Saako kuvasta taas väärän käsityksen, mutta minusta tuossa ei ole yhtään motokelpoista runkoa. Kuvan perusteella sanon, että reipas raivaus, jossa valikoidaan vähiten huonot jäljelle ja 10 vuotta kasvatusta. Sitten katsotaan uudestaan, jääkö sinne muutakin kuin kuitua/energiapuuta. Tai jos vieressä on lähiaikoina uudistetava kuvio, voisi olla paikallaan yhdistää kuviot.
Hankin tilan muutama vuosi sitten. Alusta asti minua ihmetytti tilan keskellä oleva pitkänomainen, kapea kuvio, joka kasvoi hieskoivua, harmaaleppää ja pihlajaa. Muutama yksittäinen mänty, ja aluskasvuna pari tupasta pieniä kuusia. Entisiltä omistajilta tietoja ei valitettavasti saanut.
Myöhemmin tapasin naapuritilan omistajan, joka taustoitti metsikön tapahtumia. Syksyllä 1982 kuviolla oli ollut juuri harvennettu kuusimetsä, kun kohdalle oli sattunut trombi tai syöksyvirtaus. Kaikki tuulen kohdalle osuneet puut olivat kaatuneet.
Elettiin vielä mäntyhurmoksen aikaa, joten kasvupaikasta huolimatta (hienojakoinen OMT), kuvio oltiin istutettu männylle. Eli kuvassa näkyy nyt 30-vuotias mäntymetsikkö :). Silloinen omistaja ilmeisesti menetti myrskyssä uskonsa metsänkasvatukseen ja kuvio jäi ’herran haltuun’. Ei tarvitse olla kovin suuri guru arvatakseen kuinka männyn taimille kyseisellä kasvupaikalla kävi. Pari turjaketta selvisi, ja oksat lähes yhtä paksuja kuin runko. Ei varsinaisia sahurin unelmia.
Jatkotoimenpiteissä on ollut pähkimistä. Puulaji- ja laatusyiden (aukkoisuutta) takia tästä ei taida tuottoisaa kuviota raivaamalla ja harventamalla tulla. Seuraavaksi mietin kuusitaimikon kasvattamista aluskasvuna. Kuusen taimia on kuviolle tullut kuitenkin yllättävän vähän, varmaan koska maapohjassa on osassa kuviota pientä soistumista.
Lopputulemana tulin siihen tulokseen, että korjaan koko kuvion aukoksi energiapuuna (hankintana, siirtelykaatona), ojitusmätästys, ojien kunnostus ja hieman täydennnysojitusta, suuripaakkuiset kuusitaimet. Nykyinen metsälaki sallii tämän, mutta pari vuotta sitten lupa päätehakkuuseen oli tiukemmassa; aluksi metsäkeskukselta tuli metsäsuunnitelman perusteella ehdoton ei (hieskoivu oli määritelty kasvatuskelpoiseksi lajiksi), mutta sain houkuteltua suunnittelijan käymään palstalla, ja hän totesi että kyllähän tämä taitaa olla taloudellisesti vajaatuottoinen. Lupa olisi irronnut.
Kuvion koko on 3,1 hehtaaria, ja sen kokonaistilavuus on noin 450 m3. Keskipituus on 12 m ja läpimitta 12 cm. Kuva hieman valehtelee, ja on otettu pahimmasta räippäkohdasta. Hankintana korjatessa saa suurin piirtein kursittua uudistuskustannukset kasaan. Urakkana suht selkeä, alle 5 cm räipät maahan, ja suuremmista puista latvaosa jätetään myös metsään. Urakkaahan siinä on, mutta utelias kun olen, niin kaikkea pitää kokeilla. Toivottavasti voin jälkeenpäin todeta: ”Pa*a reissu, mutta tulipahan tehtyä.”
Miten arvon palstalaiset kyseisen kuvion kanssa toimisitte? Pari hyvää huomioita kuvasta on jo tullutkin.
Kerrankin kuvan lähettäjä on antanut perusteelliset tiedot kohteesta. Kiitos silencio! Tästä huomaamme, kuinka yhden kapea-alaisen otoksen perusteella ei pysty kovin päteviä johtopäätöksiä tekemään koko kuvion tilanteesta.
