Kuvassa siemenpuiden avulla uudistettu nuori männikkö harvennuksen jälkeen. Poistetut puut ainespuuksi . Kasvatettu ilman turhia lisä-ja varapuita. Ennakkoraivattu vuosi sitten.
Kuvassa siemenpuiden avulla uudistettu nuori männikkö harvennuksen jälkeen. Poistetut puut ainespuuksi . Kasvatettu ilman turhia lisä-ja varapuita. Ennakkoraivattu vuosi sitten.
Puukauppa
Näin helppoa ja yksinkertaista se metsänuudistaminen on, nuoren terveen metsän voisi vielä lannoittaa ja jättää sitten rauhassa järeytymään seuraavaan harvennukseen.
Kuivahkolle kankaalle sopiva viljelyketju, lisäksi oikeat oikea-aikaiset hoitotoimenpiteen siemenpuiden poiston jälkeen !
Luuleeko suorittava että vain firmat osaa uudistaa ja kasvattaa metsiään?
En luule ,vaan tiedän, että yksityisellä puolella puolet taimikoista jää huonolle hoidolle ja isolla osalla toimenpiteet ovat liian lieviä. Yhtiöiden metsissä ei esiinny hoitorästejä ja hakkuussa poistettava puu on ainespuuta.
Osaamista toki löytyy yksityisellä puolellakin ,mutta parantamisen varaa on paljon.
….Tämä nyt vain runsaan 35 vuoden kokemuksella hakkuuhommista yksityisten ja yhtiöiden mailla. Mittaustodistukset ,jotka motokuski näkee ensimmäisenä , kertovat kuka osaa ja kuka vain luulee osaavansa kasvattaa puitaan.
Motokuski toki näkee mittaustodistuksen, mutta ei siihen asti syntyneitä kasvatuskuluja. Niissä voi olla joissain tapauksissa huomattava ero. Tiedän tämän hyvin, sillä minulla on käytettävissä riittävä määrä vertailualueita.
Et kai väitä ,että yhtiöt maksaisivat työstä liikaa tai antaisivat ”säästösyistä” hoitamattomuuden kehittyä niin pitkälle ,että energiapuun korjuuseen turvautumalla homma ratkeaa itsekseen. Valitettavasti energiapuun korjuun jäljiltä metsä ei ole useinkaan suositusten mukaisessa kunnossa. Yhtiöiden puolella löytyy aniharvoin sanomista harvennusten tuloksista. Niiden metsissä on mitä ottaa ja riittävästi kelvollista materiaalia myös jätettäväksi. Kokopuunökkösiä ei näy missään.
Kuten sanoin, motomies näkee vain hakkuun hetkisen tilanteen, mutta ei välttämättä sitä, miten siihen on tultu ja mitkä ovat olleet kustannukset. Tervetuloa suorittava tutustumaan vertailualueisiin, Saatat hieman yllättyä.
Kivasti puskee koivua vuosi sitten raivatuksi.
Etu vasemmalla yhdestä raivatusta kannosta pukkaa 4-5 koivunräippää tilalle. Raivuuta riittää vaikka puolukkaa kasvaa…
Kun firmat tarvitsee etupäässä kuitupuuta, on selvää että niiden mh tähtää siihen. Jopa kustannuksista välittämättä. Yksityiset MO:t joutuu ottamaan huomioon enemmän kustannuksia. Monella firmalla puuttuu puutavaralajipaletista e-puu. Yksityisillä se on yksi hyvä lisä tarvittaessa.
Toiset kasvattavat ainespuuta, toiset hoitorästejä.
Et ole vain nähnyt hyvin hoidettua e-puu metsää. Kaikki on sinulle vain yhdenlaista mielikuvissasi.
Rästikohteita ne energiapuumetsät minun kokemuksistani ovat ja pysyvät. Kokemusta päätoimisesta energiapuunkorjuusta kokonaisuutena kolme vuotta kymmenen vuoden ajanjaksolla. Yhtään hoidettua ei työlistalle osunut.
Eli suorittavan kokemukset ovat rajoittuneita, eivätkä edusta tilannetta siellä, missä on koko ajan olleet hyvin toimivat energiapuumarkkinat ja siihen soveltuva kalusto sekä ammattitaito.
Mitä merkitystä on markkinoiden toimivuudella, koneilla ja kuskin ammattitaidolla ,kun keskustellaan rästikohteiden syntymisestä? Niiden syntymiseen vaikuttaa isäntä . Toimenpiteisiin ohjatut tuetkin perustellaan rästien vähentämisellä ja energiapuukohteet ovat laiminlyöntien tai liian lievien toimenpiteiden tulosta.Nyt tästejä on vain kasvatettu , ei vähennetty.
