Syksyllä tulee 10 vuotta. 3 vuotta tulee nyt raivauksesta. Mittasuhteita kuvasta vaikea hahmottaa mutta tuo vesakko on tuossa miehenmittaista noin. Kuuset yli 5 metrisiä ja vuoskasvaimet on siellä 80 centin luokkaa mikä saa kuuset näyttämään epäsuhtaisilta kuvissa mutta siltä ne aina näyttää kun pituuskasvu on kova.
Kyllä se kuusellakin hiukan laatua parantaa kun sitä ahdistaa lehtipuustolla. Ei tuo hoikkuus mikään uhka ole. Joku jos katkeaa sen kestää kyllä. Olen niin paljon katkonut kuusia esim. vanhojen sarkaojien varrelta että tyvitukin voi unohtaa kun oksat järkyttäviä hyvässä valossa kasvaneina. Laatua saa juuri A.R:n tavalla ja työtä järjettömästi ja turhaan Potifarin tavalla.
On kyllä huikeaa kasvua jos 5,5 metrinen on rinnankorkeudelta 10 vuotiaana 10 centtiä. Se on kyllä hienoa jos jaksaa raivata joka toinen vuosi, minäkin kyllä olen sen kannalla mitä aikaisemmin raivaat, sitä useammin raivaat. Noissa mitkä 5-vuotiaina raivasin niin eihän niissä enää ku latvat piipota vesakon seasta 4 vuotta raivauksesta, että ei niihinkään tule paksuutta sen enempää kuin näihinkään. Jos absoluuttista paksuuskasvua haluaisi asti niin kyllä se varmaan olisi aloitettava muutama vuosi istutuksen jälkeen ja jatkettava joka toinen vuosi taktiikalla. Tässä itsellä on toiset tavoitteet.
Ei meilläpäin raivata montaa kertaa, varhausperkkaus. joskus jää jo siihen. tarvitteassa sitten raivaus. Kuusi pääsee kunnon kasvuun ei vesat haittaa ne kuihtuu valonpuutteeseen.
Taimikko näyttää ihan hyvältä kuvassa , mutta miten on kuvan ulkopuolella . Onko osa taimista kenties tuhoutunut tai saanut vaurioita koivujen piiskaamana .
Viimeiseen ongelmaan olen ainakin hakkuun yhteydessä törmännyt . Tyvestä on joutunut lumppaamaan paksuja kuitupöllejä tai koko runko on kasvanut kieroon ja kuiduksi saatuaan huonon lähdön kasvuunsa .
Raivaus kannattaa ehdottomasti aloittaa mieluumin aikaisin kun myöhään . Työtä on mahdollista täydentää, jos on tarvetta .
Myöhästyneiden toimenpiteiden virheitä on usein mahdoton paikata .
Johan on ”saunavihdaksissa” ytyä jos ne tuolla kasvun erolla vielä kuusen kylkiä ”vammauttaa”.
Kyllä ny on suorittavan äntti vain jäänyt päälle eikä periksi tuumaakaan. Kuten aiemminkin ja monesti.
… ei välttämättä ota enää kiinni , mutta mahdollinen vahinko on ehtinyt jo tapahtua . Ylispuu vesan taimikkovaiheessa aiheuttamia mutkia ja haaroja mahtuu rungon kolmeen ensimmäiseen metriin jo monta .
Tästä on kokemusta ihan riittävästi . Kakkosharvennuksiltakaan ei tahdo joka paikassa tukkia löytyä.
Keskeisin syy heikkoon laatuun löytyy taimikonhoidon puutteista .
Eipä ole laadun ongelmia, ei ole tarvetta kaunistella. Tää on ainut keino millä rehevillä mailla voi mennä kahdella raivauksella. Muut voi sitten laskea miten kannatavaa on jatkuvaraivaus.
Kyllä ne puutteet on nimenomaan varmasti sitä mutta siinä vain on A.R:n esimerkkeihin se ero ettei niille suorittavan puimille lenkoilijoille ole koskaan tehty minkään valtakunnan taimikonhoitoa missään muodossa. Sellaista tässä olen juur UPM.n naapurtilahkkuulla ”ihaillut”. Suurinpiirtein täyttä ”paskaa” on sekä puitu silppu että puimatta jätetty. Itse olisin ilman muuta päätehakannut ja laittanut uusiksi senkin metsänrääpän.
Viime aikoina kohteet ovat olleet yhden raivauskerran tuotoksia sekä Groupilla , että UPM:lla . Raivaus tehty taimikon ollessa 7- 10 vuotiasta . Nyt molemmat toimijat ovat aiemmin liikkeellä .
Ovat ilmeisesti huomanneet jotakin ….muutakin , kuin suolaiset ennakkoraivauskulut .
