Olenko väärässä, jos veikkaan tässä ja edellisessä kuvassa olevan kasvatuskelpoista alikasvosta sisältävän kuviokoon enintään 0,1-0.3 ha? Kuvat on otettu alojen parhaista paikoista, muualla on aukkopaikkoja, eikä ylemmän jakson mukainen kuviokoko ole kauttaaltaan taimettunut. Jos alikasvoksen varaan siis metsän uudistamisen laskee, tuloksena on varsin sirpaleinen metsikkö, jossa leimikoiden teko ei tulevaisuudessa vastaa metsätalouden tarpeita.
Siis sirpaleinen leimikko ei vastaa metsätalouden tarpeita?
Onkohan taas laskukaava hiukan omanlaisensa?
Valmis kasvanut metsä vastaan uudistuskulut ja monivuotinen kasvatusaikatappio. Sirpaleista,onkohan lähinnä marginaalilla jossittelua?
Yliset pois ja antaa alisten kasvaa.
0.8ha on samanlaista aluskuusikkoa.Kesähakkuuseen sitä tarjosin. lisänä
Kylätie rahat siitä saa.Peruskunnostus tulee tielle.ELY-keskus antaa avustusta vakituiseen asutukseen asti.Loppuosa tietä kunnostetaan metsätien nimikkeellä.
Omarahoitus on noin 8000 euroa.Metsämökin rauhasta pitää toki maksaa *syrjäseutu lisää*
Terveiset metsämökiltä
Minä en enää tarjoaisi kuusikkoa kesähakkuuseen huolimatta torjunta aineista. Parempi olisi yhtiöiden olla kesällä kuivilla mäntykankailla juu u..Toi juurikäävän esiintymiskartta ja eiintymis%-t on aikas karua luettavaa.
Jos 0,8 ha on tosiaan kuvissa näkyvän kaltaista metsää, tilanne on poikkeuksellisen hyvä. Yleensä näin ei ole, vaan kuusialikasvosta on paikoin hyvin, paikoin on tyhjää ja loput jotain siltä väliltä. Noista kasvaa epätasainen metsikkö, josta joudutaan hakkaamaan pieniä tilkkuja, joten työ ei ole tehokasta. Tällöin on parempi pyrkiä yhtenäisiin alueisiin, vaikka joidenkin alikasvosten raivaaminen tuntuisikin pahalta. Pienaukkojen kokoisten alojen uudistaminen ei paljon ylimääräistä maksa, joten kannattavuus ei perustu siitä saatavaan säästöön.
Kuusialikasvoksen kasvattaminen nuoren koivikon alla voi silti olla järkevää, koska kyse ei ole varsinaisesti metsän uudistamisesta, vaan kiertoajan jatkamisesta. Tässä kuvassa puuston kokoero on kuitenkin niin suuri, että kyse on hiukan erilaisesta tilanteesta. Juurikääpäkin tulee tuossa huomioitavaksi tekijäksi, kun alikasvos on sille tavallista herkempää.
Tuo vaurioituu niin pahasti hakkuussa, että en suosittele noiden kasvattamista. Ainoa on jos jossain on selvästi ryhmä ja puut on vietävissä ympäriltä särkemättä niitä ja tarkoituksena istuttaa koivua.
Kuusen taimikko on lahoherkkä ja ei kestä käsittelyä ilman, että sinne syntyisi minkäänlaisia lahovikoja. Itsee raivaisin kuuset alueelta missä joudutaan rällämään. Laho siirtyy sieltä juuristovaurioista ja juurenniskan pilkoista. Sit löisin koivut aukkoihin tai odottelisin luontaisia ja näin saisin vauriottaman, lahottoman ja yhtenäisen metsän. Ne muutamat lahot voi siirtää sitä ehjiin ja tulevaisuudessa houkutella kirjanpainajia.
Kyllä osasta aluskuusikosta hyvä metsä tulee,kun taitava hakkaaja operoi.”Pommitus” kaadot kohdistettava keskitettysti ,silloin valtaosa taimikosta säilyy.Tulleisiin reikiin olen itse istuttanut koivuja,jolloin tulee hyvä kahden lajin sekametsä,jollei hirvet ole riesana.
Halusin kommentillani sanoa että kesähakkuu kuusikossa on tautien kannalta paha, varsinkin jos on aikomus hyödyntää alueen aluskasvus kuusikkoa. Tuhoherkkyys kasvaa kesällä hakatessa ja varsinkin nämä ovat herkkiä lahoa saamaan. Olen törmännyt siihen että aluskasvuksena jätetyt ovat juuri niitä puita johon laho tulee herkemmin. Siksi suosittelen tosissani talvihakkuuta tälle kuviolle ja varmaan kokemut motoskuski tämän talvisavotaksi jättääkin.
Jos noita taimitiheikköjä olisi harvennettu aikoinaan olisivat jo aivan eri kokoa ja voisi ajatella jätettäväksikin, mutta noinkin matalina ja harvennettuna uudet kuusen istutustaimet muokattuun maahan menevät kyllä jo 10 vuodessa ohi kasvussa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Olenko väärässä, jos veikkaan tässä ja edellisessä kuvassa olevan kasvatuskelpoista alikasvosta sisältävän kuviokoon enintään 0,1-0.3 ha? Kuvat on otettu alojen parhaista paikoista, muualla on aukkopaikkoja, eikä ylemmän jakson mukainen kuviokoko ole kauttaaltaan taimettunut. Jos alikasvoksen varaan siis metsän uudistamisen laskee, tuloksena on varsin sirpaleinen metsikkö, jossa leimikoiden teko ei tulevaisuudessa vastaa metsätalouden tarpeita.
