Noin 2,5 hehtaarin alalta kerätty. Eivät jää lisäämään hiilipäästöjä tai haittaamaan istutusta.
Ostajien tarjoukset vaihtelevat melkoisesti. Kovin innostuneita he eivät tunnu olevan, mutta aina on saatu myytyä.
Ollaan säännönmukaisesti onnistuttu siinä, että hakkuu tehdään viimeistään alkukesällä, jolloin neulaset varisevat ennen risujen keruuta. Päättyneenä kesänä kuivuminen oli kuitenkin tavallista heikompasa.
Hyvä kun on istuttajan tieltä nuokin pois, vaikka 2,5 ha nyt istuttaa vaikka välillä jumittuisikin risukkoon. Oikein monttumätästyksellä saa tosin pysyvästi vaikeakulkuisen maaston.
Oli märkä kesä. Kadoin rasiin kymmenkunta mottia polttorankoja ja eihän nuo syksyllä kauniin värisiä ole. Hieman pieleen meni tuo yritys, mutta kevättalvella halki ja jos ei sisälle noita tuo niin pihasaunan pesissä palavat.
Tuo on kääntömätästetty.
En ole ihan vakuuttunut, onko neulasten varistaminen uudistusalalle hyödyllistä, vaikka sitä suositellaan. Neulasista vapautuu typpi viidessä vuodessa. Taimien juuristo on vielä varsin pienellä alalla siinä mättäässä hyödyntämään neulasten ravinteita. Epäilen, että typpi menee pääasiassa heinien ja vatukon kasvattamiseen?
Kokeilin yhdellä kuviolla mallia, jossa hakkuutähteet kerättiin välittömästi pois. Heinää ja vatukkoa tuli vähemmän kuin viereisellä kuviolla, jossa on samanlainen maapohja, mutta neulaset varistettiin. Taimien kasvussa ei silmämääräisesti näe eroa.
Neulasissa on kaiketi muutakin kuin typpeä. Siis erilaisia kivennäisiä ym. Miten niiden poisvieminen sitten vaikuttaa? Olisi Lukelle työsarkaa tutkia. Minulla on kuva, että polttolaitokset eivät neulasista pidä. Lienenkö oikeassa?
Itselläni neulaset jäivät varastopaikalle. Siinä oli 20cm kerros pohjalla.
Siitä vaan keräämään talteen ja sirottelemaan taimien juurelle 🙂
Kyllä timppa on oikeassa että vihreitä neulasia ei saisi polttohakkeessa paljoa olla. Ne vapauttavat kloorivetyä (nimestä en ole varma) joka taas syövyttää kattiloiden tulipintoja ja piippua. Parasta on että neulaset varisee maahan ja sitten risut ajetaan kasalle. Tuo risujen poisvienti aukosta on hyvä asia ja vähentää selvästi vatukon ja heinikon muodostumista. Meillä oli yhden talven kasat aukossa ja sen jälkeen rangat vietiin tienvarteen. Ei ainakaan siihen aukkoon tullut merkittävästi vatukkoa ja heinikkoa.
Paras energian hyödyntäminen tapahtuu, kun poltetaan kaatotuoretta havupuuta.
Nykytekniikka ja oikeanlaiset kattilat ja piiput kestävät kyllä savukaasujen hapot.
Hiilipäästöt tulevat täsmälleen samanlaiset, jää tähteet aukkoon taikka menevät polttoon.
Hakkuutähteen keräämisessä tärkeimmät tavoitteet ovat siis istutustyön helpottaminen ja se, ettei latvusmassan mukana poistu kasvun kannalta oleellisia ravinteita. Voi olla, että tuoreen puun poltosta saadaan sopivissa olosuhteissa ainakin pienemmissä laitoksissa paremmin energiaa. Logistiikka ei kyllä yleensä suurten laitosten kuten Jyväskylän Energian osalla kuitenkaan tunne moista hifistelyä. Säilyttäähän yhtiö ainakin meillä päin varsinaista energiapuutaan kolmekin vuotta teiden varsilla. Syksyllä kerätty latvusmassa on sitä vastoin aina kadonnut talven aikana.