Kasvuisaa metsää,kuvassa taivasta,muttei puiden alapuoli kuvaan mahtunut ,joten en osaa sanoa mitä metsä kaipaa nyt saatikka kymmenen vuoden päästä.Harvennus varmaankin,kun vuosipituuskasvut latvasta hyvin näkyy taivasta vasten.
Harvennustukin hinta on paljon huonompi päätehakkuuseen nähden.
Koko ”potti” kymmenessä vuodessa tuottaa paljon paremmin jossain muussa kuin seisoessaan ”tuulten tuivertamana”!
Tässä on nyt 170-180 mottia/ha. Viisi kasvukautta aikaisemminv oli jokseenkin tasan 100mottia/ha. Runkoluku 870kpl/ha, ppa 22, pituus 17m, läpimitta 18, ikä 43v. Tukkia on nyt 35%. Kuvion koko 7ha. Aika keskimääräinen MT pohja pohjoisessa Keski-Suomessa. Lannoitettu Metsän NP:llä 2009.
Tuoreessa metsäsuunnitelmassa kasvuksi on arvioitu 11mottia/v. Toteutunut kasvu on 15mottia/v viimevuosilta. Harvennusta on ehdotettu vuosille 2019-2021.
Kysymys kuuluu: harventaisitko sinä vielä vai olisiko seuraava hakkuu päätehakkuu 10-15v päästä. Itse kallistun jälkimmäiseen yhdellä lisälannoituksella avitettuna. Näin siitäkin huolimatta, että osa alueesta on mäntyvoittoista (puustotunnukset jokseenkin samat).
Yläharvennuksella saadaan motin keskihintaa nousemaan ja puuston keskijäreys tuottaa kuitenkin tämän jälkeen kohtuullisen arvokasvun siirtymänä kuidusta tukkiin. Yläharvennuksella saadaan myös enemmän pois sitoutunutta pääomaa.
Yläharvennuksessa puustoa poistuu moteissa vähemmmän samalla taloudellisella tuloksella, joten myrskytuhoriski on pienempi. Samalla ajanjaksolla harvennuksesta päätehakkuuseen nähdään luontaisen taimettumisen mahdollisuudet eli onko edullisempia uudistamisvaihtoehtoja.
Pohjoinen Keski- Suomi on kuitenkin vedenjakaja- aluetta ja tämä voi tuottaa yllätyksiä suoraviivaisiin uudistamisketjuihin.
HeviMetsurilta harkinnanarvoinen ehdotus. Puusto on kuitenkin yllättävänkin tasaista kooltaan ja tukkiprosentti ei 5v päästä ole kovin korkealla tasolla valtapuillakaan. Yläharvennus 8-10v päästä voisi olla parempi vaihtoehto? Jonkinasteista kuusen taimettumista on jo tapahtunut. Alunperin tämä on ollut jonkinmoinen soistuma, turvetta on ollut vaikka ei ole enää. Maa on ”hikevää” ja taimettuminen on käynnissä.
Noinkin tasalaatuisessa metsässä en olisi kovinkaan taipuvainen yläharvennukseen. Harvennuspuun hinta on kuitenkin aika alhainen päätehakkuu puun hintaan verratttuna joten merkittävää tulonlisäystä se ei toisi. Toisaalta luontaiselle taimettumiselle en suurta arvoa antaisi koska hakkuutoimet kuitenkin vaurioittaisivat taimia melko pahoin. Minusta siinä on kaksi vaihtoehtoa joko harvennus tai aukko. Ilmeisesti jos maksimaalinen tuotto halutaan niin lannoitus ja sitten 10 – 15 vuoden päästä lattiaan.
Varmaankin harvennuksella, lannoituksella ja sitten päätehakkuulla jossain vaiheessa ei suurta eroa tuloksessa ole, koska jäävä puusto järeytyy melkoisesti harvennuksen jälkeen. Tuohon tuuli riskiin sen verran että näinkin tasalaatuisessa ja oikea-aikaisessa harvennuksessa ei tuuliriskiä ole jos maaston vesitalous on suht kunnossa.
Toimenpiteethän riippuu millä arvoilla metsää kasvattaa, euroilla, monimuotoisuudella, riista ja muilla luonnon arvoilla tms…hevimetsurin ajatus ok, jos yhden kuvan perusteella pitäs arvioida toimenpiteitä.
Juuri näin. Sen olen vain huomannut että näissä kirjoituksissa joita tällä palstalla pyörii niin muulla ei ole ollut merkitystä kuin rahalla. Joten muodostin mielipiteeni sen mukaan. Ihanteellistahan se olisi että taloudellisen tuloksen rinnalla ajateltaisiin metsän monimuotoisuuta ja metsän asukkaita. Taitaa olla vain toiveajattelua.
Kasvuisaa metsää,kuvassa taivasta,muttei puiden alapuoli kuvaan mahtunut ,joten en osaa sanoa mitä metsä kaipaa nyt saatikka kymmenen vuoden päästä.Harvennus varmaankin,kun vuosipituuskasvut latvasta hyvin näkyy taivasta vasten.
Tuosta kymmenen vuotta eteenpäin olisin jo kasvattanut uutta metsää ainakin viisi vuotta.
Näitä miettiessä pitää muistaa kaksi asiaa:
Harvennustukin hinta on paljon huonompi päätehakkuuseen nähden.