Ne , jotka eivät ole oikeutettuja tukiin , eivät vartavasten kasvata energiapuuta. Ei kannattaisi muidenkaan siihen pyrkiä. Lopputuloksen pitäisi olla tärkeämpää eli se ,mihin kuntoon metsä eri valintojen pohjalta päätyy. Kuva puhukoon puolestaan.
Siltähän se voi näyttää, että kaikki e-puukohteet in rästikohteita ja risukkoa, kun ei ole laajempaa kokemusta .
Kolmen vuoden kokemus pelkästään energiapuunkorjuusta ihan päätoimisesti riittänee tilannekuvan muodostamiseen. Kun lisäksi on tehnyt koneellista hakkuuta yli 35 vuotta, tietää taatusti ,mitä ovat rästikohteet ja miten
ne ovat päässeet kehittymään. Eiköhän tuo liki 40 000 tuntia moton puikoissa vie voiton kokemuksen ja sen perusteella saadun tiedon määrässä verrattuna harrastelijoihin ,jotka eivät ole omaa metsäänsä kauempana käyneet.
Minulla on kokemusta muustakin kuin omasta metsästä. N. 50 vuotta , opiskelua metsäalasta 6 v. Töissä välillä ja omassa yrityksessä. Lapsesta asti olen ollut metsäisten asioiden parissa. Pelkkä moton kopissa istuminen ei vastaa sitä mitä monipuolinen koulutus ja työ voi antaa.
Meinaatko ,että motokuskit eivät ole koulutettuja. Itselläni yo-paperit, pitkä matematiikka/6 ainetta/c ja maatalouden kaksivuotinen peruskoulutus sisältäen metsätaloutta. Työura metsässä sai kimmokkeen metsänomistajille järjestetyistä lyhytkursseista. Tietoja on päivitetty työn puitteissa vuosittain eläkkeelle siirtymiseen asti. Taisipa tulla metsää omistaessani jopa vuoden metsätalousyrittäjätittelikin. Tuohon aikaan kuuluin mhy:n hallitukseen. Homma on niinsanotusti ihan verissä ja pyrin huomioimaan mielipiteissäni eri katsantokantojakin. Samoihin virheisiin en muita kannusta, joita olen itse kokenut tai nähnyt. Tavoitteellinen energiapuun tuottaminen ei kuulu parhaimpien vaihtoehtojen joukkoon. Rima pitää olla korkeammalla.
Sinähän tässä minua harrastelijaksi nimittelet . Yo olen minäkin , m-paperit ja pitkä matikka, 6 ainetta, 2 v. yliopistossa ennen metsäopintoja. AMK-tutkinto.
Muistetaan kuitenkin että Visakallon energiamänniköt eivät ole rästikohteita, vaan ihan tarkoituksella tavallista tiheämpänä kasvaneita kylvömänniköitä. Strategian syynä on korkea hirvituhoriski. Nämä ovat eri asia kuin laiskuus tai unohdus eli eivät ole rästikohteita. Joskus energiakohteita voi syntyä myös koivikoihin kun hoidetun (!) koivikon kasvu yllättää: on liian tiheä edelleen kasvatettavaksi mutta liian pientä kuitupuuksi; silloin on vaihtoehtoina joko pienempien raivaus maahan tai energian korjuu.
No jaa. Onko ”korkea hirvituhoriski” vältettävissä vain ylitiheällä 4000:n isolla taimikolla, johon tehdään ennen aikaisesti uraverkostot riskillä, että jäävän puuston kehitys on pitkään epävarmuudessa?
Tähän ei ole löytynyt oikein vastauksia.
Nyt mehtäukko saat vastauksen. 3000-4000 runkoa/ha on sopiva määrä hoidetussa kylvömännikössä, jossa raivauksilla on huolehdittu siitä, ettei runkovälit ole liian pieniä. Käytännössä runkojen väli on tällöin 180-160 cm. Energiapuuharvennus tehdään hieman aikaisemmin kuin normaali ensiharvennus, joten latvukset eivät ehdi supistua. Lumituhoja, eikä mitään muitakaan ongelmia ei näin menetellen ole meillä ollut. Tervetuloa tutustumaan, jos joku asia edelleenkin asiassa askarruttaa. Kohteita on nyt jo 20 vuoden aikaväliltä, joten eri kehitys- ja hakkuuvaiheessa olevia alueita on nyt jo runsaasti.
Vaikka on omat koneketjut, siihen ei ole lähdetty. Ja nyt kun ep-markkina turiutuu eri syistä, ei semminkään. Syyt ovat yksinkertaisesti jo esitetyt seikat urineen päivineen.
Lukija tehköön omat ratkaisunsa.
Niin, ja vain nyt parina vuonna on eh korjattu energiaksi yhteen pinoon tiheydestä pari tuhatta ja 80-100L poistettavan puun järeys.
