olen kyllä ahjoa käyttänyt ja takonut viitakkeitakin (jossain päin suomea tunnetaan nimellä viikate)..siinä kyllä käytettiin valmiita hiiliä ja alla oli palakeet jota polokemalla hiilet hehku.. palakeet puhkuu pölyvä ne kuolaa….nuista puista nyt ei heti tule tako hiillosta…….
Kuten hirsitalossakin muovin käyttö klapien kanssa tulisi olla pannassa kaikessa muodossa.
Diffuusio ja höyrystyminen hidastuu osin estyy muovikalvossa. Se massasiirto tässä tapauksessa haihtuminen klapeista tulee olla tuulen ansiosta olla vapaata jolloin konvekti tapahtuu ilman esteitä ja kondenoitumista yöllä tai kosteilla keleillä ei tapahdu muovikalvon pinnalle.
Jos vapaa konvektio estetään ja tuuli on kuivumisprosessille luotu kovin huono ja hidas olosuhde paikallisesti.
Sateet eivät ole ongelma kuin pinon päällikerrokselle mutta pinon päällä oleva muovi on, sehän on tulppa kuivumiselle ja sisäilma pinon päällä pysyy kosteana.
Kehotan lukemaan esim 1920 luvun esim metsäalan vanhoja kirjoja polttopuun kuivumisesta ne on hyviä. Muovit ei oltu köytössä ja paljon kerättiin kokeellistakin tietoa.
Tää vaikutta nyt sen ajan keksinnöllä jolla rakennuksia suuressa viisaudessa 70- ja vielä 80- luvulla pilattiin kun ei ymmärretty muovin höyrysulkua eikäs paljon muutakaan fysikaasta muovien kanssa pelatessa….ungh olen puhunut!
Kyllähän tuossa on edelleen vaara, ettei pinon yläosan halot kunnolla kuivu ja menevät homeeseen, vaikka päät onkin nyt aukaistu. Mitähän märkä ja tarttuva lumi mahtaa tehdä tuolle katokselle?
olen kyllä ahjoa käyttänyt ja takonut viitakkeitakin (jossain päin suomea tunnetaan nimellä viikate)..siinä kyllä käytettiin valmiita hiiliä ja alla oli palakeet jota polokemalla hiilet hehku.. palakeet puhkuu pölyvä ne kuolaa….nuista puista nyt ei heti tule tako hiillosta…….
Ahjo liittyy sepän hommiin ainakin tiällä Savossa,tuosta ee kyllä tule ahjo mieleen.
Ahjo nimitystä käytti Metsähallitus. Tämä MV;n versio on kopio Metsähallituksen käyttämistä ahjoista 1950-60-luvuilla.
Nyt tosin tuuli ei puhalla pinon läpi, niinkuin ahjoissa kävi.
Pääasia että halot kuivuvat, ne pitää vaan suojata sateelta ja antaa ilman kuivattaa.
Tosin ”ahjon” pää on tässä suljettu, niinkuin kuvassa näkyy. Tämä sulku on nyt avattu, ei muovipussissa puu kuivu.
Kertokaatten lisää. Ahjo on pajalla.
Kuten hirsitalossakin muovin käyttö klapien kanssa tulisi olla pannassa kaikessa muodossa.
Diffuusio ja höyrystyminen hidastuu osin estyy muovikalvossa. Se massasiirto tässä tapauksessa haihtuminen klapeista tulee olla tuulen ansiosta olla vapaata jolloin konvekti tapahtuu ilman esteitä ja kondenoitumista yöllä tai kosteilla keleillä ei tapahdu muovikalvon pinnalle.
Jos vapaa konvektio estetään ja tuuli on kuivumisprosessille luotu kovin huono ja hidas olosuhde paikallisesti.
Sateet eivät ole ongelma kuin pinon päällikerrokselle mutta pinon päällä oleva muovi on, sehän on tulppa kuivumiselle ja sisäilma pinon päällä pysyy kosteana.
Kehotan lukemaan esim 1920 luvun esim metsäalan vanhoja kirjoja polttopuun kuivumisesta ne on hyviä. Muovit ei oltu köytössä ja paljon kerättiin kokeellistakin tietoa.
Tää vaikutta nyt sen ajan keksinnöllä jolla rakennuksia suuressa viisaudessa 70- ja vielä 80- luvulla pilattiin kun ei ymmärretty muovin höyrysulkua eikäs paljon muutakaan fysikaasta muovien kanssa pelatessa….ungh olen puhunut!
Kyllähän tuossa on edelleen vaara, ettei pinon yläosan halot kunnolla kuivu ja menevät homeeseen, vaikka päät onkin nyt aukaistu. Mitähän märkä ja tarttuva lumi mahtaa tehdä tuolle katokselle?
Pitää käydä puistelemassa lumesta syyspimeillä.
Pitää tarkkailla rupeaako homehtumaan…