Vastaus taitaa riippua ihan vastaajasta, mutta jos kuusi osaisi puhua, niin se pyytäisi itselleen lisää lebensraumia 🙂
Se, että kuvasi onnistui noin, johtunee siitä, että kaatelit nuo etualan horsmat. Parin viikon päästä horsmat olisivat jo pidempiä ja kuusi pimennossa. Eipä silti, kestäähän se kuusi varjostustakin.
Minä raivaisin ainakin aukon ympärille. Ei se nyt niin iso vaiva ole.
Hyvinhän tuo on kasvanut. Kymmenen vuoden kasvatuksella saadaan jo vuosikasvun nuppi pintautumaan ryönän yläpuolelle.
Eli siis täysin normikuusenkasvatusta.
Viime aikoina on ollut keskustelua taimien heinäämisen tarpeesta. Tämän taimikon istutin 2013 keväällä rehevään peltoon, jossa viljelyä ei oltu tehty vuosikymmeniin. Istutus tehtiin mahdollisimman suurilla taimilla isoihin mättäisiin. Paikalla kasvoi jo silloin kuvan kaltainen vankka horsmikko. Kuvan ottohetkellä (heinäkuun alku) tämän vuoden kasvu oli vielä kesken. Taimi on noin 1m pitkä.
Tämän kuvion heinääminen on tehty vuosittain lokakuun alussa, jolloin taimet erottuu kuivuneen kasvuston seasta hyvin ja heinääminen on nopeaa. Tämä estää taimien maahan lahmaantumisen lumen ja horsmikon kanssa.
Vastaako tämä Puuntakusen kysymykseen taimen kasvunopeudesta? taimi kasvaa alun kasvukaudet horsmikon varjossa. Jees liioittelet hiukan. Menossa on neljäs kasvukausi istutuksen jälkeen. Kahden vuoden päästä kärjet yltävät horsmikon tasalle.
Neljäs kasvukausi ja vähintään kaksivuotisilla taimilla ja kaksi vuotta että on tasalla. Eli silloin kun näkyy yli kunnolla ryönästä voi laskea että vielä pari vuotta. En tainnut paljoa liioitella. Voin sitten vastapainoksi vuosittain edelleen kuvata sen pellon H-vallasta jossa ei edes olla varmaan tasallakaan vielä kymmeneen vuoteen.
Noita ikiä voi Jees laskeskella ihan miltä okulaarilta haluaa asiaa katsella. Joku vois laskea, että kun parhailla taimilla ryönän mitta saavitetaan ensi kesänä aikaa istutuksesta on kulunut 4 vuotta ja muutama kuukausi päälle.
Olen aina sanonut että uudistus lähtee vanhan kaadosta. Tässä kun ei ole siitä lähtö kun pellosta kyse mutta aika selkeitä faktoja ja täälläkin tarkkaan esim. minun haavikkoni kanssa ikää ruorittu. Kun itse aikanaan kuvittelin ettei istutusvuotta lasketa vielä kasvuvuodeksi se ei näille palstalaisille käynyt alkuunkaan. Mutta kuusella asia taitaa olla aivan eri mittapuissa.
Taas kerran. Peltoon istutettaessa syy kasvun hitauteen saattaa olla maan sisässä. Siis heikommin kehittynyt sienirihmasto kuin metsämailla. Perehtykää veljet ja siskot biologiaan.
Tuo biologiaosuus taitaa olla monella peruskoulun oppien varassa. Sen verran itsekin muistan, että puilla on sienien kanssa kivaa yhdessä. Voiko tuolle asialle sitten käytännössä oikein mitään? En tiedä. Ei taida olla purkista ripoteltavaa sienikaveria taimelle?
Älä Jees hikeenny, kyllä sinä oikeassa olet. Kunhan vähän härnäsin. Istutuksesta tällä on nyt neljäs kasvukausi ja kaksi vuotias taimi kun istutettiin, on kausi kokonaisuudessa kuudes.
Suurin piirtein näin. Puu tekee ilman hiilidioksidista ja vedestä auringon energian avulla selluloosaa ja erilaisia muitakin yhdisteitä, joita sitten vaihtaa maassa olevien sienirihmojen hankkimien ravinteiden kanssa. Jos on kunnon rihmastot, niin sekä puilla että sienillä menee hyvin. Jos niitä sieniä ei ole ollenkaan, niin puu taitaa kuolla. Peltomaassa on luultavasti aika usein heikko puille kanssa symbioosissa elävä sienirihmastokanta. Siksi etenkin havupuut pellossa saattavat kasvaa aluksi hitaasti.
