Minusta on nyt tehty pieni virhe kun aikoinaan ei ole raivattu noita rinnakkaispuita ajoissa pois. Ainakin konekorjuussa on haasteellinen kohde ja herkkäkolhuille, Metsurihommina edelleen käy toki.
Edellinen omista ei hoitanut. Hankala! kylvötuppaita mutta ei niitäkään kovin tiheässä, harvahko. Antaisko kasvaa kunnolla kuitupuun mittaan ja harvennus?
Raivaus saman tien, kylvötuppaat harventaen ja muutkin huonot pois. Puiden välillä pitäisi jäädä vähintään puoli metriä, mieluummin yli metri. Riskinä on, jos itse tekee, että rupeaa turhia välipuita säästelemään. Tällöin puiden kasvu kärsii, tulee turhia latvanvaihtoja ja muita vikoja.
Kuvasta päätellen kuvio ei ole aivan toivoton tapaus. Oksat suhteellisen pieniä ja laatu muutenkin ihan ok. Mutta 30 ha mahtuu varmaan huonompia ja parempia kohtia. Vaatii vain aikaa ja viitseliäisyyttä,
Rovaniemien korkeudella. Pakko kai se alkaa kevään tullen raivaamaan, polttopuutahan tuosta ainakin tulee. Raivurilla ja joitakin isompia m-sahalla. Liika säästelyyn se helposti menee alku aina hyvää kun työ etenee jotenkin tiheys vain kasvaa ja kasvaa, parhaillaan olen joitakin pastoja kävellyt 2-3 kertaan läpi eikä tunnu oppivan oikeaa tiheyttä.
Kysy, onko biowatilla ko. alueella ostotoimintaa. Niillä on ammatitaitoiset konemiehet, jotka tekevät hyvää jälkeä ilman sanottavia korjuuvaurioita. Saat vielä energiapuusta rahaakin. Muiden organisaatioiden hoidettavaksi en uskaltaisi kyseisenlaista metsää antaa.
Aivankuin omasta metsästäni entisen omistajan jäljiltä. Tehtiin heti harvennus ja polttopuusavotta. Seuraava hakkuu olikin jo kuitupuuta antanut harvennus. Nyt kasvaa kohisten laatupuuta. Epätasaisuuskin katoaa puuston harventuessa.
30 vuotiasta ja 4 – 7 metriä pituus, laatupuuta tulossa. Varsinainen ensimmäinen kunnon tili vasta 50 vuotiaana. Siinä sitä voi laskea uudistamiskustannuksille korkoa, taitaa jäädä reippaasti alle 2 %. Ostamalla näitä muiden tekemiä uudistusaloja Pohjoisessa pärjää. Tuossa on varmastikin heikohko VT pohja ja ilmeisesti muokattu aika kevyesti, eikä kuvasta näinollen koko Rovaniemen kasvuoloja.
Mikä tässä sitten olisi ollut todellinen vaihtoehto 30 vuotta sitten?
Nyt tästä saa kuitenkin ihan kelvollisen tilin energiapuusta, ja jää laadukas nuori männikkö kasvamaan.
Jos ei olisi silloin muokattu ja kylvetty männylle, alue olisi nyt kitukasvuista sekapuustoa siltävää joutomaata.
Vaikea sanoa, mikä olisi paras tapa, tuossa uudistamisketjun tuotto on 1 %. Ainakin se on selvä että kylvö oli viisaampi ratkaisu kuin istutus, ehkä siemenpuilla olisi päästy halvimmalla. Metsähallitus on hakannut näitä liian karuja hieman pohjoisempana vain tosi harvaan asentoon ja jättänyt sitten porolaitumeksi.
Vt, kankaaksi tähän tulee hyvän laatuinen metsä. Raivaus tässä vaatii tarkkuutta, ettei kasvava runko vaurioidu, tuppaan keskeltähän ne ylimääräiset olisi saatava pois.
On se tässäkin mukava paikka tarkastella !!!
Jos kymmenen vuoden päästä tarkastelee samaa koealaa, eipä aluksi usko näkemäänsä ! Hyvä kokde, jos raivuun työpalkkoja pystyy huomioimaan ostohinnassa, lopullinen kannattavuus tietysti riippuu tilan hinnasta.
Minusta on nyt tehty pieni virhe kun aikoinaan ei ole raivattu noita rinnakkaispuita ajoissa pois. Ainakin konekorjuussa on haasteellinen kohde ja herkkäkolhuille, Metsurihommina edelleen käy toki.
Onkos tämäkin mehänpojan hirvien täysin tuhoamia männyntaimikoita?
