Palsta oli myynnissä melkein kolme vuotta. Lähes koko alue kartalla suota, ei oikein kiinnostanut. Kävin viimein katsomassa kun on tässä lähellä. Koko tila ojitettu 30 metrin ojavälillä ja melkoisen hyvälaatuinen metsä joka kuviolla. Varsinaista suota ei ole ollenkaan, ihan jossain kohdin on suovarpuja, muutoin sammalta ja kangas varpuja. Olen nyt laskenut usealla kuviolla räipät lannoitteeksi, olisikohan ensiharvennuksen jälkeen sitten tuhkalannoituksen paikka?
Koko tilan hehtaarihinta alle 1000 euroa, sijainti Rovaniemi. 10 % tilasta on uudistamiskypsää tukkimetsää ~4000 eur/ha, esim. kuvassa olevan kuvion arvoksi laskin tarjousta tehtäessä 500 eur/ha. Kuviot ovat isoja ja niiden sisään mahtuu sitten taimikoissakin ojan penkoilla kymmeniä tukkipuita ja niinhän se oli tämäkin t2 suunnitelmassa, mutta kun siisti vähän niin ei siellä alle 8 cm:n puita juuri ole. Parilla pienellä kuviolla on hallan vikuuttamia kuusia ja niille kuvioille laskin arvoksi 200 eur/ha. Noita turvepalstoja harvemmin tulee lähdettyä edes katsomaan, mutta jos lähellä kämppää tai kotia on, niin jatkossa käyn katsomassa.
Hyvin usein katsellaan karttoja myytvistä kohteista ja tehdään sen perusteella jo päätös ostettavasta tilasta, tässä lienee käynytkin näin useammalle ostajalle.
Kuvauksen perusteella tila on helppohoitoinen, eikä vaadi suuria työmääriä päästäkseen tuottokuntoom.
Kun tila on ojitettu jo aiemmin siihen helppo rakentaa kunnostus ohjelma, harvennus,tuhkalannoitus puuntuhkalla ja tarpeelliset piennartiet.
Piennartiet kannattaa suunnitella ja tehdä ojitushankkeen yhteydessä
Pohjois- Suomessa tuen saa puolukkaturvekankaalle ja sitä rehevimmille maille.
Tuhkalannoitus on erinomainen kasvuhäiriöiden torjuja ja puuston kasvun lisääjä ( lyhentää kiertoaikaa ).
Suurin osa on puolukkaturvekangasta ja puusto on jo tässäkin lähes 60 vuotiasta ja ensiharvennus ehkä 10 vuoden päästä, on niin suoraa runkoa että tuo tuhkalannoitus kannattanee.
Joissain kohdissa ojanpientareilla on mäntyjen latvat kuolleet ja osa kuollut sitten kokonaan ja kuusilla on samoilla kohdilla latvat ruskeat, eli viittaisi boorin puutteeseen, mutta on vain harvoissa paikoissa. Tosin ne kuuset, joiden latvat ovat koivun latvojen seassa ovat ihan hyvä latvaisia, joka taas viittaisi kesäisiin pakkasvaurioihin. Vai onko niin että boorin puutos altistaa hallalle.
Piti internetistä tarkistaa, boorinpuutos altistaa puut hallatuhoille. Eli vaikka kuuset ovat jo 4 metrisiä, boorin puutoksen vuoksi ne kärsivät hallasta. Metsäammattilaisten ohje verhopuiden poistolle on minun korviini kuulunut noin 1,5 metriä. Tietysti boorinpuutokseen kannattaa ruiskuttaa boorilannoitetta, eikä kasvatella kuusia vain koivujen alla, myös tuhkalannoitus korjaa boorinpuutteen, puuston harvennuskin saattaa auttaa.
