Kyllähän tuo aivan kelpo männikköä on ja kehittyy hienoksi vaikkei karsikkaan. mutta valehtelevatko silmäni vai mikä kun mielestäni lähes jokaisessa pieni mutka?
Tätä metsää oli kunnostettu raskaalla kädellä useita vuosia sitten. Näkyvät tuoreet latvukset maassa ovat käynnissä olevan hakkuun tuloksia.Kauempana olevat tyvestä jopa 12 cm rungot maatuvat jo hyvää vauhtia. Tiheät kohdat on oikeaoppisesti raivattu niin , että jäävät rungot ovat selkeästi erillään toisistaan. Näin on turvattu latvusten ja runkojen tasainen kehitys . Jos raivausta olisi viivytetty , varsin suuri osa puista olisi lumen turmelemia. Karulle maapohjalle maatuva puuaines antaa kummasti kasvuvoimaa. On selkeästi nähtävissä ,että metsänomistaja tietää , miten omaisuutta hoidetaan järkevästi.
Suurin virhe taimikon perustamisessa on ainakin minulla tullut tehtyä siinä, että hienojakoisilla ja revillä ja turvepohjaisilla mailla, joissa lähes kaikki männyt lenkoutuu, taimikoita ei pidetä puhtaana vesakosta eikä siten päästä näkemään lenkoutumisen alkua. Itse käyn nykyisin läpi kaikki taimikot joka kevät ja arvioin suoruuden ja vinossa olevat käännän sitten suoraan ja jos runko on jo käyrä sujuttelen sen suoraksi.
Kuivahkoilla ja kuivilla heikkokasvuisilla kivennäismailla mänty suurimmaksi osaksi kasvaa suoraan joskin lenkojakin tulee, eikä yleensä tarvitse seurantaa.
Tässä kuvan kuivan (ei veskkoa) kankaan tapauksessa hoitamattomuus eli liika tiheys lienee sitten lenkouttanut ainakin puolet puista.
Toisaalta oksaisuuden suhteen kuvan metsikön laatu on varsin lupaavaa.
Usein neuvotaan käyttämään lehtipuuta mäntytaimikossa tuomassa tiheyttä. Jostain syystä kuitenkaan en ole vakuuttunut menetelmästä, koska laatu ei näytä siitä paranevan. Mäntyyn ei siis taida taimivaiheessa auttaa kuin joko toinen mänty tai sitten kuusi. Ja ainakin karummilla pohjilla jälkimmäinen on poissuljettu vaihtoehto.
Liian suuri lehtipuiden määrä taimikossa tai nuoressa metsässä on selkeä ongelma . Ohjetiheyksissä pysyttäessä haitta ei ole kuitenkaan merkittävä. Kuvassa olevalla maapohjalla ainoa vihtoehto on kasvattaa mänty männyn kaverina . …En malta olla mainitsematta , että liian hyvin karsiutuneilla puilla on varsin heikot juuret. Rungot eivät pysy ystyssä harvennuksen jälkeen. Varsinkin yhdistelmäkorjuun kohteina olleissa harvennuksissa syntyy melkoisesti tuhoja välittömästi käsittelyä seuraavina vuosina. Pahimmassa tapauksessa metsä harventuu niin , että ensiharvennus(energiahakkuu) jää ainoaksi harvennukseksi ennen päätehakkuuta. Elinkelpoista puuainesta ei yksinertaisesti löydy tarpeeksi tiheiköstä .
Lehtipuu imaisee tehot maasta mäntyä paremmin . Ei kehity juret eikä latvus . Harvennuksen jälkeinen kasvupyrähdys päättyy helposti luonnontuhoon.
Pieni kommentti Antonille.
Kuva on sattumoisin otettu paikasta , joka oli taimikon syntyhetkellä Keski-Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta , talvehtimisaluetta. Hirvi ei kuitenkaan ollut tuhonnut tätäkään metsää eikä lähistölläkään ollut merkittäviä vahinkoja…..mutta hoidettu metsähän ei hirveä kiinnostakaan , pajukot ja risukot on eri juttu.
Sittenhän se on tyvitukki menetetty. Tuollaisia päällepäin ihan hyviltä näyttäviä mäntyjä on tuolla ruotsissa jo sahattukin; silkkoa sisältä, kaikki vaan hakkeeksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tosi ruman näköistä puupeltoa. Jotkut vielä kehtaavat väittää että tasaikäismetsän kasvatus muka lisää luonnon monimuotoisuutta.
Kyllähän tuo aivan kelpo männikköä on ja kehittyy hienoksi vaikkei karsikkaan. mutta valehtelevatko silmäni vai mikä kun mielestäni lähes jokaisessa pieni mutka?