Visa pitää yllä tuota pieniläpimittaisen puun taloudellista riskiä itselleen ja myös korjuuta ajatellen. Energiapuusta on tullut porsaanreikä hakkuuttaa korjuun taloudellisuuden kannalta liian pientä puuainesta ja korjuun jäädessä toteutumatta aiheuttaa metsälle vakavaa vahinkoa.
Juuri jälkimmäisiin kohteisiin törmäsin tämän tästä työurani viimeisinä vuosina. Metsä oli kasvatettu toivossa tuottaa energiapuuta ,mutta kysynnän ehdittyä jouduttiinkin viivästyttämään korjuuta , jotta puusto täyttäisi ainespuumitat. Hakkuu saatiin toteutumaan vuosia aiottua myöhemmin ja silloinkin rankan ennakkoraivauksen jälkeen. Markkinakelvoton liian pieni puuaines oli pakko poistaa, jotta hakkuu voitiin toteuttaa. Tuohon mennessä oli menetetty jo paljon kasvatettavaksi kelpaavaa materiaalia latvusten supistuttua liiaksi. Tavoitetiheyteen harvennuksessa oli hankala ja paikoin jopa toivotonta päästä, kun valtapuita ei ollut riittävästi ja lisävaltapuut onnettoman pieniä ja kasvukunnoltaan heikkoja. Ennkkoraivaukseen kulutetussa ajassa olisi raivattu taimikkokin kahteen kertaan tarpeeksi varhain tehtynä. Ajallaan ja riittävän voimakkain toimenpitein hoidetuissa nuorissa metsissä kyseisiä ongelmia ei ollut. Ennakkoraivauskin vain läpihuutojuttu.
Täytyy jälleen huonomuistista suorittavaa muistuttaa, että meillä ei ole koskaan korjattu sellaista energiapuuleimikkoa, joka ei olisi täyttänyt myös ainespuun mittoja. Kysymys on siis ollut vain hinnoista, onko kauppa tehty energiapuuharvennuksena vaiko normaalina ensiharvennuksena. Onko tämä edelleen täysin mahdoton asia käsittää?
Onko 4000 rungon tiheydestä mahdollista korjata 80-100L poistumaa? Minkälaisia tupsuja ovat mäntyjen latvukset (60% eläviä oksia…)
4000 rungon tiheydellä 80-100 litraan ei päästä, mutta 3000 rungolla päästään jo lähelle. Kylvömänniköissä on aina kysymys laatuharvennuksesta, jossa poistetaan paksuimmat räkämännyt ja pienimmät, sekä hirvien vikuuttamat. Latvusten kanssa ei ole ongelmaa, koska harvennus tehdään jo 18-20 vuoden iässä.
Tarkennetaan Visalle, että teillä ei kenties ole korjattu ainespuun mitat täyttämätöntä puuta. Vaatimus täyttyy, kun rungosta irtoaa yksi kaksikymmentälitrainen kolmosen kuitu. Rungosta pitäisi kuitenkin irrota kirkkaasti kaksi vitosen rankaa ,jotta oltaisiin kannattavan toiminnan piirissä hakkuutyön osalta.
Mainitsin myös edellisessä kommentissani ,että sama ei ole onnistunut läheskään kaikille. Ylitiheänä kasvatettu metsä on ehtinyt mennä jo osittain pilalle ennen ,kun joku on saatu tekemään harvennusta. Esimerkkejä löytyy lukuisia pelkästään omasta kokemuspiiristäni.
Mikään ei myös muuta sitä tosiasiaa ,että metsä on päätynyt jo hyvin huonoon kuntoon siinä vaiheessa ,kun energiapuunkorjuu on kannattavaa tekijälleen. Tällöin hakkuussa on kyse metsän kohdalla enemmän pelastustoimista, kun hoitotoimenpiteistä.
Mehtäukon kansakoulun mukaan laatuharvennusta tehdään perkauksista alkaen. 4-5 metrin pituusvaiheessa taimikkoharvennus, j o s s a poistetaan paksuimmat räkämännyt ja pienimmät. Noin tasamittaisuudessa n. 2tuhannen seipään taimikko kehittyy kaikessa rauhassa järjelliseen harvennusjäreyteen kohtalaisella hinnalla. Se on mitään paineita helppo korjata kumpsin jompsin.
Aivan sama kansakoulu ollaan mehtäukon kanssa käyty kylvömännikköjen laatuharvennusten suhteen. Se työ alkaa jo varhaisperkauksesta ja ulottuu ensiharvennukseen asti, josta alkaa sitten niiden hyvälaatuisten tukkien kasvatus. Hirvet ja energiapuun kova kysyntä ovat hieman vain säätäneet meillä asetuksia, mutta ei siitä mitään ongelmaa kannata tehdä, kun sitä ei 20 vuoteen ole ollut, vaan lähinnä päinvastoin. Yksikään tarjous ja toteutunut kauppa ei ole näihin asioihin meillä tyssännyt.