Kylvötuppaat ovat unohtuneet harventaa.
Edellinen omista ei hoitanut. Hankala! kylvötuppaita mutta ei niitäkään kovin tiheässä, harvahko. Antaisko kasvaa kunnolla kuitupuun mittaan ja harvennus?
Moottorisahahommia on näiden harventelu. Tämä lienee Pohjois-Suomessa?
Itse harventaisin kylvötuppaat heti. Paras puu tietysti jätetään ja tarvittaessa mahdollisimman kaukana siitä oleva puu täydennykseksi. Menisikö noin?
Raivaus saman tien, kylvötuppaat harventaen ja muutkin huonot pois. Puiden välillä pitäisi jäädä vähintään puoli metriä, mieluummin yli metri. Riskinä on, jos itse tekee, että rupeaa turhia välipuita säästelemään. Tällöin puiden kasvu kärsii, tulee turhia latvanvaihtoja ja muita vikoja.
Kuvasta päätellen kuvio ei ole aivan toivoton tapaus. Oksat suhteellisen pieniä ja laatu muutenkin ihan ok. Mutta 30 ha mahtuu varmaan huonompia ja parempia kohtia. Vaatii vain aikaa ja viitseliäisyyttä,
Rovaniemien korkeudella. Pakko kai se alkaa kevään tullen raivaamaan, polttopuutahan tuosta ainakin tulee. Raivurilla ja joitakin isompia m-sahalla. Liika säästelyyn se helposti menee alku aina hyvää kun työ etenee jotenkin tiheys vain kasvaa ja kasvaa, parhaillaan olen joitakin pastoja kävellyt 2-3 kertaan läpi eikä tunnu oppivan oikeaa tiheyttä.
Kysy, onko biowatilla ko. alueella ostotoimintaa. Niillä on ammatitaitoiset konemiehet, jotka tekevät hyvää jälkeä ilman sanottavia korjuuvaurioita. Saat vielä energiapuusta rahaakin. Muiden organisaatioiden hoidettavaksi en uskaltaisi kyseisenlaista metsää antaa.
Aivankuin omasta metsästäni entisen omistajan jäljiltä. Tehtiin heti harvennus ja polttopuusavotta. Seuraava hakkuu olikin jo kuitupuuta antanut harvennus. Nyt kasvaa kohisten laatupuuta. Epätasaisuuskin katoaa puuston harventuessa.
30 vuotiasta ja 4 – 7 metriä pituus, laatupuuta tulossa. Varsinainen ensimmäinen kunnon tili vasta 50 vuotiaana. Siinä sitä voi laskea uudistamiskustannuksille korkoa, taitaa jäädä reippaasti alle 2 %. Ostamalla näitä muiden tekemiä uudistusaloja Pohjoisessa pärjää. Tuossa on varmastikin heikohko VT pohja ja ilmeisesti muokattu aika kevyesti, eikä kuvasta näinollen koko Rovaniemen kasvuoloja.
Mikä tässä sitten olisi ollut todellinen vaihtoehto 30 vuotta sitten?
Nyt tästä saa kuitenkin ihan kelvollisen tilin energiapuusta, ja jää laadukas nuori männikkö kasvamaan.
Jos ei olisi silloin muokattu ja kylvetty männylle, alue olisi nyt kitukasvuista sekapuustoa siltävää joutomaata.
Vaikea sanoa, mikä olisi paras tapa, tuossa uudistamisketjun tuotto on 1 %. Ainakin se on selvä että kylvö oli viisaampi ratkaisu kuin istutus, ehkä siemenpuilla olisi päästy halvimmalla. Metsähallitus on hakannut näitä liian karuja hieman pohjoisempana vain tosi harvaan asentoon ja jättänyt sitten porolaitumeksi.
Ostokas on terveen ja kasvavan näköistä metsää.
Vt, kankaaksi tähän tulee hyvän laatuinen metsä. Raivaus tässä vaatii tarkkuutta, ettei kasvava runko vaurioidu, tuppaan keskeltähän ne ylimääräiset olisi saatava pois.
On se tässäkin mukava paikka tarkastella !!!
Jos kymmenen vuoden päästä tarkastelee samaa koealaa, eipä aluksi usko näkemäänsä ! Hyvä kokde, jos raivuun työpalkkoja pystyy huomioimaan ostohinnassa, lopullinen kannattavuus tietysti riippuu tilan hinnasta.
Konekorjuu, mutta isäntä itse kaataa m-sahalla tuppaat.
Terveisin: Korpituvan Taneli