Mutta eihän nuo minusta ole perstuntumalla ollenkaan huonosti kasvaneita kun minusta tuntuu, että metsässäkään tuollasessa horsmikossa ole aina ainakaan parempia, hyvä jos ovat hengissä.
Maaperästä varmasti johtuu osa tuosta huonohkosta kasvusta, mutta toinen, ehkä merkittävämpi syy taitaa kuitenkin olla tuo horsma. Itse teen horsman ja muun heinän polkemisen jo kasvukauden alkupuolella, jolloin taimen pituuskasvu saadaan maksinoitua ja pitkäkään heinä ei enää haittaa parin vuoden kuluttua.
Itse myyn ensimmäiset joulukuuset jo istutuksesta 7-8 kasvukauden jälkeen, eikä kysymyksessä ole mitkään pienet pöytäkuuset, eikä joulukuusiksi päädy suinkaan ne nopeimmin pituutta kasvavat, vaan juuri päinvastoin.
Joulupuiden kasvatus on aivan oma juttunsa ja siihen nyt ei päde juurikaan normaalit talousmetsän lainalaisuudet. Jos halutaan metsätaloudessa pysyä eikä torikaupassa on tuo ajatus aika kumma että joku yleensäkkin mänttää peltoon pieniä kuusen taimia kun lehtipuu on siinä kohtaa jo tuloutettavaa kun nämä vasta alkaa pinnistellä hel….lisen heinäyssavotan jälkeen ihmisten ilmoille. Luulisi sitä kuusta kerkiävän sieltä lehtipuuston imustakin kasvattelemaan. Kun sadon korjaa vasta tulevat polvet.
Ei heinän tallaaminen taimien ympäriltä jo kasvukauden alkupuolella kovin vaikeata ole.
Mitä taas joulukuusien kasvatukseen tulee, niin niistä saa tilin jo kolmasosassa siitä ajasta, mitä hybridihaapojen kanssa menee.
Visakoivujen kanssa menee hieman kauemmin kuin haapojen, mutta harvennustulot tulevat jo sitä ennen.
Metsätaloudessa on hyvin monia eri mahdollisuuksia, eikä koskaan kannata heittäytyä vain yhden vaihtoehdon varaan, sillä suhdanteet ja puun kysyntä ja hinnoittelu muuttuu jatkuvasti.
Minä heinäisin. Taimet säilyy kyllä hengissä, mutta huonolla tuurilla räntäsade ennen pakkasia saattaa tehdä tuhoja.
Jos on isoja taimia ja ne ovat vielä horsman keskellä kesät, niin ei ne vauhdilla sieltä ampaise.
Jos on itse istuttanut, niin taimia löytää aika hyvin pahastakin ryteiköstä. Tietää suurinpiirtein, että tässä jossakin pitäisi olla. Pienellä alalla taimikepit voisi auttaa.
Hieman isommille taimille heinäyksen voi tehdä jo heinäkuun loppupuolella. Taimet saa valoa, eikä heinät kasva enää haitaksi saakka. Toki juuri ennen lumen satamista se on helpompaa värin takia.
Heinäyksen motivaatioon vaikuttaa taimet. Jos löytyy hyviä taimia ja urakka on kohtuullinen käytettävissä olevaan aikaan nähden, niin homma on ihan normihommaa. Sen sijaan jos taimia on kuollut, eikä ole oikein aikaa tehdä, niin sitten motivaatio hiipuu.
Eihän tässä itekkään minkään vaihtoehdottomuuden nimiin vannota. Kyllä minulla löytyy edelleen mänty-ja kuusimetsiä tukiksi kasvatettavaksi ja koivumetsääkin kymmenkunta hehtaaria lähes puhtaana sekin. Osa menee kuiduksi ja tukin hinnan paranemisen myötä tähtäintä tukiksi. Aika paljon tähtäin on nimenomaan helpon työn metsän kasvatuksessa vaikka täällä aivan muuta on epäilty. Paljon massaa ja mahdollisimman nopeasti joka puulajissa on sellainen jonkunsortin johtava ajatus. Hehtaareita en pyri innolla kasvattamaan vaan nimenomaan massantuotantoa. Siitä uskon edelleen jokavuotista puukauppaa irtoavan ja mieluusti paranevalla tuotolla. Ennusmerkit oman kaavan myötämäelle ovat aika hyvät.