Yksi raivaus maksaa vähemmän kuin 2 raivausta tai 3 raivausta. En minä tavoittele yhtä raivausta. Kun on yhtä metsän kanssa ni tietää sen juuri oikean hetken. Se on melkoinen investointi olla jatkuvasti raivaamassa. Ne joilla on aikaa, intoa ja rahaa voivat minun puolesta investoida perintöön. Minua ei kiehdo ajatus, että ensiharvennus tuloista iso siivu menee esimerkiksi ennakkoraivauakuluihin jos minä olen todella aikaisin liikkeellä. Niinhän siinä Metsälehdessäkin oli, 2 kertaa raivattu ja silti meni rahaa ennakkoraivauksiin. Kyllä metsäntuottajien motivaatiota koitellaan jos tulot siirtyy kovin kauas tulevaisuuteen kun on mukamas tekemässä kaiken oikein.
Kun raivaa, niin tottakai syntyy kuluja. Mutta mietipä.
Litralla bensaa (öljyineen n. 1.50 litra) sahaat raivurilla n. 1.20-1.40 h kohteesta riippuen.
Kuuden tunnin urakka maksaa näin ollen alle kympin. Plus matkakulut ja eväät ja huoltoon hieman.
Kun raivaa sydtemaattisesti, niin ei ennakkoraivauksia paljon tartte. Risut kyllä kuihtuu pois, kun juurilta lpuu voima ja valoa ei näy.
Perintö? Vaikka et raivaakaan perintöä varten, niin metsän arvo on kuitenkin aina parempi kun on raivattu ja hoidettu.
Mitä paremmin raivaat ja hoidat, sen lähempänä ovat tulotkin ja paremmat.
Kuten Metsälehden jutussakin todettiin, kuinka huomaamattomasti taimikko ja nuorimetsä kiittää varhaisen hoidon.
Se näkyy nyt hyvin noissa 10 kesää kasvaneissa ja kasvu ei ole vielä edes alakanut. Kohta pukkaa tukkia!!
Hiluxin kanssa ja muidenkin kanssa samaa mieltä, että ilman johdonmukaisia/säännöllisiä raivauksia tästä metsänkasvatuksesta ei tule mitään. Paitsi kuivat-ja karukkomaat.
Katsokaa ympärillenne – mitä näette?
Kolme tunti aamulla raivuulla, muuta sitten alkoi tulla ”hieman liian kuuma”
Jostain kumman syystä minulla joutaa raivaussaha parikin vuotta huilia eikä metsä ole yhtään sen rytöisempää. Yhtään ennakkoraivausta en ole kotvaan tehnyt. Ainakin viitisen vuotta alkaa aikaa olla siitä.
Potifar!
Jos litralla bensaa pyyhkit 1,2 – 1,4 hehtaaria, niin sinulla olisi loistava tulevaisuus RS- urakoitsijana.
Ei muuta kuin kuntosalille, että jaksat kävellä kuusikin tankillista päivässä, niin voit kohta hankkia sellaisen auton kuin haluat ja sellaisen talon, jota olet haaveillut.
Aina parempi, jos Tilhisi hotkaisee tankillisen tunnissa – silloin tuo litra palaa kahteen tuntiin ja rahnaa tulee!
Tuolta noita isoja kantoja löytyy kuusten alta, eipä ne isot kannot sieltä paljoa veso vaikka toisenlaisiakin teorioita esitetään. Sen takia tuo näyttää siltä ettei siinä mitään ole ollutkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Varhaisperkaus on purrut hyvin. Pitääkö kuusia harventaa?
Ei oikeestaa, varhaisperkauksessa ku harventaa ni hyvä tulee, kunhan ne on niin isoja, että riskit on ohitettu ja uskaltaa.
Ohuita riukuja kasvaneet vesakon sisässä. Hyvä tykkylumi talvi kaikki poikki.
Nämä kuuset pärjää kyllä.
Onko neljäs talvi näille kohtalon talvi kun 3 edellistä jo selvitty? Ken tietää.
Minkä ikäisiä kuuset nyt ovat eli montako vuotta raivauksesta on aikaa?
Syksyllä tulee 10 vuotta. 3 vuotta tulee nyt raivauksesta. Mittasuhteita kuvasta vaikea hahmottaa mutta tuo vesakko on tuossa miehenmittaista noin. Kuuset yli 5 metrisiä ja vuoskasvaimet on siellä 80 centin luokkaa mikä saa kuuset näyttämään epäsuhtaisilta kuvissa mutta siltä ne aina näyttää kun pituuskasvu on kova.
Arton kanssa samaa mieltä. Hoikkia ovat. Vesakon/lehtipuiden sisällä kasvaneita.
Pitää muistaa, että varhaisperkaus vaikuttaa nimenomaan puun rungon paksuukasvuun/kehitykseen.