Siis sirpaleinen leimikko ei vastaa metsätalouden tarpeita?
Onkohan taas laskukaava hiukan omanlaisensa?
Valmis kasvanut metsä vastaan uudistuskulut ja monivuotinen kasvatusaikatappio. Sirpaleista,onkohan lähinnä marginaalilla jossittelua?
Yliset pois ja antaa alisten kasvaa.
0.8ha on samanlaista aluskuusikkoa.Kesähakkuuseen sitä tarjosin. lisänä
Kylätie rahat siitä saa.Peruskunnostus tulee tielle.ELY-keskus antaa avustusta vakituiseen asutukseen asti.Loppuosa tietä kunnostetaan metsätien nimikkeellä.
Omarahoitus on noin 8000 euroa.Metsämökin rauhasta pitää toki maksaa *syrjäseutu lisää*
Terveiset metsämökiltä
Minä en enää tarjoaisi kuusikkoa kesähakkuuseen huolimatta torjunta aineista. Parempi olisi yhtiöiden olla kesällä kuivilla mäntykankailla juu u..Toi juurikäävän esiintymiskartta ja eiintymis%-t on aikas karua luettavaa.
Jos 0,8 ha on tosiaan kuvissa näkyvän kaltaista metsää, tilanne on poikkeuksellisen hyvä. Yleensä näin ei ole, vaan kuusialikasvosta on paikoin hyvin, paikoin on tyhjää ja loput jotain siltä väliltä. Noista kasvaa epätasainen metsikkö, josta joudutaan hakkaamaan pieniä tilkkuja, joten työ ei ole tehokasta. Tällöin on parempi pyrkiä yhtenäisiin alueisiin, vaikka joidenkin alikasvosten raivaaminen tuntuisikin pahalta. Pienaukkojen kokoisten alojen uudistaminen ei paljon ylimääräistä maksa, joten kannattavuus ei perustu siitä saatavaan säästöön.
Kuusialikasvoksen kasvattaminen nuoren koivikon alla voi silti olla järkevää, koska kyse ei ole varsinaisesti metsän uudistamisesta, vaan kiertoajan jatkamisesta. Tässä kuvassa puuston kokoero on kuitenkin niin suuri, että kyse on hiukan erilaisesta tilanteesta. Juurikääpäkin tulee tuossa huomioitavaksi tekijäksi, kun alikasvos on sille tavallista herkempää.
Tuo vaurioituu niin pahasti hakkuussa, että en suosittele noiden kasvattamista. Ainoa on jos jossain on selvästi ryhmä ja puut on vietävissä ympäriltä särkemättä niitä ja tarkoituksena istuttaa koivua.
mikä tuon vaurioittaa jos motolla tekee. ylispuu asennossa.
manu hakkuulla ”täys tuho”
Kuusen taimikko on lahoherkkä ja ei kestä käsittelyä ilman, että sinne syntyisi minkäänlaisia lahovikoja. Itsee raivaisin kuuset alueelta missä joudutaan rällämään. Laho siirtyy sieltä juuristovaurioista ja juurenniskan pilkoista. Sit löisin koivut aukkoihin tai odottelisin luontaisia ja näin saisin vauriottaman, lahottoman ja yhtenäisen metsän. Ne muutamat lahot voi siirtää sitä ehjiin ja tulevaisuudessa houkutella kirjanpainajia.
Kuvan perusteella ko. aliskasvoskuuset ovat jo kymmeniä vuosia vanhoja. Niiden ennuste kasvaa terveinä täysikokoisiksi on erittäin huono.
Päätehakkuu ala on 1.8ha ja kuvan alue on osa sitä.Hakkuun jälkeen tarvittaessa alan voi vaikka muokata ja istuttaa taimet.
Aika näyttää miten kävi.
Kyllä osasta aluskuusikosta hyvä metsä tulee,kun taitava hakkaaja operoi.”Pommitus” kaadot kohdistettava keskitettysti ,silloin valtaosa taimikosta säilyy.Tulleisiin reikiin olen itse istuttanut koivuja,jolloin tulee hyvä kahden lajin sekametsä,jollei hirvet ole riesana.
Halusin kommentillani sanoa että kesähakkuu kuusikossa on tautien kannalta paha, varsinkin jos on aikomus hyödyntää alueen aluskasvus kuusikkoa. Tuhoherkkyys kasvaa kesällä hakatessa ja varsinkin nämä ovat herkkiä lahoa saamaan. Olen törmännyt siihen että aluskasvuksena jätetyt ovat juuri niitä puita johon laho tulee herkemmin. Siksi suosittelen tosissani talvihakkuuta tälle kuviolle ja varmaan kokemut motoskuski tämän talvisavotaksi jättääkin.
Jos noita taimitiheikköjä olisi harvennettu aikoinaan olisivat jo aivan eri kokoa ja voisi ajatella jätettäväksikin, mutta noinkin matalina ja harvennettuna uudet kuusen istutustaimet muokattuun maahan menevät kyllä jo 10 vuodessa ohi kasvussa.