ei tarvi heinätä kunhan seuraa syksyllä ettei horsma/heinikko jää talveksi painamaan taimia. tuossakin taimessa on ens kesänä jo metrin pituuskasvu. Kokemusta on. 40v. ku kasvatat ni saat 500m3/ha hakata. välissä toki enska josta 150/ha
Oma nyrkkisääntö jonka mukaan olen toiminut vuosikymmenet ja toimin edelleen.. Laikutus ja istutus ja päätehakkuu risujen keräys mahdollisemman nopeasti päätehakkuusta, 2v kuusentainta sitten 1800kpl ha ja parina seuraavana kesänä heinäystä niin avot.. Sen jälkeen kuusen taimet selviää kyllä ilman mitään touhuja.. Minusta kuvan taimi selviää hyvin jo, toki jos on aikaa ja haluja voi horsmia esim raivalla niittää pois..
Kokeneet metsämiehet eivät horsman takia eväänsä väräytä.
Ainoa haitta on, että alkukesästä horsmat hieman liikaa saattavat varjostaa taimia, mutta vein sen verran, että kasvu hieman hidastuu.
Kuvan vaiheessa tuo vaihe alkaa olla ohitettu ja kuusentaimi alkaa nostaa latvaansa kiihkeästi ylöspäin.
Sen verran olen ollut heinäämässä, (En horsmaamassa), että pidän sitä yhtä työläänä vaiheena kuin paakkutaimien istuttamistakin. Istuttaminen on mielestäni hauskempaa.
Uudistushakkuun jälkeisessä viljelyssä minulla on justiin samanlainen nyrkkisäänyö. kuin Aplilla.
Tänä syksynä pitää ainakin vielä horsmia poistaa, etteivät lumen kanssa paina taimia maahan.
Horsmahan on hyvin agressiivinen kasvi, joka valtaa tehokkaasti kasvupaikkansa. Onko kenelläkään tietoa siitä, millaisia konsteja sillä on maanalaisessa toiminnassa. Erittääkö jotain myrkkyjä tms. Miten on kuivattava vaikutus? Voisi epäillä, että horsma käyttää monia keinoja vallatakseen ja puolustaakseen reviiriään. Siksikin kuusi kärsii.
”Rentun ruusu”on suhteellisen harmiton kuusen kanssa mutta lehtipuulla sillä on ikävä ominaisuus että se vetää hirviä puoleensa ja kun ne syövät näitä kukintoja siinä menee mukana myös lehtipuun latvat. Mutta katoaa tosi nopeasti kun metsä pääsee ylitse kuten vadlmakin. Pioneerilajit ovat kohtalaisen harmittomia. Ne vain kuuluvat luontoon.
Horsma on lisäksi maailman helpoin heinä poistaa taimen ympäriltä, kun sillä ei ole juuriakaan kuin nimeksi. Horsma ottaa tarvitsemansa veden yökasteesta lehtiensa kautta. Männyllähän on pitkissä neulasissaan osittain tämä sama ominaisuus. Sen takia nämä molemmat pärjäävät melko kuivissakin paikoissa.
Hyvä kuva, siitä pisteet!
Naapurin yli 10 ha:n mäntytaimikossa horrsma ei ole haitannut männyn kasvua.
Kuusi ei tuosta juuri kärsi ja saattaa muutaman vuoden ajan hyötyäkin kunnes horsma tukehtuu kuusen alle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mielestäni ei.
Vastaus taitaa riippua ihan vastaajasta, mutta jos kuusi osaisi puhua, niin se pyytäisi itselleen lisää lebensraumia 🙂
Se, että kuvasi onnistui noin, johtunee siitä, että kaatelit nuo etualan horsmat. Parin viikon päästä horsmat olisivat jo pidempiä ja kuusi pimennossa. Eipä silti, kestäähän se kuusi varjostustakin.
Minä raivaisin ainakin aukon ympärille. Ei se nyt niin iso vaiva ole.
Horsma ei ole kovin paha taimelle . En heinäisi tuota kohdetta .
Mikä on aiheuttanut kuusentaimen melko huonon pituuskasvun?
Hyvinhän tuo on kasvanut. Kymmenen vuoden kasvatuksella saadaan jo vuosikasvun nuppi pintautumaan ryönän yläpuolelle.
Eli siis täysin normikuusenkasvatusta.
Kuvan perusteella taimi on istutettu jo 4-5 vuotta sitten.
Tuplaten pitäisi jo pituutta olla.
