Kiitos kuvasta! Siinä on siis Myllykoski 1 -laivalta käsin nähtynä saari nimeltään Iso-Häntiäinen, jonka Asta kaatoi ja metsähallitus poltti. Kuvasta näkee hyvin, että kun luonto tekee aukkoa, puuta jää todella paljon sekä pystyyn että nutulleen. Siksi lahopuuta tulisi olla myös talousmetsissä: koska eliömaailmamme on siihen sopeutunut.
Myrskyn todellisen voiman näki useissa saarissa, joissa puut olivat siihen asti kestäneet lukuisat tuulet ja tuiskut kymmenien, jopa satojen vuosien ajan.
Voi vain kuvitella, miltä on tuntunut olla silloin mökkisaaressa, kun puita on alkanut kaatua ja katkeilla ympärillä!
Kovat on lääkkeet luonnonhoidolle;Ensin trombi kaataa puuston ja sitten tuikataan saari tuleen.
Jalkanen:Ei kait tämän saaren lahopuuston määrä mikään Suomen luonnon standardi ole
Metsähallituskin voisi keskittyä enempi hankkimaan rahaa konkurssivaltio Suomelle
Kyllä ainakin E-Suomessa myrskyt ja kirjanpainajat hoitavat lahopuustoa riittävästi,turha huolestua
Suomessa pitäisi keskittyä enempi puhtaasti puuntuotantoon kuin älyttömään mato ja toukkahypeen.Kyllä ne madotkin sopeuttuu uusiin oloihin,kun cityvihreät antavat niille hetken aikaa mukautua
Olet oikeassa, ei ole standardia lahopuuston määrälle. Avohakkuumetsätaloutta on perinteisesti perusteltu sillä että ”tekeehän se luontokin aukkoa”. Useimmiten talousmetsän lahopuumäärä on kuitenkin olennaisesti alhaisempi kuin luonnonmetsän joka ei ole ’siistin’ näköinen. Sertifioinnin seurantatietojen mukaan (VMI ja Gaia Consulting 2015) lahopuun määrä Pohjois-Suomessa on vähentynyt. Trendi olisi käännettävä nousuun.
Onnettomuustutkintakeskus arvioi kesän 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen vaikutuksia kokonaisuudessaan. Kyseessä olivat yli 100 miljoonan euron aineelliset vahingot, kuolonuhreja tuli yksi ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui. Metsää tuhoutui 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Sähköverkkoja tuhoutui 35 000 kilometrin matkalta ja sähkökatkot koskettivat puolta miljoonaa suomalaista. Yli tuhat matkapuhelinasemaa kytkeytyi pois päältä sähkönsaannin katkettua. Maantieliikenne keskeytyi yli 60 tieosuudella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kiitos kuvasta! Siinä on siis Myllykoski 1 -laivalta käsin nähtynä saari nimeltään Iso-Häntiäinen, jonka Asta kaatoi ja metsähallitus poltti. Kuvasta näkee hyvin, että kun luonto tekee aukkoa, puuta jää todella paljon sekä pystyyn että nutulleen. Siksi lahopuuta tulisi olla myös talousmetsissä: koska eliömaailmamme on siihen sopeutunut.
Myrskyn todellisen voiman näki useissa saarissa, joissa puut olivat siihen asti kestäneet lukuisat tuulet ja tuiskut kymmenien, jopa satojen vuosien ajan.
Voi vain kuvitella, miltä on tuntunut olla silloin mökkisaaressa, kun puita on alkanut kaatua ja katkeilla ympärillä!
Kovat on lääkkeet luonnonhoidolle;Ensin trombi kaataa puuston ja sitten tuikataan saari tuleen.
Jalkanen:Ei kait tämän saaren lahopuuston määrä mikään Suomen luonnon standardi ole
Metsähallituskin voisi keskittyä enempi hankkimaan rahaa konkurssivaltio Suomelle
Kyllä ainakin E-Suomessa myrskyt ja kirjanpainajat hoitavat lahopuustoa riittävästi,turha huolestua
Suomessa pitäisi keskittyä enempi puhtaasti puuntuotantoon kuin älyttömään mato ja toukkahypeen.Kyllä ne madotkin sopeuttuu uusiin oloihin,kun cityvihreät antavat niille hetken aikaa mukautua
Olet oikeassa, ei ole standardia lahopuuston määrälle. Avohakkuumetsätaloutta on perinteisesti perusteltu sillä että ”tekeehän se luontokin aukkoa”. Useimmiten talousmetsän lahopuumäärä on kuitenkin olennaisesti alhaisempi kuin luonnonmetsän joka ei ole ’siistin’ näköinen. Sertifioinnin seurantatietojen mukaan (VMI ja Gaia Consulting 2015) lahopuun määrä Pohjois-Suomessa on vähentynyt. Trendi olisi käännettävä nousuun.
Asta-myrskyn voimasta saa hieman käsitystä oheisesta videosta, vaikka siinä ei puita kaadukaan:
https://www.youtube.com/watch?v=id2OzV5-Jzw
Onnettomuustutkintakeskus arvioi kesän 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen vaikutuksia kokonaisuudessaan. Kyseessä olivat yli 100 miljoonan euron aineelliset vahingot, kuolonuhreja tuli yksi ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui. Metsää tuhoutui 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Sähköverkkoja tuhoutui 35 000 kilometrin matkalta ja sähkökatkot koskettivat puolta miljoonaa suomalaista. Yli tuhat matkapuhelinasemaa kytkeytyi pois päältä sähkönsaannin katkettua. Maantieliikenne keskeytyi yli 60 tieosuudella.