Asiallinen motti muuten, mutta ylimmäksi pitää latoa välipaikkojen kohdalle halot kuoripuoli ylöspäin, jolloin tulee sadesuoja. Silloin saavat kuivua ja voi ajaa pois joskus seuraavana kesänä nättiä tavaraa.
Eräs sanoi, että kuori puoli kun on päällä, vesi valuu kuortamyöten seuraavalle halolle, ei ole hyvä sateensuoja 😉
Tuo pino on hiukaan kallellaan taaksepäin, että vesi valuu sinne, muuten se isolla sateella painuu aika syvälle pinoon.
Tästä laitoin tekovideon YouTubeen, mutta kun ei ollut kuvaajaa, ei tullut ihan joka vaihetta, pokasahakin oli mukana 🙂
Muitanko oikein, että jossain oli oikein tutkittu, että halot kuivaisivatkin parhaiten siten, että ne kaikki ladotaan kuori ylöspäin? Siinä mielessä tietysti loogista, ettei sadevesi pääse menemään puun sisään. Onko kellään kokemusta?
Paljon on tutkittu, yhtäpaljon on hutkittu, halon kuivumista ulkosalla. Tulos taitaa olla että kuivuuhan se, oli se miten päin vain.
Kuivana kesänä paremmin, märempänä huonommin.
Onneksi ei aivan NOIN paljon sentään ole aikaa pelata poltinpuiden kanssa. Kyllä sekakasa on paras jos todella talonsa puilla lämmittää. Trukkilavat alle tietysti.
Jos on etukuormaaja ja traktori käytössä ja sopivan helppokulkuinen metsä niin kaikkein helpoin on piikeistä riippuva motin säkki. Puut metsässä säkkiin, säkki pihaan lavan päälle ja muovilevy päälle. Tai voi sen säkin latoonkin laittaa. Itellä saa vielä kaikkien kolmen lämmitettävän talon autotallin reunalle suoraan ja siitä semmoisella pumpattavalla kärryllä eteenpäin. Käytän sekä omissa ja myynti puissa
Niimpä, kannatti katsoa. Samalle ”sivulle” aukeni myös toinen perinnetyö video. Molemmista näkyi yksi työvaihe joka oli tuntematon ja jota pitää kokeilla seuraavan kerran halkojen teossa.
Oppia ikä kaikki.
6m3, tarkoitatko sitä, kun halontekijä kopautti aina ensin pölkyn PÄÄTÄ kirveellä ja sitten vasta paiskasi halkaisevan iskun pölkyn KYLKEEN? Ihmeteltävän helposti homma näytti sujuvan!
Tarkkaavainen lukija ja katsoja olet. 😉 Olen kylla kayttanyt tuota menetelmaa satunnaisesti. Pitaa testata kaytannossa. Kontti on muuten kuvauksen alla. 🙂
Täsmennystä edelliseen: Juuri tuota iskua pölkyn päähän olen käyttänyt satunnaisesti. Varsinkin silloin kun olen halkonut pölkkyjä suuremmin siirtelemättä. Ja yleensäkin silloin kun pölkyn toisen pään on saanut tuettua kantoon tai kiveen. Täytyy tehdä halkitieteellinen koe tuon iskun vaikutuksesta halkeamiseen. 🙂
Riippuen pölkkyjen järeydestä olen tehnyt ”halonta lavan”. Kaksi pölkkyä ensin rinnan maata vasten, sitten pölkyt poikittain niitten päälle siten että ulompi (tekijän puoleinen) pölkky estää kirveen luiskahtamisen jalkaan, mikäli sattuu ”huti”.
Täytyy siis testata tuon ”avaus iskun” vaikutus halkeamiseen”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Näyttäisi siltä, että kelpaisi tarkallekin pomolle.
Asiallinen motti muuten, mutta ylimmäksi pitää latoa välipaikkojen kohdalle halot kuoripuoli ylöspäin, jolloin tulee sadesuoja. Silloin saavat kuivua ja voi ajaa pois joskus seuraavana kesänä nättiä tavaraa.
Siisti motti.
”Päälimmäiset puut kuori puoli ylöspäin”!