Pitäisi, pitäisi, mutta totuus onkin aika useasti eli lähes aina toisenlainen.
Viime aikoina on ollut keskustelua taimien heinäämisen tarpeesta. Tämän taimikon istutin 2013 keväällä rehevään peltoon, jossa viljelyä ei oltu tehty vuosikymmeniin. Istutus tehtiin mahdollisimman suurilla taimilla isoihin mättäisiin. Paikalla kasvoi jo silloin kuvan kaltainen vankka horsmikko. Kuvan ottohetkellä (heinäkuun alku) tämän vuoden kasvu oli vielä kesken. Taimi on noin 1m pitkä.
Tämän kuvion heinääminen on tehty vuosittain lokakuun alussa, jolloin taimet erottuu kuivuneen kasvuston seasta hyvin ja heinääminen on nopeaa. Tämä estää taimien maahan lahmaantumisen lumen ja horsmikon kanssa.
Vastaako tämä Puuntakusen kysymykseen taimen kasvunopeudesta? taimi kasvaa alun kasvukaudet horsmikon varjossa. Jees liioittelet hiukan. Menossa on neljäs kasvukausi istutuksen jälkeen. Kahden vuoden päästä kärjet yltävät horsmikon tasalle.
Tuo on ihan normaali kuusenkasvu horsman sisällä ja arkipäivää.
Neljäs kasvukausi ja vähintään kaksivuotisilla taimilla ja kaksi vuotta että on tasalla. Eli silloin kun näkyy yli kunnolla ryönästä voi laskea että vielä pari vuotta. En tainnut paljoa liioitella. Voin sitten vastapainoksi vuosittain edelleen kuvata sen pellon H-vallasta jossa ei edes olla varmaan tasallakaan vielä kymmeneen vuoteen.
Noita ikiä voi Jees laskeskella ihan miltä okulaarilta haluaa asiaa katsella. Joku vois laskea, että kun parhailla taimilla ryönän mitta saavitetaan ensi kesänä aikaa istutuksesta on kulunut 4 vuotta ja muutama kuukausi päälle.
Olen aina sanonut että uudistus lähtee vanhan kaadosta. Tässä kun ei ole siitä lähtö kun pellosta kyse mutta aika selkeitä faktoja ja täälläkin tarkkaan esim. minun haavikkoni kanssa ikää ruorittu. Kun itse aikanaan kuvittelin ettei istutusvuotta lasketa vielä kasvuvuodeksi se ei näille palstalaisille käynyt alkuunkaan. Mutta kuusella asia taitaa olla aivan eri mittapuissa.
Taas kerran. Peltoon istutettaessa syy kasvun hitauteen saattaa olla maan sisässä. Siis heikommin kehittynyt sienirihmasto kuin metsämailla. Perehtykää veljet ja siskot biologiaan.
Perehdyut sitä tahi tätä mutta lehtipuuta siinä kymmenessä vuodessa kasvaa sata mottia aivan samanlaisesta pellosta ja ryönästä lähtien.
Mykorritsat kuusentaimet saa myös ilmasta. Niinku ku e. kasvattaa kuusentaimia alustassa missä niitä ei ole ja ulkona, niin sinne ne ilmasta ilmestyy.
Tuo biologiaosuus taitaa olla monella peruskoulun oppien varassa. Sen verran itsekin muistan, että puilla on sienien kanssa kivaa yhdessä. Voiko tuolle asialle sitten käytännössä oikein mitään? En tiedä. Ei taida olla purkista ripoteltavaa sienikaveria taimelle?
Älä Jees hikeenny, kyllä sinä oikeassa olet. Kunhan vähän härnäsin. Istutuksesta tällä on nyt neljäs kasvukausi ja kaksi vuotias taimi kun istutettiin, on kausi kokonaisuudessa kuudes.
Suurin piirtein näin. Puu tekee ilman hiilidioksidista ja vedestä auringon energian avulla selluloosaa ja erilaisia muitakin yhdisteitä, joita sitten vaihtaa maassa olevien sienirihmojen hankkimien ravinteiden kanssa. Jos on kunnon rihmastot, niin sekä puilla että sienillä menee hyvin. Jos niitä sieniä ei ole ollenkaan, niin puu taitaa kuolla. Peltomaassa on luultavasti aika usein heikko puille kanssa symbioosissa elävä sienirihmastokanta. Siksi etenkin havupuut pellossa saattavat kasvaa aluksi hitaasti.
Joku viisaampi voi kommentoida, olenko oikeassa.