Taimet kyllä kasvavat pituutensa, minkä kasvavat, mutta järeytymiseen vaikuttaa nimenomaan varhaisperkaus + itse taimikonhoito!!!!
Taimikoiden (hoidetut) varsinainen järeytyminen alkaa siinä vaiheessa, kun ovat olleet kasvupaikallaan 12 kesää.
Muutos lustoissa on merkittävä esin. kolme vuotta aikaisempaan verrattuna. Olen näitä ”kiekkoja” paljon vertaillut ja ero on merkittävä.
Siis HOIDETUSSA taimikossa.
Itsellä samanikäinen taimikko kuin kuvassa. Paksuimmat ovat rinnankorkeudelta jo 10 cm. Pituutta parhailla 5.50-5.70.
Aivan tavallista kangasmaastoa, mutta hoitamalla, hoitamalla – tuloksia syntyy.
Olen perannut lehtipuut kolmioterällä joka toinen vuosi, siten että välillä reikä ja sitten ”täysperkaus”.
Perattu viimeksi 2014 ja uutta vesakkoa pukkaa. Nyt n. puolimetristä. Ei huolta.
Lokakuussa, pakkasten tultua alkaa noitten lopullinen taimikonhoito.
Syksylle töitä n. 9 ha lopullisen taimikonhoidon kimpussa.
Kyllä se kuusellakin hiukan laatua parantaa kun sitä ahdistaa lehtipuustolla. Ei tuo hoikkuus mikään uhka ole. Joku jos katkeaa sen kestää kyllä. Olen niin paljon katkonut kuusia esim. vanhojen sarkaojien varrelta että tyvitukin voi unohtaa kun oksat järkyttäviä hyvässä valossa kasvaneina. Laatua saa juuri A.R:n tavalla ja työtä järjettömästi ja turhaan Potifarin tavalla.
On kyllä huikeaa kasvua jos 5,5 metrinen on rinnankorkeudelta 10 vuotiaana 10 centtiä. Se on kyllä hienoa jos jaksaa raivata joka toinen vuosi, minäkin kyllä olen sen kannalla mitä aikaisemmin raivaat, sitä useammin raivaat. Noissa mitkä 5-vuotiaina raivasin niin eihän niissä enää ku latvat piipota vesakon seasta 4 vuotta raivauksesta, että ei niihinkään tule paksuutta sen enempää kuin näihinkään. Jos absoluuttista paksuuskasvua haluaisi asti niin kyllä se varmaan olisi aloitettava muutama vuosi istutuksen jälkeen ja jatkettava joka toinen vuosi taktiikalla. Tässä itsellä on toiset tavoitteet.
Ei meilläpäin raivata montaa kertaa, varhausperkkaus. joskus jää jo siihen. tarvitteassa sitten raivaus. Kuusi pääsee kunnon kasvuun ei vesat haittaa ne kuihtuu valonpuutteeseen.
Todistelu raivaamattomuudesta jatkuu 🙂
Turha on taistelu taivaan valtoja vastaan.
Varhaisperkaus pitää tehdä niin usein, että alkavat puut kasvaa ja ryönä pysyy aisoissa. Sitten saa pitää taukoa.
Minä en usko mihinkään itse itseään hoitaviin taimiin rehevässä maastossa.
Taimikko näyttää ihan hyvältä kuvassa , mutta miten on kuvan ulkopuolella . Onko osa taimista kenties tuhoutunut tai saanut vaurioita koivujen piiskaamana .
Viimeiseen ongelmaan olen ainakin hakkuun yhteydessä törmännyt . Tyvestä on joutunut lumppaamaan paksuja kuitupöllejä tai koko runko on kasvanut kieroon ja kuiduksi saatuaan huonon lähdön kasvuunsa .
Raivaus kannattaa ehdottomasti aloittaa mieluumin aikaisin kun myöhään . Työtä on mahdollista täydentää, jos on tarvetta .
Myöhästyneiden toimenpiteiden virheitä on usein mahdoton paikata .
Johan on ”saunavihdaksissa” ytyä jos ne tuolla kasvun erolla vielä kuusen kylkiä ”vammauttaa”.
Kyllä ny on suorittavan äntti vain jäänyt päälle eikä periksi tuumaakaan. Kuten aiemminkin ja monesti.
… ei välttämättä ota enää kiinni , mutta mahdollinen vahinko on ehtinyt jo tapahtua . Ylispuu vesan taimikkovaiheessa aiheuttamia mutkia ja haaroja mahtuu rungon kolmeen ensimmäiseen metriin jo monta .
Tästä on kokemusta ihan riittävästi . Kakkosharvennuksiltakaan ei tahdo joka paikassa tukkia löytyä.
