Tosi tarina takavuosilta. Erällä Einarilla oli tapana tehdä kaikenlaisia koiruuksia. Löysi erään Nikin ”biojalostamon”, jossa rankki odotti keittäjää. Keitti kiireesti satsin, mutta ei ennättänyt tislata uudelleen.
Tuli sitten nokisena aamulla kylälle ja sanoi, että juokaapa Nikin pontikkaa. Joku erehtyi ottamaan ja kun aineessa oli kaikki sikunat tallella tuli aivan raivopäiseksi. Täytyi miesvoimin taltuttaa,
Minun kaksi naapuria keitteli Espoossa takavuosina omakotitaloissaan. Toinen oli hyvä kaverini, mutta piti välillä kaihtaa, ettei joutunut maistelemaan tuotetta. Ei sekään kovin laadukasta ollut.
Eräs putkityönjohtaja kertoi rakentaneensa pesukoneen vastuksesta ja termostaatista systeemin, jolla tislauslämpötila pysyi vakiona ja sitä kautta tippui vain oikeita alkoholeja. Hänen tuotteitaan en maistanut.
Päivällä törmäsin tällaiseen tapaukseen . Perimätieto kertoo , että alueella olisi tiputeltu ahkerasti pontikkaa . Näyttää siis
siltä , että huhussa on perää…: )
Kerrotaan tarinaa , jossa pontikankeittäjälle tuli tieto , että poliisit olivat haravoimassa aluetta . Oli tarve nopealle laitteistojen evakuoinnille . Hätäpäissään pontikkakokki pisti pillit
tyhjennettyyn rankkitynnyriin , laittoi tynnyrin vesille ja astui itse ”aluksen” . Pahaksi onneksi hän ajelehti laitteineen suoraan poliisien syliin . On mahtanut olla virkavallalla naurussaan pitelemistä , kun on selvinnyt , mikä purossa seilaa : )
Joskus viime vuosituhannen loppupuolella ihmettelin erästä autoa joka oli parkkeerattuna aina samalle paikalle ajamani tien varteen. Paikalla kun ei ollut mitään työmaita, kalastuskin oli kielletty,vain tiheä pusikko padotun joen entisessä uomassa ja sen rannoilla. Sitten kerran iltamyöhäällä näin auton juuttuneen kiinni ja pysäytin tarjotakseni hinausapua. Tunnistin kuljettajan paikkakuntalaiseksi ja sen enemmän puhelematta saimme ajokin tielle. Minullakin oli kiire, joten jatkoin matkaa. Sitten vuosien kuluttua auto katosi parkkipaikastaan omistajan kuoltua syöpään. Kuulin kylälällä puhuttavan. että hän olisi ollut ammattimainen ”korven kyynelten tiputtaja”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Biojalostamohan se siinä…
Tosi tarina takavuosilta. Erällä Einarilla oli tapana tehdä kaikenlaisia koiruuksia. Löysi erään Nikin ”biojalostamon”, jossa rankki odotti keittäjää. Keitti kiireesti satsin, mutta ei ennättänyt tislata uudelleen.
Tuli sitten nokisena aamulla kylälle ja sanoi, että juokaapa Nikin pontikkaa. Joku erehtyi ottamaan ja kun aineessa oli kaikki sikunat tallella tuli aivan raivopäiseksi. Täytyi miesvoimin taltuttaa,
Minun kaksi naapuria keitteli Espoossa takavuosina omakotitaloissaan. Toinen oli hyvä kaverini, mutta piti välillä kaihtaa, ettei joutunut maistelemaan tuotetta. Ei sekään kovin laadukasta ollut.
Eräs putkityönjohtaja kertoi rakentaneensa pesukoneen vastuksesta ja termostaatista systeemin, jolla tislauslämpötila pysyi vakiona ja sitä kautta tippui vain oikeita alkoholeja. Hänen tuotteitaan en maistanut.
Päivällä törmäsin tällaiseen tapaukseen . Perimätieto kertoo , että alueella olisi tiputeltu ahkerasti pontikkaa . Näyttää siis
siltä , että huhussa on perää…: )
Mitäs olisitte tuumanneet , jos olisitte nähneet tynnyrissä kyyhöttävän ukkelin laskevan puroa myötävirtaan?
Kerrotaan tarinaa , jossa pontikankeittäjälle tuli tieto , että poliisit olivat haravoimassa aluetta . Oli tarve nopealle laitteistojen evakuoinnille . Hätäpäissään pontikkakokki pisti pillit
tyhjennettyyn rankkitynnyriin , laittoi tynnyrin vesille ja astui itse ”aluksen” . Pahaksi onneksi hän ajelehti laitteineen suoraan poliisien syliin . On mahtanut olla virkavallalla naurussaan pitelemistä , kun on selvinnyt , mikä purossa seilaa : )
Mielenkiintoinen kuva. Varsinkin nuo reiät.
Takamailla nimismies oli kuulemma aktiivisesti etsinyt pontikkapannuja. Löydettyään tehtaan tarkasti aina laadun.
Kerrotaan myös, että laatutavaran tuottajat pystyivät jotenkin jatkamaan elinkeinoaan. Nimismiehelle ei kuulemma huono tuote kelvannut.
harraste vehkeitä jos edes aito…eihän tuo ole kun kymmpi litra…ja missä syklooni ja jäähdytys systeemi
Varsinainen laitteisto takavarikoitu . Kuvan astia 200:sta pöntöstä modifioitu 150 litrainen . Aktiiviharrastajan vehkeitä .
Joskus viime vuosituhannen loppupuolella ihmettelin erästä autoa joka oli parkkeerattuna aina samalle paikalle ajamani tien varteen. Paikalla kun ei ollut mitään työmaita, kalastuskin oli kielletty,vain tiheä pusikko padotun joen entisessä uomassa ja sen rannoilla. Sitten kerran iltamyöhäällä näin auton juuttuneen kiinni ja pysäytin tarjotakseni hinausapua. Tunnistin kuljettajan paikkakuntalaiseksi ja sen enemmän puhelematta saimme ajokin tielle. Minullakin oli kiire, joten jatkoin matkaa. Sitten vuosien kuluttua auto katosi parkkipaikastaan omistajan kuoltua syöpään. Kuulin kylälällä puhuttavan. että hän olisi ollut ammattimainen ”korven kyynelten tiputtaja”.