Palsta oli myynnissä melkein kolme vuotta. Lähes koko alue kartalla suota, ei oikein kiinnostanut. Kävin viimein katsomassa kun on tässä lähellä. Koko tila ojitettu 30 metrin ojavälillä ja melkoisen hyvälaatuinen metsä joka kuviolla. Varsinaista suota ei ole ollenkaan, ihan jossain kohdin on suovarpuja, muutoin sammalta ja kangas varpuja. Olen nyt laskenut usealla kuviolla räipät lannoitteeksi, olisikohan ensiharvennuksen jälkeen sitten tuhkalannoituksen paikka?
Paljonko oli hehtaarihinta ja onko yhtä metsäistä kuin kuvassa keskivertona?.
Koko tilan hehtaarihinta alle 1000 euroa, sijainti Rovaniemi. 10 % tilasta on uudistamiskypsää tukkimetsää ~4000 eur/ha, esim. kuvassa olevan kuvion arvoksi laskin tarjousta tehtäessä 500 eur/ha. Kuviot ovat isoja ja niiden sisään mahtuu sitten taimikoissakin ojan penkoilla kymmeniä tukkipuita ja niinhän se oli tämäkin t2 suunnitelmassa, mutta kun siisti vähän niin ei siellä alle 8 cm:n puita juuri ole. Parilla pienellä kuviolla on hallan vikuuttamia kuusia ja niille kuvioille laskin arvoksi 200 eur/ha. Noita turvepalstoja harvemmin tulee lähdettyä edes katsomaan, mutta jos lähellä kämppää tai kotia on, niin jatkossa käyn katsomassa.
Hyvin usein katsellaan karttoja myytvistä kohteista ja tehdään sen perusteella jo päätös ostettavasta tilasta, tässä lienee käynytkin näin useammalle ostajalle.
Kuvauksen perusteella tila on helppohoitoinen, eikä vaadi suuria työmääriä päästäkseen tuottokuntoom.
Kun tila on ojitettu jo aiemmin siihen helppo rakentaa kunnostus ohjelma, harvennus,tuhkalannoitus puuntuhkalla ja tarpeelliset piennartiet.
Piennartiet kannattaa suunnitella ja tehdä ojitushankkeen yhteydessä
Pohjois- Suomessa tuen saa puolukkaturvekankaalle ja sitä rehevimmille maille.
Tuhkalannoitus on erinomainen kasvuhäiriöiden torjuja ja puuston kasvun lisääjä ( lyhentää kiertoaikaa ).
Suurin osa on puolukkaturvekangasta ja puusto on jo tässäkin lähes 60 vuotiasta ja ensiharvennus ehkä 10 vuoden päästä, on niin suoraa runkoa että tuo tuhkalannoitus kannattanee.
Joissain kohdissa ojanpientareilla on mäntyjen latvat kuolleet ja osa kuollut sitten kokonaan ja kuusilla on samoilla kohdilla latvat ruskeat, eli viittaisi boorin puutteeseen, mutta on vain harvoissa paikoissa. Tosin ne kuuset, joiden latvat ovat koivun latvojen seassa ovat ihan hyvä latvaisia, joka taas viittaisi kesäisiin pakkasvaurioihin. Vai onko niin että boorin puutos altistaa hallalle.
Piti internetistä tarkistaa, boorinpuutos altistaa puut hallatuhoille. Eli vaikka kuuset ovat jo 4 metrisiä, boorin puutoksen vuoksi ne kärsivät hallasta. Metsäammattilaisten ohje verhopuiden poistolle on minun korviini kuulunut noin 1,5 metriä. Tietysti boorinpuutokseen kannattaa ruiskuttaa boorilannoitetta, eikä kasvatella kuusia vain koivujen alla, myös tuhkalannoitus korjaa boorinpuutteen, puuston harvennuskin saattaa auttaa.
Joo! Tuhkalannoitusuunnitelma vaan päällensä. Edellyttää toki toimenpiteitä ennen sitä, mm. ajourat lumilinkoa varten.