Mutta eihän nuo minusta ole perstuntumalla ollenkaan huonosti kasvaneita kun minusta tuntuu, että metsässäkään tuollasessa horsmikossa ole aina ainakaan parempia, hyvä jos ovat hengissä.
Minä kyllä ehdottomasti tallaisin tai niittäisin horsmat kesällä. Ei ne kuusen taimet horsmikossa kuole mutta ei ne tuolla sisässä hyvin kasvakkaan.
Maaperästä varmasti johtuu osa tuosta huonohkosta kasvusta, mutta toinen, ehkä merkittävämpi syy taitaa kuitenkin olla tuo horsma. Itse teen horsman ja muun heinän polkemisen jo kasvukauden alkupuolella, jolloin taimen pituuskasvu saadaan maksinoitua ja pitkäkään heinä ei enää haittaa parin vuoden kuluttua.
Itse myyn ensimmäiset joulukuuset jo istutuksesta 7-8 kasvukauden jälkeen, eikä kysymyksessä ole mitkään pienet pöytäkuuset, eikä joulukuusiksi päädy suinkaan ne nopeimmin pituutta kasvavat, vaan juuri päinvastoin.
Joulupuiden kasvatus on aivan oma juttunsa ja siihen nyt ei päde juurikaan normaalit talousmetsän lainalaisuudet. Jos halutaan metsätaloudessa pysyä eikä torikaupassa on tuo ajatus aika kumma että joku yleensäkkin mänttää peltoon pieniä kuusen taimia kun lehtipuu on siinä kohtaa jo tuloutettavaa kun nämä vasta alkaa pinnistellä hel….lisen heinäyssavotan jälkeen ihmisten ilmoille. Luulisi sitä kuusta kerkiävän sieltä lehtipuuston imustakin kasvattelemaan. Kun sadon korjaa vasta tulevat polvet.
Jessellä tuntuu nuo ymmärtämisen vaikeudet jatkuvan. Ei metsätalous kuitenkaan niin vaikeata ole, jos ei sitä itse sellaiseksi tee.
Sitähän tässä juuri kummastelen että sen voikin tehdä noinkin vaikeaksi.
Ei heinän tallaaminen taimien ympäriltä jo kasvukauden alkupuolella kovin vaikeata ole.
Mitä taas joulukuusien kasvatukseen tulee, niin niistä saa tilin jo kolmasosassa siitä ajasta, mitä hybridihaapojen kanssa menee.
Visakoivujen kanssa menee hieman kauemmin kuin haapojen, mutta harvennustulot tulevat jo sitä ennen.
Metsätaloudessa on hyvin monia eri mahdollisuuksia, eikä koskaan kannata heittäytyä vain yhden vaihtoehdon varaan, sillä suhdanteet ja puun kysyntä ja hinnoittelu muuttuu jatkuvasti.
Minä heinäisin. Taimet säilyy kyllä hengissä, mutta huonolla tuurilla räntäsade ennen pakkasia saattaa tehdä tuhoja.
Jos on isoja taimia ja ne ovat vielä horsman keskellä kesät, niin ei ne vauhdilla sieltä ampaise.
Jos on itse istuttanut, niin taimia löytää aika hyvin pahastakin ryteiköstä. Tietää suurinpiirtein, että tässä jossakin pitäisi olla. Pienellä alalla taimikepit voisi auttaa.
Hieman isommille taimille heinäyksen voi tehdä jo heinäkuun loppupuolella. Taimet saa valoa, eikä heinät kasva enää haitaksi saakka. Toki juuri ennen lumen satamista se on helpompaa värin takia.
Heinäyksen motivaatioon vaikuttaa taimet. Jos löytyy hyviä taimia ja urakka on kohtuullinen käytettävissä olevaan aikaan nähden, niin homma on ihan normihommaa. Sen sijaan jos taimia on kuollut, eikä ole oikein aikaa tehdä, niin sitten motivaatio hiipuu.
Eihän tässä itekkään minkään vaihtoehdottomuuden nimiin vannota. Kyllä minulla löytyy edelleen mänty-ja kuusimetsiä tukiksi kasvatettavaksi ja koivumetsääkin kymmenkunta hehtaaria lähes puhtaana sekin. Osa menee kuiduksi ja tukin hinnan paranemisen myötä tähtäintä tukiksi. Aika paljon tähtäin on nimenomaan helpon työn metsän kasvatuksessa vaikka täällä aivan muuta on epäilty. Paljon massaa ja mahdollisimman nopeasti joka puulajissa on sellainen jonkunsortin johtava ajatus. Hehtaareita en pyri innolla kasvattamaan vaan nimenomaan massantuotantoa. Siitä uskon edelleen jokavuotista puukauppaa irtoavan ja mieluusti paranevalla tuotolla. Ennusmerkit oman kaavan myötämäelle ovat aika hyvät.
