Hakattu ja laikutettu v. 2007. Istutettu keväällä 2008. (jonkun verran oli myyrätuhoja v. 2009, jolloin täydennysistutettiin) Kuva eloluulta 2012.
Kuten näkyy vesakkoa ei ole syntynyt käytännössä lainkaan. Halla ei ole haitannut.
Huomio kiinnittyy tuohon heinään. Se on niin hentoa, ettei vaikuta taimien kasvuun. Toisaalta se varsin tehokkaasti estää luonnontaimien synnyn. Siis ideaalinen tilanne istuttajalle. Tällä kuviolla ei tarvita varhaisperkausta.
Oma käsitys on, että vuosikymmeniä kestäneet typpisateet ovat rehevöittäneet pintakasvullisuutta. Tällä on siis usein luonnollista uudistumista suuresti hankaloittava vaikutus.
Typen määrän lisääntyminen ja/tai aiempi kaskeaminen lisäävät heinän kasvua aukoissa. Noin matalaa heinää en muista omissa uudistuskuvioissa nähneeni kuunaan. Yleensä pituutta löytyy korsilla metristä kahteen, joten heinäämään on päästy parhaimmillaan kolmesti kesässä. Koivulla selviää vähemmällä, kuusella sitten ei.
Minuakin ihmetyttää tuo kuusentaimien ripeä kasvuun lähtö. Maapohja on karkeaa/keskikarkeaa moreenia. Mielenkiintoinen piirre on sekin, että kasvu on käytännössä sama istuttiko laikkuun tai muokkaamattomaan kohtaan.
Kehitys on kehittynyt niin, että nykyään tällaiset pohjat äestetään ja äestyksen yhteydessä kylvetään männynsiemen n. 40000 kpl/ha. Seuraavana vuonna kuvio täydennysistutetaan kuusentaimilla n. 1000-1200 kpl/ha. Ensisijaisesti kivisimmät paikat, joita ei ole kunnolla pystytty äestämään ja sitten muuallekin harvakseltaan.
Viitasaarella Keski-Suomessa on veljellä metsäpalsta, jossa on kolme vuotta sitten 1ha alalle istutettu kuusentaimet kuoppamätästyspohjalle. Kuopat ovat olleet täynnä vettä nyt joka kesä, kun on ollut sateisia kesiä. Muuten väärä menetelmä tuolle maapohjalle, olisi pitänyt olla ojitusmätästys.
Ei ainakaan tuolla nuo kuuset ole kasvaneet juurikaan paremmin kuin täällä Länsi-Kainuussa.
Ensimmäisenä kesänä 2011 pyydettiin metsämyyriä alueelta 350 kpl ja ehkä noin 10% taimista tuli syödyiksi talvella 2012. Kesä oli hyvä.
Kesällä 2012 ei ollut yhtään myyrää. Kesä oli hyvä.
Viime kesänä pyydettiin taas samalta alueelta 50 myyrää ja halla vei lähes kaiken uuden vuosikasvun. Kesä muuten oli hyvä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Hakattu ja laikutettu v. 2007. Istutettu keväällä 2008. (jonkun verran oli myyrätuhoja v. 2009, jolloin täydennysistutettiin) Kuva eloluulta 2012.
Kuten näkyy vesakkoa ei ole syntynyt käytännössä lainkaan. Halla ei ole haitannut.
Huomio kiinnittyy tuohon heinään. Se on niin hentoa, ettei vaikuta taimien kasvuun. Toisaalta se varsin tehokkaasti estää luonnontaimien synnyn. Siis ideaalinen tilanne istuttajalle. Tällä kuviolla ei tarvita varhaisperkausta.
Oma käsitys on, että vuosikymmeniä kestäneet typpisateet ovat rehevöittäneet pintakasvullisuutta. Tällä on siis usein luonnollista uudistumista suuresti hankaloittava vaikutus.
Ei ainakaan täälläpäin vaikuta luonnontaimien syntyyn tuollainen juuri mitään. Hyvin näyttää pukkaavan ylöspäin.
Typen määrän lisääntyminen ja/tai aiempi kaskeaminen lisäävät heinän kasvua aukoissa. Noin matalaa heinää en muista omissa uudistuskuvioissa nähneeni kuunaan. Yleensä pituutta löytyy korsilla metristä kahteen, joten heinäämään on päästy parhaimmillaan kolmesti kesässä. Koivulla selviää vähemmällä, kuusella sitten ei.
Hyvin kasvaa kuusi pituutta.
Olisiko mäntykään kasvanut yhtään paremmin.
Täällä Länsi-Kainuussa mänty on aivan ylivertainen pituuskasvussa kuuseen nähden istutuksen jälkeisina vuosina.
Mänty kasvaa aluksi täällä aukolla kyllä tuota vauhtia pituutta kuten kuvan kuuset.
Kuusi pitää kasvattaa aina suojapuuston alla ja kasvu alkuvuosina on siten hidasta varjostuksesta johtuen.
Avomaalle kuusta ei kannata istuttakaan jo yksinomaann halla vuoksi.
Minuakin ihmetyttää tuo kuusentaimien ripeä kasvuun lähtö. Maapohja on karkeaa/keskikarkeaa moreenia. Mielenkiintoinen piirre on sekin, että kasvu on käytännössä sama istuttiko laikkuun tai muokkaamattomaan kohtaan.
Kehitys on kehittynyt niin, että nykyään tällaiset pohjat äestetään ja äestyksen yhteydessä kylvetään männynsiemen n. 40000 kpl/ha. Seuraavana vuonna kuvio täydennysistutetaan kuusentaimilla n. 1000-1200 kpl/ha. Ensisijaisesti kivisimmät paikat, joita ei ole kunnolla pystytty äestämään ja sitten muuallekin harvakseltaan.
Viitasaarella Keski-Suomessa on veljellä metsäpalsta, jossa on kolme vuotta sitten 1ha alalle istutettu kuusentaimet kuoppamätästyspohjalle. Kuopat ovat olleet täynnä vettä nyt joka kesä, kun on ollut sateisia kesiä. Muuten väärä menetelmä tuolle maapohjalle, olisi pitänyt olla ojitusmätästys.
Ei ainakaan tuolla nuo kuuset ole kasvaneet juurikaan paremmin kuin täällä Länsi-Kainuussa.
Ensimmäisenä kesänä 2011 pyydettiin metsämyyriä alueelta 350 kpl ja ehkä noin 10% taimista tuli syödyiksi talvella 2012. Kesä oli hyvä.
Kesällä 2012 ei ollut yhtään myyrää. Kesä oli hyvä.
Viime kesänä pyydettiin taas samalta alueelta 50 myyrää ja halla vei lähes kaiken uuden vuosikasvun. Kesä muuten oli hyvä.