Kuvassa on metsitetyn pellon satoa. Ensiharvennuksen yhteydessä kuvan kaltaisia haarottuneita runkoja oli lähes puolet poistettavien runkojen määrästä . Tosin kaksihaaraiset olivat enemmistönä. Kuvan pölkky ei kelpaa edes kuiduksi . Kuvan vasemmassa reunassa näkyvät rungon latvat karsittuna.
Muutaman sadan metrin päässä tästä oli jo vanhemmaksi ehtinyt katastrofikuusikko , josta kuvia ja juttua on tuonnempana . Näillä kohteilla voi päätehakkuun tukkiosuus pudota hyvinkin alas . Kuvasta käynee ilmi , että mistä syystä.
Lisäksi puiden runkomuoto on varsin kiharainen,
Lahoa ei ollut tässä ikäluokassa , mutta sillä toisella kohteella lahoa oli vähintäänkin tarpeeksi . Haaroista oli alkanut lahoamaan.
Näitä sitten tulee jatkossa riittämään , kun kuusta on istutettu boorin puutteesta kärsineille pelloille ja kaskimaille . Keski – Itä -Suomen rinnemailla voi olla pahojakin laatuongelmia varsinkin , jos seassa on merkittävästi koivuja . Kuusen kasvu on näissä olosuhteissa tyrehtynyt koivun alla täysin.
Ite harventelen kanssa parhaillaan tiheää kuusikkoa joka on aikoinaan laidunmaille perustettu. Kaikenlaista lehtipuustoa myös joukossa ja ylitiheätä. Noita kaksihaaraisia on tiheimmistä paikoista alkanut löytymään. Lisäksi ovat pirun mutkaisia. Montaa valiorunkoa ei löydy. Mutta jotain tarvii jättää seuraavankin kertaan kasvamaan. Siitä boorin puutteestako se huono laatu vanhoilla laidunmailla johtuu? Palsta Hämeessä.
Auttaako lannoitus harvennuksen jälkeen kasvuun?
Lannoitus voi parantaa kasvua , mutta nykyiseen runkomuotoon on tyytyminen.
Jos tämän kaltaisia pölkkyjä esiintyy päätehakkuula runsaasti , kannattaa uudistusalan ravinnetila selvittää viipymättä ja täydentää ennen taimien istuttamista. Tässä vaiheessa on jo myöhäistä.
Lisää booria vaan. Boorilannoitus on tietyillä mailla yksi tärkeimmistä investoinneista metsään. Tämäkin kierto on jo osaksi piloilla. Terveyslannoitukset ajoissa ennen ongelmia!
Itse käytän ongelmapaikoissa ravinneanalyysejä ennen päätehakkuuta, jotta tulevalle taimikolle saadaan mahdollisimman hyvät olosuhteet. Pieniä investointeja, jos lasketaan paljonko esimerkiksi 200 tukista kuiduksi siirrettyä kuusta maksaa.
Tämä kannattaa lannoittaa vaikka myöhässä jo ollaan. Harvennuksessa jätettiin parhaat puut jäljelle. Niissä varmasti on eriasteista vikaa, eli päätehakkuussa tulee aikanaan välivähennyksiä. Lannoituksella kuitenkin varmistaa, että kasvu on jatkossa tervettä ja kuviolla on todennäköisesti vielä tulevaisuutta niin pitkälle, että poikaoksien päälle ehtii vielä kasvaa tukki tai parikin. Maassa näyttää olevan voimaa, se kannattaa hyödyntää.
Mutta semmonen, että nyt jos lannottaa niin tyvitukki on pilalla ja seuraavakin ehkä. Pitää tosiaan olla riittävästi niitä suoria jäämään jos meinaa kasvatusta jatkaa. Parinkymmenen vuoden päästä siinä vois olla jo uusi eh tai sitte saa ihmetellä paksuja kuusia pöllipinos ja pientä tukkisaantoo. Toki jos on pieni alue antaa pukata järeää kuitua
Yhtä hakaa elvyttäny jo edellinen omistaja ja minäkin sorruin samaan. Noh, sen status taitaa tällä hetkellä olla jatkuvasti kasvatettava kun kaiken kokoista ja rotuista löytyy. Jahka viereinen männikkö kypsyy aloitan alusta.
Minä olen muutamaan vanhaan peltoon istuttanut kuuset.
Suosituksena aloille oli boorilannoitus.Viimeiseen levitin boorit heti istutuskesänä. Seuraavana kesänä parhaat istutustaimet pukkasi 30-50cm latvakasvua. Näyttäisi, että heinääminenkin jää muutamaa vuotta lyhyemmäksi sillä kuviolla. Ravinteikas pelto kun pukkaa heinää! Verrokkina on toinen, pari vuotta aiemmin istutettu pelto, johon en vastaavaa lannoitusta heti tehnyt. Meni kaksi ekaa vuotta taimia etsiskellessä, vaikka olikin hyvät mättäät joihin istutin.
En siis voi olla korostamatta sitä, että lannoitus kannattaa tehdä heti eikä vasta myöhemmin. Sen kun tekee ja huolehtii myöhemmin oikea-aikaisen perkauksen ja taimikonhoidon, niin avot.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuvassa on metsitetyn pellon satoa. Ensiharvennuksen yhteydessä kuvan kaltaisia haarottuneita runkoja oli lähes puolet poistettavien runkojen määrästä . Tosin kaksihaaraiset olivat enemmistönä. Kuvan pölkky ei kelpaa edes kuiduksi . Kuvan vasemmassa reunassa näkyvät rungon latvat karsittuna.