Erittäin mutkaisia ja riukuuntuneita. Hyvä esimerkki siitä, kun kaikki menee pieleen. Tuosta puuttuu enää hirvituho.
Ei tartte jättää raivaustarjousta tähän metsänkiertoon enää.
Anton se jatkaa aina niin asiallisella linjallaan…
Tätä metsää oli kunnostettu raskaalla kädellä useita vuosia sitten. Näkyvät tuoreet latvukset maassa ovat käynnissä olevan hakkuun tuloksia.Kauempana olevat tyvestä jopa 12 cm rungot maatuvat jo hyvää vauhtia. Tiheät kohdat on oikeaoppisesti raivattu niin , että jäävät rungot ovat selkeästi erillään toisistaan. Näin on turvattu latvusten ja runkojen tasainen kehitys . Jos raivausta olisi viivytetty , varsin suuri osa puista olisi lumen turmelemia. Karulle maapohjalle maatuva puuaines antaa kummasti kasvuvoimaa. On selkeästi nähtävissä ,että metsänomistaja tietää , miten omaisuutta hoidetaan järkevästi.
Suurin virhe taimikon perustamisessa on ainakin minulla tullut tehtyä siinä, että hienojakoisilla ja revillä ja turvepohjaisilla mailla, joissa lähes kaikki männyt lenkoutuu, taimikoita ei pidetä puhtaana vesakosta eikä siten päästä näkemään lenkoutumisen alkua. Itse käyn nykyisin läpi kaikki taimikot joka kevät ja arvioin suoruuden ja vinossa olevat käännän sitten suoraan ja jos runko on jo käyrä sujuttelen sen suoraksi.
Kuivahkoilla ja kuivilla heikkokasvuisilla kivennäismailla mänty suurimmaksi osaksi kasvaa suoraan joskin lenkojakin tulee, eikä yleensä tarvitse seurantaa.
Tässä kuvan kuivan (ei veskkoa) kankaan tapauksessa hoitamattomuus eli liika tiheys lienee sitten lenkouttanut ainakin puolet puista.
Toisaalta oksaisuuden suhteen kuvan metsikön laatu on varsin lupaavaa.
Usein neuvotaan käyttämään lehtipuuta mäntytaimikossa tuomassa tiheyttä. Jostain syystä kuitenkaan en ole vakuuttunut menetelmästä, koska laatu ei näytä siitä paranevan. Mäntyyn ei siis taida taimivaiheessa auttaa kuin joko toinen mänty tai sitten kuusi. Ja ainakin karummilla pohjilla jälkimmäinen on poissuljettu vaihtoehto.
Liian suuri lehtipuiden määrä taimikossa tai nuoressa metsässä on selkeä ongelma . Ohjetiheyksissä pysyttäessä haitta ei ole kuitenkaan merkittävä. Kuvassa olevalla maapohjalla ainoa vihtoehto on kasvattaa mänty männyn kaverina . …En malta olla mainitsematta , että liian hyvin karsiutuneilla puilla on varsin heikot juuret. Rungot eivät pysy ystyssä harvennuksen jälkeen. Varsinkin yhdistelmäkorjuun kohteina olleissa harvennuksissa syntyy melkoisesti tuhoja välittömästi käsittelyä seuraavina vuosina. Pahimmassa tapauksessa metsä harventuu niin , että ensiharvennus(energiahakkuu) jää ainoaksi harvennukseksi ennen päätehakkuuta. Elinkelpoista puuainesta ei yksinertaisesti löydy tarpeeksi tiheiköstä .
Jos männyntaimia on harvassa, ( 1000-1500 kpl/ha ) ei tapahdu karsiutumista. Näin ollen lienee pakko sallia jonkin verran lehtipuuta seassa.
Lehtipuu imaisee tehot maasta mäntyä paremmin . Ei kehity juret eikä latvus . Harvennuksen jälkeinen kasvupyrähdys päättyy helposti luonnontuhoon.
Pieni kommentti Antonille.
Kuva on sattumoisin otettu paikasta , joka oli taimikon syntyhetkellä Keski-Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta , talvehtimisaluetta. Hirvi ei kuitenkaan ollut tuhonnut tätäkään metsää eikä lähistölläkään ollut merkittäviä vahinkoja…..mutta hoidettu metsähän ei hirveä kiinnostakaan , pajukot ja risukot on eri juttu.
Sittenhän se on tyvitukki menetetty. Tuollaisia päällepäin ihan hyviltä näyttäviä mäntyjä on tuolla ruotsissa jo sahattukin; silkkoa sisältä, kaikki vaan hakkeeksi.