Olin mukana 50 vuotta sitten, kun silloiselta tilan toisen puoliskon omistajalta haettiin kauppakirjaan nimeä. Paljon on tapahtunut metsässä sen jälkeen. Taitavia olivat nuo entisajan metsänistuttajat.
Mäen päällys ( OMT) on n. 210 m merenpinnasta, siis ns supra-aktiivista aluetta, joka jäi mannerjään sulettua vedenpinnan yläpuolelle.
Kuvio on kahteen kertaan harvennettu. Ei tarvittu eikä tarvita näkemäraivauksia. Tätä kun vielä parikymmentä vuotta kasvattaa, niin kyllä on puuta ja tuotto parempi kuin koivikoissa. Kasvatusmallit ovat jääneet tällä kuviolla ennusteissaan rutkasti jälkeen. Kuvastakin näkee, että kuvio on erittäin kivinen, muttei se kasvua haittaa.
Mittakaavana 162-senttinen nainen.
Tuohan vois olla vaikka meikäläinen! Tai sitten menninkäinen.
Joo ja mielellään käpeksisin tuollaisessa metsässä, mahtava sammalmatto. Vai liekö tuo ketunleipää!? Maapohja taitaa olla sen verran supra-akvaattinen karukko, että tarpeeton räippeikkö loistaa poissaolollaan.
Komea metsä, olen näitä katsellut paljonkin esim. metsästäessä.
Iso yhtiökin panee vstaavtat kuusikot nurin 10-15v viimeisestä harvennuksesta. Tämän kuvan perusteella itse katselisin 5-10 vuotta, enempää ei missään tapauksessa.
Metsänvartija vetelee kyllä outoja. Rauduskoivua ei tarvitse hyvässä pohjassa sataa vuotta kasvatella kun on tuhat mottia/ha kasassa. Tietenkin senkin kasvatus pitää osata. Mutta räkämäntyyn verrattuna siitä rauduksesta ottaa varmasti paremman kokonaistilin.
Tänä päivänä hyvää alkuperää olevat, suotuisaan maaperään istutetut ja hyvin hoidetut koivut tulevat Etelä- ja Keski-Suomessa hakkuukypsiksi jo 35-vuodessa, joten lähes kolme koivusatoa on mahdollista saada sadassa vuodessa.
Tuolla pohjalla on mahdollista saada kuuselle ilmeisestikin n. 12 m3/v keskikasvu kasvattamalla vain 1,5 sukupolvea, mikä takaa huikean tukkiprosentin. Koivulle se tuskin on mahdollista vaikka kasvattaisi kolme sukupolvea. Koivikot on joka tapauksessa kasvatettava harvoina. Kolmen koivusukupolven kasvattaminen tietää myös sitä, ettei laatutyvien saanti ole todennäköistä.
Johtuen erilaisista laatuvaatimuksista ja koivun pienemmistä yksikköhinnoista, samalla puutuotosmäärällä kuusen kasvatus tuottaa n. 30-50 % enemmän, riippuen luonnollisestikin erityisesti koivun laatuvioista.
Meillä on paljon vanhoja metsiä, joten kuusikoita kannattaa kasvattaa pitempään, jolloin hyödynnetään arvokasvu täydellisesti ja minimoidaan uudistuskustannusten vaikutus. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, ruotsalaiset harjoittavat samaa tapaa.
Kuusella minäkin parhaan taloudellisen lopputuloksen olen saavuttanut, mutta koivu on nykytietämyksellä ja -menetelmillä parantanut vertailussa asemiaan. Syksyllä Mikkelin metsäpäivillä saimme hyvin rohkaisevaa tietoa peltokoivikoiden tukkisaannosta.
Ruskotäpläkärpäsen aiheuttamat kuviot jäävät sydänpuuhun, joten järeistä koivutyvistä saa paljon hyvää viilua ja sahatavaraa.
Upea kuva, tähän pitäisi kaikki uudistus kuviot tähdätä!!! Tälle puulle on aina merkkinoita ja tämä jättää niin korkuuketjulle kun teollisuudellekin jotain!!! HIENOA!!!
Mihinkähän hermannin arvio perustuu?
Korjuuketjulle varmaan kyllä muttei muuta merkittävästi sielläkään mitään. Teollisuudelle se jättää lähinnä persnettoisen tai korkeintaan +- nollan tapulitavaran sahauksen. Riippu kuinka paljon uskaltavat laitattaa kuitukasaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Olin mukana 50 vuotta sitten, kun silloiselta tilan toisen puoliskon omistajalta haettiin kauppakirjaan nimeä. Paljon on tapahtunut metsässä sen jälkeen. Taitavia olivat nuo entisajan metsänistuttajat.
Mäen päällys ( OMT) on n. 210 m merenpinnasta, siis ns supra-aktiivista aluetta, joka jäi mannerjään sulettua vedenpinnan yläpuolelle.