Muutaman sadan metrin päässä tästä oli jo vanhemmaksi ehtinyt katastrofikuusikko , josta kuvia ja juttua on tuonnempana . Näillä kohteilla voi päätehakkuun tukkiosuus pudota hyvinkin alas . Kuvasta käynee ilmi , että mistä syystä.
Lisäksi puiden runkomuoto on varsin kiharainen,
Eipä oo ennen moista tullu nähtyä, et tyvessä kolmihaara ja jos latvus vielä kaksihaarainen…eikö missään kohtaa ollut lahoa?
Lahoa ei ollut tässä ikäluokassa , mutta sillä toisella kohteella lahoa oli vähintäänkin tarpeeksi . Haaroista oli alkanut lahoamaan.
Näitä sitten tulee jatkossa riittämään , kun kuusta on istutettu boorin puutteesta kärsineille pelloille ja kaskimaille . Keski – Itä -Suomen rinnemailla voi olla pahojakin laatuongelmia varsinkin , jos seassa on merkittävästi koivuja . Kuusen kasvu on näissä olosuhteissa tyrehtynyt koivun alla täysin.
Ite harventelen kanssa parhaillaan tiheää kuusikkoa joka on aikoinaan laidunmaille perustettu. Kaikenlaista lehtipuustoa myös joukossa ja ylitiheätä. Noita kaksihaaraisia on tiheimmistä paikoista alkanut löytymään. Lisäksi ovat pirun mutkaisia. Montaa valiorunkoa ei löydy. Mutta jotain tarvii jättää seuraavankin kertaan kasvamaan. Siitä boorin puutteestako se huono laatu vanhoilla laidunmailla johtuu? Palsta Hämeessä.
Auttaako lannoitus harvennuksen jälkeen kasvuun?
Lannoitus voi parantaa kasvua , mutta nykyiseen runkomuotoon on tyytyminen.
Jos tämän kaltaisia pölkkyjä esiintyy päätehakkuula runsaasti , kannattaa uudistusalan ravinnetila selvittää viipymättä ja täydentää ennen taimien istuttamista. Tässä vaiheessa on jo myöhäistä.
Lisää booria vaan. Boorilannoitus on tietyillä mailla yksi tärkeimmistä investoinneista metsään. Tämäkin kierto on jo osaksi piloilla. Terveyslannoitukset ajoissa ennen ongelmia!
Itse käytän ongelmapaikoissa ravinneanalyysejä ennen päätehakkuuta, jotta tulevalle taimikolle saadaan mahdollisimman hyvät olosuhteet. Pieniä investointeja, jos lasketaan paljonko esimerkiksi 200 tukista kuiduksi siirrettyä kuusta maksaa.
Tämä kannattaa lannoittaa vaikka myöhässä jo ollaan. Harvennuksessa jätettiin parhaat puut jäljelle. Niissä varmasti on eriasteista vikaa, eli päätehakkuussa tulee aikanaan välivähennyksiä. Lannoituksella kuitenkin varmistaa, että kasvu on jatkossa tervettä ja kuviolla on todennäköisesti vielä tulevaisuutta niin pitkälle, että poikaoksien päälle ehtii vielä kasvaa tukki tai parikin. Maassa näyttää olevan voimaa, se kannattaa hyödyntää.
Mutta semmonen, että nyt jos lannottaa niin tyvitukki on pilalla ja seuraavakin ehkä. Pitää tosiaan olla riittävästi niitä suoria jäämään jos meinaa kasvatusta jatkaa. Parinkymmenen vuoden päästä siinä vois olla jo uusi eh tai sitte saa ihmetellä paksuja kuusia pöllipinos ja pientä tukkisaantoo. Toki jos on pieni alue antaa pukata järeää kuitua
Yhtä hakaa elvyttäny jo edellinen omistaja ja minäkin sorruin samaan. Noh, sen status taitaa tällä hetkellä olla jatkuvasti kasvatettava kun kaiken kokoista ja rotuista löytyy. Jahka viereinen männikkö kypsyy aloitan alusta.
Minä olen muutamaan vanhaan peltoon istuttanut kuuset.
Suosituksena aloille oli boorilannoitus.Viimeiseen levitin boorit heti istutuskesänä. Seuraavana kesänä parhaat istutustaimet pukkasi 30-50cm latvakasvua. Näyttäisi, että heinääminenkin jää muutamaa vuotta lyhyemmäksi sillä kuviolla. Ravinteikas pelto kun pukkaa heinää! Verrokkina on toinen, pari vuotta aiemmin istutettu pelto, johon en vastaavaa lannoitusta heti tehnyt. Meni kaksi ekaa vuotta taimia etsiskellessä, vaikka olikin hyvät mättäät joihin istutin.
En siis voi olla korostamatta sitä, että lannoitus kannattaa tehdä heti eikä vasta myöhemmin. Sen kun tekee ja huolehtii myöhemmin oikea-aikaisen perkauksen ja taimikonhoidon, niin avot.