Keskeisin syy heikkoon laatuun löytyy taimikonhoidon puutteista .
Eipä ole laadun ongelmia, ei ole tarvetta kaunistella. Tää on ainut keino millä rehevillä mailla voi mennä kahdella raivauksella. Muut voi sitten laskea miten kannatavaa on jatkuvaraivaus.
Kyllä ne puutteet on nimenomaan varmasti sitä mutta siinä vain on A.R:n esimerkkeihin se ero ettei niille suorittavan puimille lenkoilijoille ole koskaan tehty minkään valtakunnan taimikonhoitoa missään muodossa. Sellaista tässä olen juur UPM.n naapurtilahkkuulla ”ihaillut”. Suurinpiirtein täyttä ”paskaa” on sekä puitu silppu että puimatta jätetty. Itse olisin ilman muuta päätehakannut ja laittanut uusiksi senkin metsänrääpän.
Viime aikoina kohteet ovat olleet yhden raivauskerran tuotoksia sekä Groupilla , että UPM:lla . Raivaus tehty taimikon ollessa 7- 10 vuotiasta . Nyt molemmat toimijat ovat aiemmin liikkeellä .
Ovat ilmeisesti huomanneet jotakin ….muutakin , kuin suolaiset ennakkoraivauskulut .
Yksi raivaus maksaa vähemmän kuin 2 raivausta tai 3 raivausta. En minä tavoittele yhtä raivausta. Kun on yhtä metsän kanssa ni tietää sen juuri oikean hetken. Se on melkoinen investointi olla jatkuvasti raivaamassa. Ne joilla on aikaa, intoa ja rahaa voivat minun puolesta investoida perintöön. Minua ei kiehdo ajatus, että ensiharvennus tuloista iso siivu menee esimerkiksi ennakkoraivauakuluihin jos minä olen todella aikaisin liikkeellä. Niinhän siinä Metsälehdessäkin oli, 2 kertaa raivattu ja silti meni rahaa ennakkoraivauksiin. Kyllä metsäntuottajien motivaatiota koitellaan jos tulot siirtyy kovin kauas tulevaisuuteen kun on mukamas tekemässä kaiken oikein.
Kun raivaa, niin tottakai syntyy kuluja. Mutta mietipä.
Litralla bensaa (öljyineen n. 1.50 litra) sahaat raivurilla n. 1.20-1.40 h kohteesta riippuen.
Kuuden tunnin urakka maksaa näin ollen alle kympin. Plus matkakulut ja eväät ja huoltoon hieman.
Kun raivaa sydtemaattisesti, niin ei ennakkoraivauksia paljon tartte. Risut kyllä kuihtuu pois, kun juurilta lpuu voima ja valoa ei näy.
Perintö? Vaikka et raivaakaan perintöä varten, niin metsän arvo on kuitenkin aina parempi kun on raivattu ja hoidettu.
Mitä paremmin raivaat ja hoidat, sen lähempänä ovat tulotkin ja paremmat.
Kuten Metsälehden jutussakin todettiin, kuinka huomaamattomasti taimikko ja nuorimetsä kiittää varhaisen hoidon.
Se näkyy nyt hyvin noissa 10 kesää kasvaneissa ja kasvu ei ole vielä edes alakanut. Kohta pukkaa tukkia!!
Hiluxin kanssa ja muidenkin kanssa samaa mieltä, että ilman johdonmukaisia/säännöllisiä raivauksia tästä metsänkasvatuksesta ei tule mitään. Paitsi kuivat-ja karukkomaat.
Katsokaa ympärillenne – mitä näette?
Kolme tunti aamulla raivuulla, muuta sitten alkoi tulla ”hieman liian kuuma”
Menkää uimaan!!
Jostain kumman syystä minulla joutaa raivaussaha parikin vuotta huilia eikä metsä ole yhtään sen rytöisempää. Yhtään ennakkoraivausta en ole kotvaan tehnyt. Ainakin viitisen vuotta alkaa aikaa olla siitä.
Potifar!
Jos litralla bensaa pyyhkit 1,2 – 1,4 hehtaaria, niin sinulla olisi loistava tulevaisuus RS- urakoitsijana.
Ei muuta kuin kuntosalille, että jaksat kävellä kuusikin tankillista päivässä, niin voit kohta hankkia sellaisen auton kuin haluat ja sellaisen talon, jota olet haaveillut.
Aina parempi, jos Tilhisi hotkaisee tankillisen tunnissa – silloin tuo litra palaa kahteen tuntiin ja rahnaa tulee!
Tuolta noita isoja kantoja löytyy kuusten alta, eipä ne isot kannot sieltä paljoa veso vaikka toisenlaisiakin teorioita esitetään. Sen takia tuo näyttää siltä ettei siinä mitään ole ollutkaan.