Alikasvos sekametsän alla

Kommentit (13)

  1. Anton Chigurh

    Tuosta saattaa jonkinlainen kuusikko kehittyäkin, mikäli eivät ole vaurioituneet noiden myrskypuiden korjuussa. Kuitenkin kaksi havupuusukupolvea peräkkäin.

  2. Rohkea arvaus, mutta kasvupaikka on pikemminkin vt kuin m, mutta männyntaimia ei näy lainkaan. Tässäkin kuusi varmaan kasvaa, mutta monen suosimaa lehtipusekoitusta en tällaisilla kasvupaikoilla paljoa jättäisi. Ravinteista ja erityisesti vedestä on puutetta varsinkin kuusien varttuessa. Joku minua viisaampi osaa varmaan kertoa kuinka tästä kohteesta kehittyy aikaa myöten mäntyä, kuusta ja koivua kasvava jatkuvapeitteinen kohtuullisesti ainespuuta tuotava metsä?

  3. A.Jalkanen

    Halusin tällä kuvaparilla havainnollistaa sitä että mänty-kuusi-koivu -sekametsän alle on syntynyt runsaasti toiveikasta kuusialikasvosta. Tarkkasilmäiset kuitenkin jo huomasivat, että kasvupaikka on melko karu ja kuuset valjun värisiä. Siksi paikka uudistettiinkin kaivurilaikutuksen jälkeen männylle kylvämällä, ja näitä kuusentarreja on enää vaikea löytää..

  4. Leevi Sytky

    Pääsi helpotuksen huokaus…

  5. Leevi Sytky

    Ajattelin vaan, että raivaussahaa nuo kuusentarrit tarvitsis…

  6. Mielestäni paikka on liian karu kuusen kasvupaikasi. Kuusi voi kasvaa hakkuun jälkeen hyvin parikymmentäkin vuotta mutta sitten kasvu hiipuu, ellei lannoiteta.

    Metsässäni kuivahkolla kankaalla oli nuoren näköinen kuitupuun kokoa oleva lähes puhdas luotaisesti edellisen omistajan aikana alikasvoksesta kehittynyt epätasainen kuusikkokuvio. Metsäylioppilaat tutkivat puita ja kairauksissa selvisi kasvun lähes pysähtyneen ja puiden iän olevan 60 vuoden seutuvilla.

    Suosittelivat välitöntä avohakkuuta ja uudistamista männylle. Onnistui hyvin kun hirviäkään ei silloin ollut liikaa ja kettuperhe hoiti myyrät.

    Olisi pitänyt itsekin huomata pintakasvillisuudesta, ettei hyvin puolukkaa kasvanut maapohja sovi kuuselle.

    Metsätaloussuunnitelmassa oli toimenpiteeksi merkitty:”LEPO”. Eikä MHY:n neuvojakaan huomannut, vaikka liikkui kuvion viereistä metsätietä lukemattomia kertoja. Se niistä asiantuntijoista!

  7. Anton Chigurh

    Kyllä tuossa kuvassa:”Taimia metsän alla?” on pystyssä pitkiä, laadukkaita kuusiakin. Todennäköisesti hikevä moreenimaa.

  8. Enpäs huomannutkaan toisen kuvan olevan samalta alueelta. Kommentoin vain katsottuani yhden kuvan.Todellakin onhan siellä muutamia kuusenhujoppeja. On varmaan ravinteita enemmän kuin minun metsässäni, josta kerroin.

  9. Vaikea sanoa mitään varmaa, mutta Aukustin kuvailema kuvio olisi hyvin saattanut olla erinomainen lannoituskohde. Jos ikää oli 60v, niiin eiköhän ne puut olleet lähellä tukin mittoja? Eli osasta tuli ainakin yksi tukki? Tällaiselle vt-kuusikolle kun antaa Metsän NP1:stä 600kg/ha, niin kasvureaktio voi olla todella voimakas. Toisin sanoen yhdellä lannoituksella ja 7-8v odotuksella tukkia olisi voinut kertyä moninkertainen määrä. Jossitteluahan tämä kuitenkin on.

  10. En ymmärrä Leevi Sytkyn huokailua. Jos hänen mielestään ”kuusentarrit” olisivat tarvinneet raivaussahaa (vaihtoehtoisesti Raiva-veistä, oma ehdotukseni), niin kyllä kaivinkonekäsittely on todellakin poistanut sen tarpeen, kuten A. Jalkanen kertoo. * * * Yhden, hyvin suppealta alalta otetun valokuvan perusteella ei ulkopuolinen saa kunnon käsitystä paikallisista oloista; ehkäpä tähän kuvaan on haettu erityisen runsas kuusialikasvoskohta? Minua vähän säälittää tuo mainittu maanmylläys siellä ja väkivaltainen kasvatettavan puulajin vaihto, kun noinkin halukkaasti maaperä oli valmista kuusta työntämässä. Ongelmallistahan se ilman muuta olisi ollut lähteä noita paapomaan. Mutta kuitenkin.

  11. Ei ollut kuvailemassani kuusikossa ainuttakaan tukkipuun mittaa lähestyvääkään kuusta. Niinkuin jo mainitsin, jokainen suurempi runko oli kuitupuun kokoa, josta sai vain yhden kolmimetrisen. Kasvu oli lähes pysähtynyt , kuten kairaustulos ilmaisi . Kaatamisen jälkeen pystyi asian toteamaan. Kasvu oli ollut normaalia, kunnes hakkuutähteiden vaikutus oli loppunut. Edellinen omistaja oli hakkauttanut kaikkki puut, mistä oli saanut kaksimetrisen paperipuun. Jos lannoittamaan olisi alkanut, sitä olisi pitänyt jatkaa myöhemmin. Metsäyliopppilaiden kehoitus oli mielestäni aivan oikea.

  12. A.Jalkanen

    Tarkennus: tähän on tosiaan valittu alueelta kaikista runsastaimisin kohta. Muualla ei kuusialikasvosta esiintynyt näin runsaana. Alue on kuusen ja männyn kasvun rajamaata, mutta kallistuu ehkä männyn puolelle siksikin kun harrastan suuria kuvioita ja osa kuviosta on selkeää mäntymaata, kivistä ja ohuthumuksista.

  13. A.Jalkanen

    Tämä kuva on siis melkein samoilta jalansijoilta kuin kuva: Taimia metsän alla?