hakattuna ja 220mottia puuta nurin. Näyttää sinne kuitenkin metsä jäävän. Lannoituksen aiheuttama kasvureaktio on aika voimakas varsinkin kuusilla. Kuusen vuosilustot ovat paksuudeltaan kolminkertaiset vuodesta 2008 alkaen.Mänty on pääpuulaji ja niillä ero on maltillisempi, lustot ovat 1,5-2 kertaa paksumpia kuin ennen lannoitusta. Jostain luin, että varttuneeessa puutossa lustossa ei välttämättä edes näy muutosta, lisäkasvu tulee jo siitä, että lustot eivät kapene niinkuin ne luontaisesti varttuneilla puilla tekevät.
Huomenna hakkuu jatkuu noin 1,5ha puhtaassa kuusikossa. Mielnkiintoista nähdä mitä siellä on tapahtunut. Se on entisissä metsäsuunnitelmissa merkattu vt-pohjaksi ja niin se taitaa ollakin. Pohjassa ei ole kuin tasainen seinäsammalmatto. Ei varpuja, ei heinää, aika monotonista. Täystieheä 40v kuusikko päällä (harvennus (ensiharvennus tässäkin 2004). Hyvinkin kivinen maalaji. Tällä kuviolla lannoitus 2007 aiheutti silminnähden rajun muutoksen. Vuosikasvainten pituus vähintään nelinkertaistui. Laitan kuvia tulemaan myöhemmin.
Noin 90 mottia/ha!
Peten metsäsuunnitelmassa puhtaan kuusikon osa merkitty vt:ksi. Alue kivinen…saattaa silti olla ravinteikas/hyväkasvuinen maapohja. Kuivuus ei vaivaa…
Rehevämmälläkin maapohjalla täystiheän kuusikon alla ei useimmiten kasva muuta kuin sammalta.
Eihän se mikään kuiva kangas ole, mutta se mitä opaskasvien perusteella voi päätellä on, että ainakin karumman pään mt on kyseessä. Oikein tarkkaan kun katsoo, niin jäkäliäkin on siellä täällä pieninä tupsuina. Kivisyys laskee ymmärtääkseni ravinteisuutta tai pitäisikö sanoa boniteettia.
Jokatapauksessa latvuksien perusteella kyseinen kuusikko on reagoinut lannoitukseen erittäin voimakkaasti. Lähiviikkoina täytyy kuitenkin käydä katsomassa miten se näkyy vuosirenkaissa ja vuosikasvainten pituudessa tarkemmin.
Poistuma on tähän mennessä ollut itselle positiivinen yllätys. Ehkä sitä vaan on varovainen kun itse tekee mittauksia. Pohjapinta-ala on helppo ottaa, mutta valtapituuden suhteen menee helposti arvailuksi kun hypsometri tuntuu aina olevan siinä toisessa autossa. Pituuden mittaaminen tuntuu jotenkin vaivalloiseltakin…