Laitoin muutaman kuvan tänne palstaltani, joka oli keskusteluaiheena. Puusto on hieman ylitiheänä saanut kasvaa ja edelleenkin näin on harvennuksen jälkeen,johtuen tuulituho alttiudesta, Pieliseltä päin hönkä käy voimalla ja maapohja on myös paikoin aika kivikkoista. Pituuskasvu on ollut kyllä aikamoinen tämän seurauksena
Eikös se kuitenkin ole niinkin että kun maassa on riittävästi kasvuvoimaa, voi runkolukukin olla suurempi. Siihen tulee tietenkin rajoitteeksi se jos puustosta tulee liian honteloa.
Eikö se kuitenkin tuota ememmän jos kasvatetaan tiheässä ja jätetään harvennuksenkin jälkeen tiheäksi ja harvennetaan sitten vaikka ylimääräinenkin kerta. Eikö se lopputiheyskin hyvällä maalla saa olla suurempi? Näinhän niitä mottejakin sitten kertyy ennätyksiin asti, kun puu on pitkää ja aina hiukan normimetsää tiheämpää.
Se on eri asia esim minun maillani kun pitää harvennukseesa ottaa tärkeimmäksi asiaksi juuristossa käytävän sodan lievittäminen.
Arvokkaan huomion olet tehnyt,kun olet huomioinut tiheysvaatimuksen, tiheys on tuonut myös laatua kun puusto on vasta 45 v.
Vesistöjen rantametsät, kuten Pielinen saa kuivanakin kesänä ylimääräistä kasvunetua, koska vallitsevat tuulet on kasvukauden aikaan etelästä, aurinkoisuus, tuulien mukana siirtyvä kosteus vesistöstä ja rinteistä valuva ravinteisuus saa tihempänäkin kavavan puuston villiin kasvuun.
Kieltämättä ”tavallani” hoitaa näitä metsiköitä kuutiotuotto on parempi, kuin yleisillä ohjeilla mentäessä, Suurilla aloillahan tällaiseen ”näpertelyyn” ei oikein ole kannattavaa lähteä, mutta jos ja kun näitä ei satoja hehtaareja ole, silloin se toimii.
Noinhan ne viisaammat väittää, ettei pituuskasvuun juurikaan tiheydellä ole vaikutusta. Hivenen olen tuosta toista mieltä. Mielestäni pituuskasvun 20-44 vuotiaana ollessa kiivaamillaan, ainakin männyllä rehevillä mailla on havaittavissa ihan silmillä ero kasvussa. Tosin pituuteen satsaaminen ei tuota rahallisesti juuri mitään, paksuudesta sitä maksetaan, eikä pituudesta.
Omin silmin katseltuna kyllä. Toinen elävän elämän esimerkki on vielä Isäni hallitsemassa metsässä. Hän on niitä miehiä, joille mallien mukainen harvennus oli kauhistus ja hän kasvatti metsiään turhankin tiheässä , kasvutappioita huomaamatta.
Hänen hallinnassaan on männikkö, joka liittyy osana suurempaan aikoinaan kulotettuun hyväkasvuiseen kankaaseen. Männyt ovat selvästi pitempikasvuisia tällä palstalla, jota myös ostomiehetkin ovat siunailleet. Kuutiokertymän kyllä epäilen tilalla olevan mieluummin pienemmän, kuin naapuripalstoilla.
Paras arvokasvun aika on 25 – 60 vuotiaassa metsässä.
Lisäkasvu on silloin paras mahdollinen ja metsänomistajasta riippuu, kasvattaako hän siellä arvokkaampaa myyntipuuta vai ”poltinpuuta”, jota ei todellakaan tarvitse kasvattaa, koska sitä on piisalle asti, kunhan vain joku viitsisi kerätä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Laitoin muutaman kuvan tänne palstaltani, joka oli keskusteluaiheena. Puusto on hieman ylitiheänä saanut kasvaa ja edelleenkin näin on harvennuksen jälkeen,johtuen tuulituho alttiudesta, Pieliseltä päin hönkä käy voimalla ja maapohja on myös paikoin aika kivikkoista. Pituuskasvu on ollut kyllä aikamoinen tämän seurauksena
Eikös se kuitenkin ole niinkin että kun maassa on riittävästi kasvuvoimaa, voi runkolukukin olla suurempi. Siihen tulee tietenkin rajoitteeksi se jos puustosta tulee liian honteloa.