Kuvio on kahteen kertaan harvennettu. Ei tarvittu eikä tarvita näkemäraivauksia. Tätä kun vielä parikymmentä vuotta kasvattaa, niin kyllä on puuta ja tuotto parempi kuin koivikoissa. Kasvatusmallit ovat jääneet tällä kuviolla ennusteissaan rutkasti jälkeen. Kuvastakin näkee, että kuvio on erittäin kivinen, muttei se kasvua haittaa.
Mittakaavana 162-senttinen nainen.
Tuohan vois olla vaikka meikäläinen! Tai sitten menninkäinen.
Joo ja mielellään käpeksisin tuollaisessa metsässä, mahtava sammalmatto. Vai liekö tuo ketunleipää!? Maapohja taitaa olla sen verran supra-akvaattinen karukko, että tarpeeton räippeikkö loistaa poissaolollaan.
Nykyisen keskihinnan mukaan jo seitsemän vuoden päästä pääsee euron kasvatusvuosipalkinnon piiriin. Kannattaa jo nuolaista, kohta tipahtaa.
Koivikon tuotos ei oo häävi vs kuusi/mänty.
Räkämännikköistä saa 1000 m3/ha sadassa vuodessa.
Komea metsä, olen näitä katsellut paljonkin esim. metsästäessä.
Iso yhtiökin panee vstaavtat kuusikot nurin 10-15v viimeisestä harvennuksesta. Tämän kuvan perusteella itse katselisin 5-10 vuotta, enempää ei missään tapauksessa.
Metsänvartija vetelee kyllä outoja. Rauduskoivua ei tarvitse hyvässä pohjassa sataa vuotta kasvatella kun on tuhat mottia/ha kasassa. Tietenkin senkin kasvatus pitää osata. Mutta räkämäntyyn verrattuna siitä rauduksesta ottaa varmasti paremman kokonaistilin.
1000 m3 rauduskoivikko..jaa näkis vaan.
Sataan vuoteen mahtuu kaksi koivusukupolvea, joten 1000 m3 on ihan mahdollisuuksien rajoissa oleva määrä.
Tänä päivänä hyvää alkuperää olevat, suotuisaan maaperään istutetut ja hyvin hoidetut koivut tulevat Etelä- ja Keski-Suomessa hakkuukypsiksi jo 35-vuodessa, joten lähes kolme koivusatoa on mahdollista saada sadassa vuodessa.
Tuolla pohjalla on mahdollista saada kuuselle ilmeisestikin n. 12 m3/v keskikasvu kasvattamalla vain 1,5 sukupolvea, mikä takaa huikean tukkiprosentin. Koivulle se tuskin on mahdollista vaikka kasvattaisi kolme sukupolvea. Koivikot on joka tapauksessa kasvatettava harvoina. Kolmen koivusukupolven kasvattaminen tietää myös sitä, ettei laatutyvien saanti ole todennäköistä.
Johtuen erilaisista laatuvaatimuksista ja koivun pienemmistä yksikköhinnoista, samalla puutuotosmäärällä kuusen kasvatus tuottaa n. 30-50 % enemmän, riippuen luonnollisestikin erityisesti koivun laatuvioista.
Meillä on paljon vanhoja metsiä, joten kuusikoita kannattaa kasvattaa pitempään, jolloin hyödynnetään arvokasvu täydellisesti ja minimoidaan uudistuskustannusten vaikutus. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, ruotsalaiset harjoittavat samaa tapaa.
Kyllä täällä savossa on koivuntyvistä saatu paras yksikköhinta.
Kyllä Keski-Suomessakin koivuntyvistä on saatu paras yksikköhinta. Sehän on selvä. Valitettavasti vain kaikki koivut eivät tuota sitä.
Kuusella minäkin parhaan taloudellisen lopputuloksen olen saavuttanut, mutta koivu on nykytietämyksellä ja -menetelmillä parantanut vertailussa asemiaan. Syksyllä Mikkelin metsäpäivillä saimme hyvin rohkaisevaa tietoa peltokoivikoiden tukkisaannosta.
Ruskotäpläkärpäsen aiheuttamat kuviot jäävät sydänpuuhun, joten järeistä koivutyvistä saa paljon hyvää viilua ja sahatavaraa.
Upea kuva, tähän pitäisi kaikki uudistus kuviot tähdätä!!! Tälle puulle on aina merkkinoita ja tämä jättää niin korkuuketjulle kun teollisuudellekin jotain!!! HIENOA!!!
Mihinkähän hermannin arvio perustuu?
Korjuuketjulle varmaan kyllä muttei muuta merkittävästi sielläkään mitään. Teollisuudelle se jättää lähinnä persnettoisen tai korkeintaan +- nollan tapulitavaran sahauksen. Riippu kuinka paljon uskaltavat laitattaa kuitukasaan.