Koko ”potti” kymmenessä vuodessa tuottaa paljon paremmin jossain muussa kuin seisoessaan ”tuulten tuivertamana”!
Harvennuksen riskinä on korjuuvauriot ja se, että myrsky kaataa loput. Jos eivät lahoa pystyyn, niin kasvata minkä kasvatat ja sitten kaikki nurin.
Lattiaan.
Tässä on nyt 170-180 mottia/ha. Viisi kasvukautta aikaisemminv oli jokseenkin tasan 100mottia/ha. Runkoluku 870kpl/ha, ppa 22, pituus 17m, läpimitta 18, ikä 43v. Tukkia on nyt 35%. Kuvion koko 7ha. Aika keskimääräinen MT pohja pohjoisessa Keski-Suomessa. Lannoitettu Metsän NP:llä 2009.
Tuoreessa metsäsuunnitelmassa kasvuksi on arvioitu 11mottia/v. Toteutunut kasvu on 15mottia/v viimevuosilta. Harvennusta on ehdotettu vuosille 2019-2021.
Kysymys kuuluu: harventaisitko sinä vielä vai olisiko seuraava hakkuu päätehakkuu 10-15v päästä. Itse kallistun jälkimmäiseen yhdellä lisälannoituksella avitettuna. Näin siitäkin huolimatta, että osa alueesta on mäntyvoittoista (puustotunnukset jokseenkin samat).
Puuston iän, runkoluvun ja koon perusteella tuohon voisi harvennuksen tehdä, mutte ehkä jo muutaman vuoden päästä eikä vasta vuosikymmenen vaihteessa.
Moi !
Enpä ole näitä aikaisemmin kommentoinut, mutta noilla puustotunnuksilla ottaisin vaihtoehtoisiin laskelmiin kolmannen vaihtoehdon:
Kasvatus 3- 5v. ja yläharvennus. Tämän jälkeen noin 10 v ja päätehakkuu. Harvennuksessa poistaisin enemmän järeitä kuusia kuin mäntyjä.
Perustelut: Alhainen tukkiprosentti päätehakkuussa heikentää tulosta. Harvennuksessa alhainen kuitupuun hinta alentaa tulosta.
Yläharvennuksella saadaan motin keskihintaa nousemaan ja puuston keskijäreys tuottaa kuitenkin tämän jälkeen kohtuullisen arvokasvun siirtymänä kuidusta tukkiin. Yläharvennuksella saadaan myös enemmän pois sitoutunutta pääomaa.
Yläharvennuksessa puustoa poistuu moteissa vähemmmän samalla taloudellisella tuloksella, joten myrskytuhoriski on pienempi. Samalla ajanjaksolla harvennuksesta päätehakkuuseen nähdään luontaisen taimettumisen mahdollisuudet eli onko edullisempia uudistamisvaihtoehtoja.
Pohjoinen Keski- Suomi on kuitenkin vedenjakaja- aluetta ja tämä voi tuottaa yllätyksiä suoraviivaisiin uudistamisketjuihin.
HeviMetsurilta harkinnanarvoinen ehdotus. Puusto on kuitenkin yllättävänkin tasaista kooltaan ja tukkiprosentti ei 5v päästä ole kovin korkealla tasolla valtapuillakaan. Yläharvennus 8-10v päästä voisi olla parempi vaihtoehto? Jonkinasteista kuusen taimettumista on jo tapahtunut. Alunperin tämä on ollut jonkinmoinen soistuma, turvetta on ollut vaikka ei ole enää. Maa on ”hikevää” ja taimettuminen on käynnissä.
Noinkin tasalaatuisessa metsässä en olisi kovinkaan taipuvainen yläharvennukseen. Harvennuspuun hinta on kuitenkin aika alhainen päätehakkuu puun hintaan verratttuna joten merkittävää tulonlisäystä se ei toisi. Toisaalta luontaiselle taimettumiselle en suurta arvoa antaisi koska hakkuutoimet kuitenkin vaurioittaisivat taimia melko pahoin. Minusta siinä on kaksi vaihtoehtoa joko harvennus tai aukko. Ilmeisesti jos maksimaalinen tuotto halutaan niin lannoitus ja sitten 10 – 15 vuoden päästä lattiaan.
Varmaankin harvennuksella, lannoituksella ja sitten päätehakkuulla jossain vaiheessa ei suurta eroa tuloksessa ole, koska jäävä puusto järeytyy melkoisesti harvennuksen jälkeen. Tuohon tuuli riskiin sen verran että näinkin tasalaatuisessa ja oikea-aikaisessa harvennuksessa ei tuuliriskiä ole jos maaston vesitalous on suht kunnossa.
Toimenpiteethän riippuu millä arvoilla metsää kasvattaa, euroilla, monimuotoisuudella, riista ja muilla luonnon arvoilla tms…hevimetsurin ajatus ok, jos yhden kuvan perusteella pitäs arvioida toimenpiteitä.
Juuri näin. Sen olen vain huomannut että näissä kirjoituksissa joita tällä palstalla pyörii niin muulla ei ole ollut merkitystä kuin rahalla. Joten muodostin mielipiteeni sen mukaan. Ihanteellistahan se olisi että taloudellisen tuloksen rinnalla ajateltaisiin metsän monimuotoisuuta ja metsän asukkaita. Taitaa olla vain toiveajattelua.
Nytt päätehakkuu ja harvennus 10v kuluttua.