Metsänvartijan ja torpparin linjoilla,kyllä hiesraippanatkin tuossa iässä vielä turpoavat,joten ensin todellinen raivaus ,joka antaa peliaikaa. Alle varmaaankin sen jälkeen paikoittain syntyy kuusen teippoja alkajaisiksi.
torpparin niukasta kommentista ei käy ilmi, tarkoittaako hän kuusentaimien istutusta kasvavan (=jätetyn) koivikon alle vai luontaisen kuusentaimikon mahdollista ilmaantumista sinne.
Arvaan, että torppari tarkoitti istutettua materiaalia. Se tuntuisi tässä tapauksessa varmemmalta ja nopeammalta ratkaisulta, kun näinkin pahasti on hakusessa ollut tämän kuvion tilanne jo vuosikymmenten ajan.
Ehdottomasti heti nurin. Turha nuita räippiä on lihotelle. Eli ojitus mät. ja istutus kuuselle. (muistat vaan huolehtia taimikosta niin eikäy kuin leevillä)
Tuollaisia kohteita on aika paljon tehty e-puuksi. Ihan viime aikoinakin. Jotenkin tuntuu että raivaisin vielä ja sitten e-puu hakkuu. Jos tuo olisi minun niin en vielä tässä vaiheessa uudistaisi. Katsoisin mitä siitä tulee ja sitten myöhemmin teksin lopullisen päätöksen.
Raivaus suositusten mukaiseen kasvatustiheyteen ja kymmenen vuoden odotus . Sitten näkee , onko kannattava jatkaa vai lyödä puut pinoon . Luonnollisesti vain parhaat rungot jätetään kasvamaan ja mutkaisille ja heikkokuntoisille annetaan katkaisuhoitoa.
Kallistun edellä kuvaamaani malliin siksi , että versonta saattaa pysyä paremmin kurissa , kun kaikkea ei kaadeta kerralla kumoon . Muutaman vuoden varjostus estää nyt raivauksessa syntyvien kantojen vesomisen ja kymmenen vuoden kuluttua on vähemmän versoja tuottavia kantoja . Jäävät rungot kasvavat kohisten ja saattavat tuottaa vuosikymmenen kuluttua enemmänkin , kuin uudistuskulut .
Seuraava vaihe onkin uudistaa ja sen yhteydessä hoitaa vesitalous kuntoon . Mätsätys , ojitus ja istutus. Se on siinä.
Aha, nyt ne sitten varjostaa mutta minun koivuni ei. Senverran kummaa lajia kun ne oli e-puuharvennettu ettei ne varjosta ja vesominen suorastaan ”räjähtää” minun käsiini.
Tuollaista suorittavan varmuutta.
Kun ajoura tehdään ja otetaan E-puuharvennuksesa 2/3 runkoluvusta pois , ei varjostusta tule riittävästi. Pelkkä raivaus on ihan eri juttu . Puita jää tiheämpään . Samasta syystä olen kehottanut tekemään ennakkoraivauksetkin parikin vuotta ennen varsinaista hakkuuta . Hyvänä esimerkkinä menetelmän toimivuudesta on viimeisin lähettämäni kuva .Siinä raivaus oli tehty 2-3 vuotta sitten . Raivauskannot olivat lahoamispisteessä eikä verson versoa ollut nousemassa !
Joo ei tuon kokoluokan metsä enää kantovesoja työnnä. Nyt ollaan jessen kanssa samoilla linjoilla – taas -, Iskeeköhän tässä ”harjavallan tauti” vai mikä lintuinfulenssa. Huolestuttavaa….. 😉
Tsot.. tsot…kyllä ainakin niillä kuvassa näkyvän kaltaisilla kohteilla , joita kävin ”saksimassa” 730:lla viitisen vuotta sitten on versoja vähintäänkin tarpeeksi . Hikisiä puhteita on tiedossa raivaussahamiehelle , mikäli alue halutaan joskus vielä harventaa. (taisin laittaa kevään korvalla kuvankin aiheesta lukijoiden kuviin)
Suorittava pporras kirjoitti: ”Hikisiä puhteita on tiedossa raivaussahamiehelle , mikäli alue halutaan joskus vielä harventaa.”
Jep, näin on. Tosin hikisempiäkin urakoita on tehty. Hieman tämän tilan jälkeen hankitulla tilalla tehtiin kesällä 2011 reilun 9 hehtaarin taimikonhoito kuvioilla, joihin verrattuna tämä kuvio on lähes läpikävelyä.