Eikö se kuitenkin tuota ememmän jos kasvatetaan tiheässä ja jätetään harvennuksenkin jälkeen tiheäksi ja harvennetaan sitten vaikka ylimääräinenkin kerta. Eikö se lopputiheyskin hyvällä maalla saa olla suurempi? Näinhän niitä mottejakin sitten kertyy ennätyksiin asti, kun puu on pitkää ja aina hiukan normimetsää tiheämpää.
Se on eri asia esim minun maillani kun pitää harvennukseesa ottaa tärkeimmäksi asiaksi juuristossa käytävän sodan lievittäminen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Arvokkaan huomion olet tehnyt,kun olet huomioinut tiheysvaatimuksen, tiheys on tuonut myös laatua kun puusto on vasta 45 v.
Vesistöjen rantametsät, kuten Pielinen saa kuivanakin kesänä ylimääräistä kasvunetua, koska vallitsevat tuulet on kasvukauden aikaan etelästä, aurinkoisuus, tuulien mukana siirtyvä kosteus vesistöstä ja rinteistä valuva ravinteisuus saa tihempänäkin kavavan puuston villiin kasvuun.
Kieltämättä ”tavallani” hoitaa näitä metsiköitä kuutiotuotto on parempi, kuin yleisillä ohjeilla mentäessä, Suurilla aloillahan tällaiseen ”näpertelyyn” ei oikein ole kannattavaa lähteä, mutta jos ja kun näitä ei satoja hehtaareja ole, silloin se toimii.
Tiheys ei juurikaan lisää pituuskasvua. Se ainoastaan vähentää paksuuskasvua, mikä luo vaikutelman hyvästä pituuskasvusta.
Noinhan ne viisaammat väittää, ettei pituuskasvuun juurikaan tiheydellä ole vaikutusta. Hivenen olen tuosta toista mieltä. Mielestäni pituuskasvun 20-44 vuotiaana ollessa kiivaamillaan, ainakin männyllä rehevillä mailla on havaittavissa ihan silmillä ero kasvussa. Tosin pituuteen satsaaminen ei tuota rahallisesti juuri mitään, paksuudesta sitä maksetaan, eikä pituudesta.
Oletko päässyt vertaamaan kasvua vertailukelpoisissa olosuhteissa?
Itse en ole ja siksi joudun luottamaan asiasta tehtyihin tutkimuksiin.
Omin silmin katseltuna kyllä. Toinen elävän elämän esimerkki on vielä Isäni hallitsemassa metsässä. Hän on niitä miehiä, joille mallien mukainen harvennus oli kauhistus ja hän kasvatti metsiään turhankin tiheässä , kasvutappioita huomaamatta.
Hänen hallinnassaan on männikkö, joka liittyy osana suurempaan aikoinaan kulotettuun hyväkasvuiseen kankaaseen. Männyt ovat selvästi pitempikasvuisia tällä palstalla, jota myös ostomiehetkin ovat siunailleet. Kuutiokertymän kyllä epäilen tilalla olevan mieluummin pienemmän, kuin naapuripalstoilla.
Paras arvokasvun aika on 25 – 60 vuotiaassa metsässä.
Lisäkasvu on silloin paras mahdollinen ja metsänomistajasta riippuu, kasvattaako hän siellä arvokkaampaa myyntipuuta vai ”poltinpuuta”, jota ei todellakaan tarvitse kasvattaa, koska sitä on piisalle asti, kunhan vain joku viitsisi kerätä.