Tähdet ovat olleet pikkuisen huonossa asennossa tämän palstan kehityksen aikana . Puusto on epätasaista ja erittäin huonolaatuista . Tukki tulee olemaan harvinaisuus vielä päätehakkuussakin .
Tämän kaltaisia leimikoita alkaa tulla
korjuun kohteeksi runsaasti lähi vuosina .
Ykkösharvennus on jäänyt pakosta väliin , kun ei ole ollut mitä harventaa .
Tällä kohtaa pelkkä ennakkoraivaus on aiheuttanut paikoittain alitiheyttä . Reikäpaikoissa on ollut tiheä koivuvitelikko ja toisaalta siellä , missä on ollut mäntyä(kivennäismaakumpareilla) , ovat puut kärsineet ylitiheydestä aiheutuneista lumituhoista . Lakiraja on hyvin lähellä jo pekästään heikompien puiden poistamisen jälkeen .
Keskustelupalstan puolella ihmeteltiin tukin alhaista osuutta puukaupoissa . Tässä näkyy yksi syy vallitsevaan tilanteeseen . Kun päätehakkuu on ajankohtainen , tämänkin leimikon puista suurin osa matkustaa Äänekoskelle .
Onkohan palstan raja tuossa edessä kun peräti pari koivuakin on jäänyt pystyyn?
Aarin aukkoon on pakko jättää jotakin . Tämä kohta on vasta raivattu , ei hakattu.
Mitä ihmettä tuolta sitten hakataan?
Eihän juurikaan mitään ylimääräistä puustoa edes ole?
Vai onko tässäkin raivattu ainespuuta maahan?
#”Mitä ihmettä tuolta sitten hakataan?”#
Tuon kysymyksen joutuu varsin usein tekemään nykyisillä harvennuksilla ennakkoraivauksen jälkeen . Ennen ennakkoraivausta odotukset (aiakin mo:n) ovat varsin korkealla .
Kun raivaus on tehty ,ei tarvetta varsinaiselle hakkuulle olekaan.
Muun muassa tämän takia olen vaatinut ennakkoraivausten tekemistä hyvissä ajoin .
Kuva pettää hieman tässä tapauksessa . Hehtaarikertymää on kaikesta huolimatta 50 m3.
En käsitä tuotakaan kun suorittava toteaa että jo raivaus on tuottanut alitiheyttä??
Onko tämä jotain ammattityötä että ennakkoraivaaja tekee metsään aukkopaikkoja?
Vaikka olisi tiheä koivikko ja hentoinen mielestäni sen aukoksi veto hipoo jo metsärikosta.
Aina pitää jättää sopiville kasvatusväleille puu vaikka se olisi mikä ja minkäkokoinen.
Tuon koneharvennus tuosta asennosta myöskin vaikuttaa jo mielettömältä varsinkin kun suorittava puhuu 50 motista.
15-20 voisi vielä jotenkin käsittää. Mutta koneella nelimetriset ajourat ”sopiviin” paikkoihin niin alkaahan sitä siitä tulla.
Eikä silloin haeskella niitä vajaakohtia.
Raivausmies on tehnyt hommansa hyvin eli kaatanut hakkuuta haittaavat kampiakselikoivut nurin . Eipähän tarvitse niitäkään survoa erikseen raiteisiin hakkuun yhteydessä .Kuvassa nutullaan olevia koivuja ei pystyisi moton kouran läpi ehyenä ujuttamaan puhumattakaan siitä , että niitä saisi jotenkin mitattua. Mutkapuita ei jätetä tämän vuoksi edes reikäpaikkoihin.
Kun on ohje ,että harvennetaan , niin sitten kanssa harvennetaan . Leimikolle oli esitetty 70 motin hehtaaripoistumaa . Tällä kohtaa jäätiin vähän alle .
Leimikon koko on” muutama” kymmenen hehtaaria .
”Harvennuksen” jälkeen kohde olisi tyypillinen nykyajan metsätilan myyntikuva…”Paljon varttunutta kasvatusmetsää, jota on hoidettu”: Eli suomeksi, ”Ei muita hakkuumahdollisuuksia, kuin huonolaatuisten mänty-hieskoivumetsien uudistusta tulevaisuudessa”.
Jos leimikon koko on kymmeniä hehtaareja, niin omistaja lienee metsähallitus tai jokin firma.
Näitähän meille tyhmille mo:lle näytettiin turistibussissa ja kehuttiin hyvää metsänhoitoaan. Näyttäähän ne metsältä tieltä katsottuna. Mutta eihän sille firmalle olekkaan tukki aivan ykkösasia niillä seuduilla. Mutta kuitua taas ei minunkaan mielestä kannata kasvattaa tukinkasvatusikää.
Tämä kuva sopisi hyvin otsikon alle ”SUURI KUSETUS”
Kivetöntä mukavannäköistä pohjaa.Jos tulevaisuudessa saadaan vain kuitua ja jos vähntään kuiva kangas tai parempi pohja,niin vakavasti miettisin uudistushakkuuta.
Koko alue ei suinkaan ole tätä . Ojien läheisyydessä ja alavimmilla paikoilla on mäntykato , jota hieskoivikko on paikannut . Parhaille kasvupaikoille on kertynyt puita tungoksen asti , mutta toisaalla on isojakin taimettumattomia alueita .
Kuvion nykyiseen tilaan on vaikuttanut monta eri tekijää . Yksi on syrjäinen sijanti . Toinen syy löytyy alkuvaihessa esiintuneistä vesitalouden ongelmista . Hirvetkin lienevät kurittaneet jossakin vaiheessa koivuvitelikön alla pinnisteleviä mäntyjä .
Aivan vierestä löytyi kokeiluala , jossa turvemaalle oli yritetty uudistaa mänty kylvämällä . Mäntyjä ei kasvanut montaakaan kymmentä hehtaarilla tuolla alalla , koivuja sitävastoin lähempänä 10 000 kpl / ha . Niitä oli lumi painellut huolestuttavasti sykkyrälle ja kasvatuskelpoisia (konekorjuukelpoisia) runkoja oli hyvin harvassa .
Tänä päivänä tiedetään konstit , miten edellä esitetyt vaivat hoidetaan .
Toivottavasti niitä myös käytetään .