Päädyin tällä pellolla kuusen istutukseen maalajin vuoksi, joka on tiivistä multa/savi seosta.
ei tarvi heinätä kunhan seuraa syksyllä ettei horsma/heinikko jää talveksi painamaan taimia. tuossakin taimessa on ens kesänä jo metrin pituuskasvu. Kokemusta on. 40v. ku kasvatat ni saat 500m3/ha hakata. välissä toki enska josta 150/ha
Oma nyrkkisääntö jonka mukaan olen toiminut vuosikymmenet ja toimin edelleen.. Laikutus ja istutus ja päätehakkuu risujen keräys mahdollisemman nopeasti päätehakkuusta, 2v kuusentainta sitten 1800kpl ha ja parina seuraavana kesänä heinäystä niin avot.. Sen jälkeen kuusen taimet selviää kyllä ilman mitään touhuja.. Minusta kuvan taimi selviää hyvin jo, toki jos on aikaa ja haluja voi horsmia esim raivalla niittää pois..
Horsma suojaa heinittymiseltä. Kyllähän männyntaimikkokin sietää horsmaa aika hyvin.
Kokeneet metsämiehet eivät horsman takia eväänsä väräytä.
Ainoa haitta on, että alkukesästä horsmat hieman liikaa saattavat varjostaa taimia, mutta vein sen verran, että kasvu hieman hidastuu.
Kuvan vaiheessa tuo vaihe alkaa olla ohitettu ja kuusentaimi alkaa nostaa latvaansa kiihkeästi ylöspäin.
Sen verran olen ollut heinäämässä, (En horsmaamassa), että pidän sitä yhtä työläänä vaiheena kuin paakkutaimien istuttamistakin. Istuttaminen on mielestäni hauskempaa.
Uudistushakkuun jälkeisessä viljelyssä minulla on justiin samanlainen nyrkkisäänyö. kuin Aplilla.
Tänä syksynä pitää ainakin vielä horsmia poistaa, etteivät lumen kanssa paina taimia maahan.
Horsmahan on hyvin agressiivinen kasvi, joka valtaa tehokkaasti kasvupaikkansa. Onko kenelläkään tietoa siitä, millaisia konsteja sillä on maanalaisessa toiminnassa. Erittääkö jotain myrkkyjä tms. Miten on kuivattava vaikutus? Voisi epäillä, että horsma käyttää monia keinoja vallatakseen ja puolustaakseen reviiriään. Siksikin kuusi kärsii.
”Rentun ruusu”on suhteellisen harmiton kuusen kanssa mutta lehtipuulla sillä on ikävä ominaisuus että se vetää hirviä puoleensa ja kun ne syövät näitä kukintoja siinä menee mukana myös lehtipuun latvat. Mutta katoaa tosi nopeasti kun metsä pääsee ylitse kuten vadlmakin. Pioneerilajit ovat kohtalaisen harmittomia. Ne vain kuuluvat luontoon.
Hiukan huvittavaa paikoitellen tämä pohdinta.
Sen sijaan, että vaan kylmästi poistaisi nuo haitakkeet, niin täällä on jo lähes kymmenpäinen komitea laatimassa mietintöä aiheesta.
Jään odottamaan horsmiin liittyvää kansantalous- ja työllisyyspoliittista lausuntoa.
LOL?
Horsma on lisäksi maailman helpoin heinä poistaa taimen ympäriltä, kun sillä ei ole juuriakaan kuin nimeksi. Horsma ottaa tarvitsemansa veden yökasteesta lehtiensa kautta. Männyllähän on pitkissä neulasissaan osittain tämä sama ominaisuus. Sen takia nämä molemmat pärjäävät melko kuivissakin paikoissa.
Hyvää maanparantaja-ainesta kuitenkin. Ja monet pörriäisetkin viihtyvät.
Hyvä kuva, siitä pisteet!
Naapurin yli 10 ha:n mäntytaimikossa horrsma ei ole haitannut männyn kasvua.
Kuusi ei tuosta juuri kärsi ja saattaa muutaman vuoden ajan hyötyäkin kunnes horsma tukehtuu kuusen alle.