Tässä uudessa kuvagalleriassa ei voi suurentaa kuvaa, niin eipä tästä juuri yksityiskohtia erotu. Tuosta alkoi harvennus omana työnä ja tavoitteena oli että kaikki huonot kuuset ja koivut poistetaan. Missä vaan oli paksua oksaa, poikaoksaa, tai mutkaa/muhkuraa, päätyi kuitukasaan. Tuloksena hieman epätasainen ja pienaukkoinen kasvatusasento, kuitenkin laadukkaita tukeiksi tulevia runkoja jäi n. 800 kpl/ha. Järkyttävän paksuoksaista susipuuta jonkinverran, mutta hyvin kelpasivat tukkikasaan. ( Heh heh!) Tällaiselle puustolle ei pärjää lelusahoilla, väh.50 kuutioinen täytyy olla. ( Kuiva kuusen oksa on kovaa purtavaa.)
Stihl 260 oli sahana. Käsivarsissa ei ole enää sitä nuoruuden mahtia, mutta viikon ”lämmittelyn” jälkeen homma kävi kohtalaisen hyvin. Tämän loppusyksyn hakkuisiin saan kasattua Huskin (242xp) kaveriksi. Voihan noita huvikseen verrata kumpi enempi vihaa puuta. Rangan karsintaa on aika paljon, siinä tuo Huski lienee yliveto. Edellyttäen että saan sen toimimaan moitteetta.
Miksi teit metsästä epätasaisen? Paraneeko metsä jotenkin siitä, että sinne ei jää huonoja puita, mutta tyhjää kasvavia aukkoja jää?
Minusta turhia aukkoja ei olisi kannattanut jättää. Parempi olisi ollut antaa siellä kasvaa järeätä kuitua tai vaikka hukkapuuta kuin aukkoa. Nyt tuulenkaatojen ja vesakoitumisen riski kasvaa päätehakkuuta ja uudistamista odoteltaessa. Jonkun tutkimuksen mukaan epätasainen rakenne jopa altistaa lenkoudelle, mutta tuskin sillä enää tuossa vaiheessa merkitystä on.
Vai että ensiharvennukselle täyskoon tukkisahalla. Siinähän sitä turhaa energiaa sitten poltetaan oikein kunnolla. Miehestä kuin sahastakin.
Vaikka hiukan järtsympää ensaria onkin.
Hieman radikaalisti tuli tehtyä tämä harvennushakkuu. 10 vuoden kuluttua maisema on jo muuttunut ja kakkosharvennuksessa lähtee tukkipuuta reilusti. Kyhmyrunkoisia puita piti poistaa aika paljon, boorin puute lienee aiheuttanut näitä epämuodostumisia.
Et vielä perustellut harvennustapaasi. Oliko puusto niin huonossa kunnossa, että riski runkojen kuolemisesta ja siten muidenkin kärsimisestä esim. hyönteistuhojen myötä olisi ollut merkittävä?
Jos sinen todella jäi 800kpl/ha, niin ei ole mitään järki syytä sitä enää harvennella. Tulee vain turhaa lahovikaa, tuulenkaatoja ja latvus ei enää sulkeudu. Seurauksena heinä ja vesakko-ongelma uudistettaessa. Susipuitten määrä, oksikkuus jne. voisi viitata boorinpuutteeseen. Itse vetäisin parin vuoden kuluttua tälle kuvillle 800kg Metsän NP1:stä ja jos/kun lannoitusreaktio on hyvä, niin lannoituksen toisto 5-6v kuluttua. Päöätehakkuu sitten tästä päivästä 12-15v päästä.
Istutuskuusikon harvennus on sitä vähän etenkehtasempaa työtä, syystä siitä että karsia saa tyveltä asti. Ihan siksi tuli se käytetty 242 ostettua, parit kuusikot tuli harvenneltua 55 huskilla!