Eräs sanoi, että kuori puoli kun on päällä, vesi valuu kuortamyöten seuraavalle halolle, ei ole hyvä sateensuoja 😉
Tuo pino on hiukaan kallellaan taaksepäin, että vesi valuu sinne, muuten se isolla sateella painuu aika syvälle pinoon.
Tästä laitoin tekovideon YouTubeen, mutta kun ei ollut kuvaajaa, ei tullut ihan joka vaihetta, pokasahakin oli mukana 🙂
Löytyy haulla: Motin teko
Muitanko oikein, että jossain oli oikein tutkittu, että halot kuivaisivatkin parhaiten siten, että ne kaikki ladotaan kuori ylöspäin? Siinä mielessä tietysti loogista, ettei sadevesi pääse menemään puun sisään. Onko kellään kokemusta?
Paljon on tutkittu, yhtäpaljon on hutkittu, halon kuivumista ulkosalla. Tulos taitaa olla että kuivuuhan se, oli se miten päin vain.
Kuivana kesänä paremmin, märempänä huonommin.
Onneksi ei aivan NOIN paljon sentään ole aikaa pelata poltinpuiden kanssa. Kyllä sekakasa on paras jos todella talonsa puilla lämmittää. Trukkilavat alle tietysti.
Jos on etukuormaaja ja traktori käytössä ja sopivan helppokulkuinen metsä niin kaikkein helpoin on piikeistä riippuva motin säkki. Puut metsässä säkkiin, säkki pihaan lavan päälle ja muovilevy päälle. Tai voi sen säkin latoonkin laittaa. Itellä saa vielä kaikkien kolmen lämmitettävän talon autotallin reunalle suoraan ja siitä semmoisella pumpattavalla kärryllä eteenpäin. Käytän sekä omissa ja myynti puissa
Hienoa kun perinteitä pidetään yllä. 🙂
Harmillista että jollain on aikaa leikkiä risujen kanssa. 🙁
Hatunnosto tekijälle !
Katsokaa ihmeessä ”Metsänsä ostaneen” video Youtubesta!
haulla MOTIN TEKO
Oikein asiallinen elokuva. Kiitos siitä!
Niimpä, kannatti katsoa. Samalle ”sivulle” aukeni myös toinen perinnetyö video. Molemmista näkyi yksi työvaihe joka oli tuntematon ja jota pitää kokeilla seuraavan kerran halkojen teossa.
Oppia ikä kaikki.
6m3, tarkoitatko sitä, kun halontekijä kopautti aina ensin pölkyn PÄÄTÄ kirveellä ja sitten vasta paiskasi halkaisevan iskun pölkyn KYLKEEN? Ihmeteltävän helposti homma näytti sujuvan!
Vai tarkoititko (6m3) sitä ”kehikkoa” siinä toisessa videossa: korvasinpuut, solokipuu ja lohenpyrstöliitos?
Tarkkaavainen lukija ja katsoja olet. 😉 Olen kylla kayttanyt tuota menetelmaa satunnaisesti. Pitaa testata kaytannossa. Kontti on muuten kuvauksen alla. 🙂
Ai niin, sorry. 🙂 Vaihtoehto A.
Kontin kuva ja sen syyt on ”send and end”.
Täsmennystä edelliseen: Juuri tuota iskua pölkyn päähän olen käyttänyt satunnaisesti. Varsinkin silloin kun olen halkonut pölkkyjä suuremmin siirtelemättä. Ja yleensäkin silloin kun pölkyn toisen pään on saanut tuettua kantoon tai kiveen. Täytyy tehdä halkitieteellinen koe tuon iskun vaikutuksesta halkeamiseen. 🙂
Riippuen pölkkyjen järeydestä olen tehnyt ”halonta lavan”. Kaksi pölkkyä ensin rinnan maata vasten, sitten pölkyt poikittain niitten päälle siten että ulompi (tekijän puoleinen) pölkky estää kirveen luiskahtamisen jalkaan, mikäli sattuu ”huti”.
Täytyy siis testata tuon ”avaus iskun” vaikutus halkeamiseen”.