Keväällä tehdään raivaus jos ei lehtokurpat ja muut hömötiaiset esitä eriävää mielipidettään. Mietinnässä on vielä tehdäänkö aukko ensi syksynä, vai odotanko vielä mahdollisia uusia kuusen luonnontaimia lisääntyneen valon innoittamina. Tilalle tehdään noin 7 hehtaarin harvennus vuoden 2017 seutuihin, jolloin olisi tilaisuus tehdä tämä kuvio samalla rytinällä.
Tuntuu siltä, että kuusen taimien syntyminen lehtipuuston alle ei ole valon määrästä kiinni, melkeinpä päinvastoin. Jos taimia ei ole vielä, en usko niitä tulevan jatkossakaan tarpeeksi. Kuvassa olosuhteet taimettumiselle on kunnossa (ei heinikkoa), mutta ilmeisesti maaperän ominaisuudet eivät ole suotuisat luontaiselle taimettumiselle. Ovathan koivutkin kovin pieniä, vaikka niillä on ollut 30 vuotta aikaa kasvaa.
Gla, olet kyllä oikeassa. Pitänee tehdä maaperätutkimus ennen uudistamisinvestointia. Jos siitä ei ilmene mitään erikoista, voisikko syynä huonoon taimettumiseen olla vesitalous? Ja mahtaisikko taimettuminen parantua, kunhan haihdutus paranee nykypuuston kasvettua?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kevyt raivaus ja e-puukaupoille vaan.
Saako kuvasta taas väärän käsityksen, mutta minusta tuossa ei ole yhtään motokelpoista runkoa. Kuvan perusteella sanon, että reipas raivaus, jossa valikoidaan vähiten huonot jäljelle ja 10 vuotta kasvatusta. Sitten katsotaan uudestaan, jääkö sinne muutakin kuin kuitua/energiapuuta. Tai jos vieressä on lähiaikoina uudistetava kuvio, voisi olla paikallaan yhdistää kuviot.
Tuossa kuvassa erottuu kymmenkunta alle motomitan koivunnärettä Muut ovat kevyesti yli e-puun mittarajan.
Kun keskikoko on lähellä energiapuun alarajaa, ei mielestäni voi puhua leimikosta.
Arvioisin hyvin keskikooksi 10cm.
Hieman kuvion historiasta:
Hankin tilan muutama vuosi sitten. Alusta asti minua ihmetytti tilan keskellä oleva pitkänomainen, kapea kuvio, joka kasvoi hieskoivua, harmaaleppää ja pihlajaa. Muutama yksittäinen mänty, ja aluskasvuna pari tupasta pieniä kuusia. Entisiltä omistajilta tietoja ei valitettavasti saanut.
Myöhemmin tapasin naapuritilan omistajan, joka taustoitti metsikön tapahtumia. Syksyllä 1982 kuviolla oli ollut juuri harvennettu kuusimetsä, kun kohdalle oli sattunut trombi tai syöksyvirtaus. Kaikki tuulen kohdalle osuneet puut olivat kaatuneet.
Elettiin vielä mäntyhurmoksen aikaa, joten kasvupaikasta huolimatta (hienojakoinen OMT), kuvio oltiin istutettu männylle. Eli kuvassa näkyy nyt 30-vuotias mäntymetsikkö :). Silloinen omistaja ilmeisesti menetti myrskyssä uskonsa metsänkasvatukseen ja kuvio jäi ’herran haltuun’. Ei tarvitse olla kovin suuri guru arvatakseen kuinka männyn taimille kyseisellä kasvupaikalla kävi. Pari turjaketta selvisi, ja oksat lähes yhtä paksuja kuin runko. Ei varsinaisia sahurin unelmia.
Jatkotoimenpiteissä on ollut pähkimistä. Puulaji- ja laatusyiden (aukkoisuutta) takia tästä ei taida tuottoisaa kuviota raivaamalla ja harventamalla tulla. Seuraavaksi mietin kuusitaimikon kasvattamista aluskasvuna. Kuusen taimia on kuviolle tullut kuitenkin yllättävän vähän, varmaan koska maapohjassa on osassa kuviota pientä soistumista.
