Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä

Kommentit (7)

  1. Gla

    Anteeksi tyhmyyteni, mutta mitä tuossa kuvassa on yritetty tehdä?

  2. He he he, hyvä kysymys! Äkkiä tuosta kuvasta tulisi mieleen, että rouva on halunnut vain tietyn pätkän puusta ja sitten sahaamaan. Tosielämässä siinä pelastettiin ensin saha, jonka päälle tuo pihlaja jumittui. Se puu piti niin tiukasti oksillaan kiinni viereisestä kuusesta, että ei kaatunut, vaikka välipöllejä pudoteltiin. Vasta neljännen lyhentämisen jälkeen oksat antoivat periksi. Koomista ja pelottavaa touhua.

  3. ropsilehtori

    Yksi mahdollisuus olisi ollut nousta tikkaiila puuhun ja sahata käsisahalla kiertyneet oksat pois. Erikoispuun kaadon valmistelulla säästetään työvälineitä ja energiaa sekä varmistetaan turvallisuus.

  4. Totta, hyvä valmistelu on aina puolet työstä. Tuo puu tuli vastaan tilanteessa, jossa hoitamatta jääneestä lehdosta etsitään kasvatuskuusikkoa. Lehtipuita on raivattu urakalla ja kantomäärä on suuri. Raivuri ja moottorisaha on pääasialliset työkalut. Kuvassa näkyvä huomioliiviheppu on kymmenvuotiaan tarmolla tehnyt työtä kirveen ja vesurin kanssa. Jos olisi vain yksi kaadettava puu, niin varmasti eritavalla olisi suunnittelu tehty. Suomalaista sisua tuli mukaan kuitenkin sen varran, että kaatui se sitkeinkin vastustelija.

  5. Vastaavanlainen tilanne sattui allekirjoittaneellekin.

    Sahasin hyvän kuusen parina kasvaneen huonomman männyn poikki tarkoituksella poistaa se haittaamasta kuusen kasvua. Molemmat olivat jo kuitupuun kokoluokkaa. Oli osannut kumpikin puu kasvattaa oksansa niin lukkoon, ettei mäntyä saanut miesvoimin alas. Eikä konevoimaakaan ollut. Katkaisin männyn alaosasta metrin verran, ajatellen myrskytuulen tuovan lopun osan alas.

    Ei ole tuonunut tuuli kuivunutta latvaosaa alas vaikka aikaa on kulunut jo vuosikausia.Siellä se killuu kunnes kuusi joskus kaadetaan.

  6. Ihanan jännittävän vaarallista 🙂

    Hiukan samanlaista harjoitellut aikanaan kahden vierekkäisen puun kanssa. Kaadettava toisen syleilyssä ja tuli alas ainoastaan n. metrin pätkissä sahattuna syleilevän puun takaa varovasti. Tuolleen siksi, että puu ei voi kaatua toisen puun läpi ja irtopölkky tai runko ei voi kaatua varpaille.

    En tekisi enää pätkinä vaan vinssi kiinni ja pikku matkan päähän katsomaan vaikka kahvikuppi kourassa kun puu tulee nöyrästi pienenkin kaatoloven avulla oikeaan suuntaan jos vaijerin malttaa viedä muutaman metrin ylemmäs.

  7. Tuo kuusiko piti säästää ehjäksi ja kasvatettavaksi?
    Jos pihlajan ja kuusen runkojen välissä on jollain kohtaa kunnon rako, niin pitkähkö kuusiriuku siihen rakoon ja sillä kiertämään puita,
    Kun puolikin kierrosta on menty, niin puhlaja tulee alas, on ainakin ennen tullut.