Kommentit (16)

  1. Hyvin on paksuutta kasvanut,jos 37cm rinnankorkeusmitta viiskymppisenä. Kokemukseni mukaan kyyskymppisenä laho alkaa lisääntyä,etenkin nopeasti kasvaneissa kuusikoissa.Joten silloin katkaisuhoito ajankohtainen.

  2. Ihmetyttää tämän kuusikon sakeus. Kuvan perusteella taustalla olisi kuiturunkojakin.
    Päätehakkuussa tukkiprosentti jää alhaisemmaksi kuin pitäisi.

  3. Kuvio on istutettu v. 1964, Teho 2/MERA 1 metsäohjelman tuloksia.

    Raivattu 1987 (ensimmänen harjoittelu kesä), lannoitus NPK;lla 1989, apuharvennettu 1992/93 (lama talvi).

    Takana olevat kuuset on MERA 3;sen tuloksia, istutettu 1974.

    Koko tilan pinta-ala on istutettu täyteen, pääasiassa kuusta.

    Entinen rappiotila on määrätietoisen työn ansiosta kasvanut puuta puskevaksi arvotilaksi.

    Metsänvartijan sulan maan toimisto sijaitsee tilalla, sähköt on, juomaveden saa ilmaiseksi ympärivuoden auki pysyvästä lähteestä ja kuusiklapia löytyy varastosta.

    Ko. runko on 10 vuoden päästä 45 cm (arvio) joten viljelykuusikot voi hakata 60 vuoden iässä uutta kasvamaan.

    Kuutioita löytyy vuonna 2023 600-700 m3/ha!

  4. Mielenkiintoisia nämä Metsänvartijan jutut. Noita merkintöjä täytyy alkaa itsekin tekemään, niin on sitten mitä seurata kun kulkee ihmettelemässä. Oletko pitänyt tilastoa noista ja oletko verrannut virallisen suosituksen arvoihin?

  5. Kyllä tilastoja löytyy ja kasvu on kovempaa viljelykuusikoissa kuin Y.Vuokilan mittaamat kasvutulokset.

    Vuokila tutki viljelykuusikoita (ja männiköitä) 1980-luvulla. Viljelytoiminnan nuoruuden takia Vuokila joutui kasvattamaan metsiköitä matemaattisin mallein. Kasvu todellisuudessa on kovempaa kuin 30 vuotta sitten oletettiin.

    Mm. rehevän maan viljelymänniköiden kasvua oli mahdoton mitata aineiston puuttumisen takia.

    Taimikonhoito, lannoitus ja 1.apuharvennus takaa huipputuloksen. Samoin metsänvartijan hylkimä koneellinen korjuu takaa täystiheän (ja lahottoman) metsikön, tuotos on 20-30% enemmän kuin metsäyhtiöiden suosittelemassa 2;den harvennuksen mallissa.

    Apuharvennuksen teko oli kovaa lamatalvena 1992/93. Puiden oksaisuus, puuston tiheydestä johtuva kaadon vaikeus, lumi, kosteus ja pimeys tekivät työstä todella raskaan. Traktorin lamppujen valossa puita karsittiin ja juonnettiin lanssille. Työpäivät olivat 12-tuntisia.

    __

    Ei ihme että metsänvartija siirtyi lama talven jälkeen metsänhoidossa vain sulan maan aikaisiin raivauksiin. 10-20 m3 kuitupuuta/ha saa jäädä metsän lisälannoitteeksi. NPK-lannoitus antaa sitten arvokasvua, kuitupuu siirtyy arvokkaaksi tukkipuuksi nopeammin.

  6. Paljono tuota NPK-lannoitetta menee/ha? Onko se rakeisessa muodossa vai liuoksena? Lannoitteen noin-hinta? Entäpä käsinlevitystapa, sanko ja kauha vai reppuruisku jne.?

  7. 40 kg säkki, ämpäri+kauha.

    Lannoitan vain huippurungot, lannoite 3 metrin säteelle rungosta. Noin 1 kg/runko.

    Lannoitteen hinta vaihtelee, Agrimarketista kannattaa kysyä tarjous.

  8. Melkoista täsmähoitoa. Mä en enää ihmettelisi, jos Metsänvartijalla olisi eri puille omat kutsumanimet, sen verran huolellista on hoiva. 🙂

    Puiden kannattaa syntyä Metsänvartijan metsään, hoito on ensiluokkaista.

    Miten valitset nuo huippuyksilöt ?

  9. Päävaltapuu, tyvitukin matkalta virheetön.

    Kilpailijat on toimitettu saunan uuniin apuharvennuksen kautta.

  10. Välillä ne lakaistaan maahan lannoitteeksi…..
    Ja nyt juostaan apupaskapurkin kanssa pitkin metsää.
    Ei mitään vaivaa kuusen kasvatuksessa ei.

  11. Olikos jo puhetta, että mitä tuo M-kirjain tarkoittaa?

  12. Juu, M-kirjain odottaa selitystään.

  13. M=Metsänvartija

  14. Mistähän meikäläiselle tuli mieleen Z-Baum?

  15. Z-baum logista joka oli täällä.

    Ko. kuusi on Z-baum, Suomeksi vaikka Metsänvartijan kasvatus tyyli.

  16. Niinpä olikin. Katsottiin saksankielistä, varsin informatiivista videota. Metsänvartijan tyylillä ei kylläkään tarvitse hukata hyvää kasvupohjaa moton ja ajokoneen ajourille, jos harventaminen tapahtuu todellakin käsipelissä. Mielenkiintoista.