Lopputulemana tulin siihen tulokseen, että korjaan koko kuvion aukoksi energiapuuna (hankintana, siirtelykaatona), ojitusmätästys, ojien kunnostus ja hieman täydennnysojitusta, suuripaakkuiset kuusitaimet. Nykyinen metsälaki sallii tämän, mutta pari vuotta sitten lupa päätehakkuuseen oli tiukemmassa; aluksi metsäkeskukselta tuli metsäsuunnitelman perusteella ehdoton ei (hieskoivu oli määritelty kasvatuskelpoiseksi lajiksi), mutta sain houkuteltua suunnittelijan käymään palstalla, ja hän totesi että kyllähän tämä taitaa olla taloudellisesti vajaatuottoinen. Lupa olisi irronnut.
Kuvion koko on 3,1 hehtaaria, ja sen kokonaistilavuus on noin 450 m3. Keskipituus on 12 m ja läpimitta 12 cm. Kuva hieman valehtelee, ja on otettu pahimmasta räippäkohdasta. Hankintana korjatessa saa suurin piirtein kursittua uudistuskustannukset kasaan. Urakkana suht selkeä, alle 5 cm räipät maahan, ja suuremmista puista latvaosa jätetään myös metsään. Urakkaahan siinä on, mutta utelias kun olen, niin kaikkea pitää kokeilla. Toivottavasti voin jälkeenpäin todeta: ”Pa*a reissu, mutta tulipahan tehtyä.”
Miten arvon palstalaiset kyseisen kuvion kanssa toimisitte? Pari hyvää huomioita kuvasta on jo tullutkin.
Kerrankin kuvan lähettäjä on antanut perusteelliset tiedot kohteesta. Kiitos silencio! Tästä huomaamme, kuinka yhden kapea-alaisen otoksen perusteella ei pysty kovin päteviä johtopäätöksiä tekemään koko kuvion tilanteesta.
Raivaus ainakin ja kovemman laatuinen. Antaa järeytyä jonkun vuoden ja sitten uudistus kuuselle.
raju raivaus ja kasvavan koivikon alle kuusentaimet.
Metsänvartijan ja torpparin linjoilla,kyllä hiesraippanatkin tuossa iässä vielä turpoavat,joten ensin todellinen raivaus ,joka antaa peliaikaa. Alle varmaaankin sen jälkeen paikoittain syntyy kuusen teippoja alkajaisiksi.
torpparin niukasta kommentista ei käy ilmi, tarkoittaako hän kuusentaimien istutusta kasvavan (=jätetyn) koivikon alle vai luontaisen kuusentaimikon mahdollista ilmaantumista sinne.
Arvaan, että torppari tarkoitti istutettua materiaalia. Se tuntuisi tässä tapauksessa varmemmalta ja nopeammalta ratkaisulta, kun näinkin pahasti on hakusessa ollut tämän kuvion tilanne jo vuosikymmenten ajan.
Ehdottomasti heti nurin. Turha nuita räippiä on lihotelle. Eli ojitus mät. ja istutus kuuselle. (muistat vaan huolehtia taimikosta niin eikäy kuin leevillä)
Sääli on sairautta.
Tuollaisia kohteita on aika paljon tehty e-puuksi. Ihan viime aikoinakin. Jotenkin tuntuu että raivaisin vielä ja sitten e-puu hakkuu. Jos tuo olisi minun niin en vielä tässä vaiheessa uudistaisi. Katsoisin mitä siitä tulee ja sitten myöhemmin teksin lopullisen päätöksen.
Samaa mieltä metsuri motokuskin kaas. Voihan sitä valmista metsää vielä lihotellakkin. Hyvinhän se tuosta vaiheesta vielä turpoaa.
Raivaus suositusten mukaiseen kasvatustiheyteen ja kymmenen vuoden odotus . Sitten näkee , onko kannattava jatkaa vai lyödä puut pinoon . Luonnollisesti vain parhaat rungot jätetään kasvamaan ja mutkaisille ja heikkokuntoisille annetaan katkaisuhoitoa.
Kallistun edellä kuvaamaani malliin siksi , että versonta saattaa pysyä paremmin kurissa , kun kaikkea ei kaadeta kerralla kumoon . Muutaman vuoden varjostus estää nyt raivauksessa syntyvien kantojen vesomisen ja kymmenen vuoden kuluttua on vähemmän versoja tuottavia kantoja . Jäävät rungot kasvavat kohisten ja saattavat tuottaa vuosikymmenen kuluttua enemmänkin , kuin uudistuskulut .