Tässä uudessa kuvagalleriassa ei voi suurentaa kuvaa, niin eipä tästä juuri yksityiskohtia erotu. Tuosta alkoi harvennus omana työnä ja tavoitteena oli että kaikki huonot kuuset ja koivut poistetaan. Missä vaan oli paksua oksaa, poikaoksaa, tai mutkaa/muhkuraa, päätyi kuitukasaan. Tuloksena hieman epätasainen ja pienaukkoinen kasvatusasento, kuitenkin laadukkaita tukeiksi tulevia runkoja jäi n. 800 kpl/ha. Järkyttävän paksuoksaista susipuuta jonkinverran, mutta hyvin kelpasivat tukkikasaan. ( Heh heh!) Tällaiselle puustolle ei pärjää lelusahoilla, väh.50 kuutioinen täytyy olla. ( Kuiva kuusen oksa on kovaa purtavaa.)
No kerropas minkälainen saha oli Leevi-sedän lihaksikkaissa käsissä.
Stihl 260 oli sahana. Käsivarsissa ei ole enää sitä nuoruuden mahtia, mutta viikon ”lämmittelyn” jälkeen homma kävi kohtalaisen hyvin. Tämän loppusyksyn hakkuisiin saan kasattua Huskin (242xp) kaveriksi. Voihan noita huvikseen verrata kumpi enempi vihaa puuta. Rangan karsintaa on aika paljon, siinä tuo Huski lienee yliveto. Edellyttäen että saan sen toimimaan moitteetta.
Miksi teit metsästä epätasaisen? Paraneeko metsä jotenkin siitä, että sinne ei jää huonoja puita, mutta tyhjää kasvavia aukkoja jää?
Minusta turhia aukkoja ei olisi kannattanut jättää. Parempi olisi ollut antaa siellä kasvaa järeätä kuitua tai vaikka hukkapuuta kuin aukkoa. Nyt tuulenkaatojen ja vesakoitumisen riski kasvaa päätehakkuuta ja uudistamista odoteltaessa. Jonkun tutkimuksen mukaan epätasainen rakenne jopa altistaa lenkoudelle, mutta tuskin sillä enää tuossa vaiheessa merkitystä on.
Vai että ensiharvennukselle täyskoon tukkisahalla. Siinähän sitä turhaa energiaa sitten poltetaan oikein kunnolla. Miehestä kuin sahastakin.
Vaikka hiukan järtsympää ensaria onkin.
Hieman radikaalisti tuli tehtyä tämä harvennushakkuu. 10 vuoden kuluttua maisema on jo muuttunut ja kakkosharvennuksessa lähtee tukkipuuta reilusti. Kyhmyrunkoisia puita piti poistaa aika paljon, boorin puute lienee aiheuttanut näitä epämuodostumisia.
Et vielä perustellut harvennustapaasi. Oliko puusto niin huonossa kunnossa, että riski runkojen kuolemisesta ja siten muidenkin kärsimisestä esim. hyönteistuhojen myötä olisi ollut merkittävä?
Syynä harvennustapaan oli ainoastaan se, että sahapuuksi kelpaamaton puuaines poistettiin. Raaka ”laatuharvennus”.
Meittillä olisi stihl myytävänä,kun leevi-setä näkyy olevan vähän sinnepäin kalleellaan.
Jos sinen todella jäi 800kpl/ha, niin ei ole mitään järki syytä sitä enää harvennella. Tulee vain turhaa lahovikaa, tuulenkaatoja ja latvus ei enää sulkeudu. Seurauksena heinä ja vesakko-ongelma uudistettaessa. Susipuitten määrä, oksikkuus jne. voisi viitata boorinpuutteeseen. Itse vetäisin parin vuoden kuluttua tälle kuvillle 800kg Metsän NP1:stä ja jos/kun lannoitusreaktio on hyvä, niin lannoituksen toisto 5-6v kuluttua. Päöätehakkuu sitten tästä päivästä 12-15v päästä.
Siis onko jo tämän syksyn kuvia? Eli olet jo aloittanut kuusikossa touhuamisen….
Aika vaarallista!
Tämän kuvan savotan tein loppusyksyllä 2010. N. kolme viikkoa meni ja lopetettaessa oli jo lunta parikymmentä senttiä.
Istutuskuusikon harvennus on sitä vähän etenkehtasempaa työtä, syystä siitä että karsia saa tyveltä asti. Ihan siksi tuli se käytetty 242 ostettua, parit kuusikot tuli harvenneltua 55 huskilla!
Erikoinen ensiharvennus. Metsä näyttää peräti ikimetsältä.