Seuraava vaihe onkin uudistaa ja sen yhteydessä hoitaa vesitalous kuntoon . Mätsätys , ojitus ja istutus. Se on siinä.
Aha, nyt ne sitten varjostaa mutta minun koivuni ei. Senverran kummaa lajia kun ne oli e-puuharvennettu ettei ne varjosta ja vesominen suorastaan ”räjähtää” minun käsiini.
Tuollaista suorittavan varmuutta.
Kun ajoura tehdään ja otetaan E-puuharvennuksesa 2/3 runkoluvusta pois , ei varjostusta tule riittävästi. Pelkkä raivaus on ihan eri juttu . Puita jää tiheämpään . Samasta syystä olen kehottanut tekemään ennakkoraivauksetkin parikin vuotta ennen varsinaista hakkuuta . Hyvänä esimerkkinä menetelmän toimivuudesta on viimeisin lähettämäni kuva .Siinä raivaus oli tehty 2-3 vuotta sitten . Raivauskannot olivat lahoamispisteessä eikä verson versoa ollut nousemassa !
Pidetään mielessä. Yksi kuiva kesä sen hoitaa mutta aion tosiaan kuvata parin vuoden päästä.
Joo ei tuon kokoluokan metsä enää kantovesoja työnnä. Nyt ollaan jessen kanssa samoilla linjoilla – taas -, Iskeeköhän tässä ”harjavallan tauti” vai mikä lintuinfulenssa. Huolestuttavaa….. 😉
Tsot.. tsot…kyllä ainakin niillä kuvassa näkyvän kaltaisilla kohteilla , joita kävin ”saksimassa” 730:lla viitisen vuotta sitten on versoja vähintäänkin tarpeeksi . Hikisiä puhteita on tiedossa raivaussahamiehelle , mikäli alue halutaan joskus vielä harventaa. (taisin laittaa kevään korvalla kuvankin aiheesta lukijoiden kuviin)
..13.6 ”Jatkuvaa energiapuunkasvatusta” sivu 35
Jos innokkuutta ja aikaa metässä puuhasteluun, niin eikös tuon sais sahalla harvenneltua kasvamaan. Puut joko hankinta energiaks tai itelle polttoon?
Suorittava pporras kirjoitti: ”Hikisiä puhteita on tiedossa raivaussahamiehelle , mikäli alue halutaan joskus vielä harventaa.”
Jep, näin on. Tosin hikisempiäkin urakoita on tehty. Hieman tämän tilan jälkeen hankitulla tilalla tehtiin kesällä 2011 reilun 9 hehtaarin taimikonhoito kuvioilla, joihin verrattuna tämä kuvio on lähes läpikävelyä.
Keväällä tehdään raivaus jos ei lehtokurpat ja muut hömötiaiset esitä eriävää mielipidettään. Mietinnässä on vielä tehdäänkö aukko ensi syksynä, vai odotanko vielä mahdollisia uusia kuusen luonnontaimia lisääntyneen valon innoittamina. Tilalle tehdään noin 7 hehtaarin harvennus vuoden 2017 seutuihin, jolloin olisi tilaisuus tehdä tämä kuvio samalla rytinällä.
Tuntuu siltä, että kuusen taimien syntyminen lehtipuuston alle ei ole valon määrästä kiinni, melkeinpä päinvastoin. Jos taimia ei ole vielä, en usko niitä tulevan jatkossakaan tarpeeksi. Kuvassa olosuhteet taimettumiselle on kunnossa (ei heinikkoa), mutta ilmeisesti maaperän ominaisuudet eivät ole suotuisat luontaiselle taimettumiselle. Ovathan koivutkin kovin pieniä, vaikka niillä on ollut 30 vuotta aikaa kasvaa.
Gla, olet kyllä oikeassa. Pitänee tehdä maaperätutkimus ennen uudistamisinvestointia. Jos siitä ei ilmene mitään erikoista, voisikko syynä huonoon taimettumiseen olla vesitalous? Ja mahtaisikko taimettuminen parantua, kunhan haihdutus paranee nykypuuston kasvettua?