Helppoa siinä mielessä, ettei istutuksen jälkeen ole tehty mitään.
Kyseessä on n. 27-vuotias kuvion osa, joka sijoittuu kuvaajan takana olevan männikkömäen ja metsän takana olevan suon väliin. Tässä kiinnittyy huomio, ettei siis kasva muuta kuin aikanaan istutettuja kuusia. Kuvion joissakin muissa osissa kasvaa kyllä mäntyä.
Tässä on miettinyt ”yhden pysähdyksen” taktiikkaa.
olisiko mahdollista?Kuusikon perustamisvaiheen aikana käytettiin vielä maaperävaikutteisia rikkoruohoruiskutuksia(Arsenal).Muistini mukaan siemensyntyistä puustoa ei juurikaan syntynyt,muuta kuin käsittelemättöille paikoille.Vain sammaleet kasvoivat
Pintakasvullisuutena saattaa olla kanerva tai saniainen. Molemmat estävät kyllä aika tehokkaasti pusikon syntymisen. Mahdolliset vähät koivun ja haavan alut saattavat joutua hirvien suihin ja lopuksi kuusikon nujertamiksi. Osalla kuvioista leppää ei tavata juuri lainkaan. Siksi tämän tyyppisiä kuvioita löytyy.
Yllättävän paljon kuivaaoksaa vaikka noinkin harvassa kasvavat. Yhteyttävä latvus alkaa huolestusttavasti pienenmään. Harvennuksesta ei taitaisi olla juurikaan hyötyä kun tarvittava harvuus on luonnostaan.
No jaa, vähän tuntuu siltä, että jotain on pielessä… kuten edellinenkin totesi, hämmentävä pysähtyneisyyden, jopa kuoleman leima. Kuusenkasvatus ei vaikutakaan helpolta. Mäntyäkö tässä pitäisi kasvattaa?
Eteenpäin elävän mieli. Ei tämä kuusikko kyllä luonnossa kuolevalta näytä. Ehkä kilpailu valosta johtaa siihen, ettei kannata panostaa alaoksiin.
Jesselle toteaisin, että meillä suurin piirtein tällaisilla mailla 50 vuodessa kuusikot ovat kasvaneet lähelle päätehakkuukypsyyttä. En sitä kovin huonona tuloksena näe. Se on kyllä totta, ettei kunnon kuusikossa ole aluskasvullisuutta. Siitä taitavat kyllä motokuskit kiittää.
Timppa tarkoittaa ”aluskasvillisuudella” vesakkoa?
Sekin tässä Timpan kuusikossa on outoa, että vaikka kuusten alaoksat ovat kuolleet pitkältä matkalta, niin pohjakerros kuitenkin vihertää elinvoimaisena – siis valoa tulee riittävästi maahan asti. En ymmärrä. Mikä tässä ei nyt täsmää? Yleensä puhtaissa viljelykuusikoissa, joissa kuusten alaoksisto on kuivunut, myös pohja kerros on vailla elämää, paksun ruskean neulaskerroksen peittämä.
Tarkoittaa sekä vesakkoa että ruohoa ja varpuja. Siellä kuusikon alla kasvaa vain sammalta ja muurahaispesiä. Tässä ei ole päästy vielä siihen asteeseen. Saa nähdä päästäänkö?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Eiköhän ne kaikki ole yhtä helppoja ”kasvatella” tuossa vaiheessa. Ja vielä kymmeniä vuosia tuosta eteenkin päin.
Helppoa siinä mielessä, ettei istutuksen jälkeen ole tehty mitään.
Kyseessä on n. 27-vuotias kuvion osa, joka sijoittuu kuvaajan takana olevan männikkömäen ja metsän takana olevan suon väliin. Tässä kiinnittyy huomio, ettei siis kasva muuta kuin aikanaan istutettuja kuusia. Kuvion joissakin muissa osissa kasvaa kyllä mäntyä.
Tässä on miettinyt ”yhden pysähdyksen” taktiikkaa.
Nyt on ainakin helppo yhtyä tuohon näkemykseen yhden pysähdyksen taktiikasta kun välipysäkeitä ei juuri olisikaan.
Komea MT:n kuusikkokuvio !
Siinä on alkanutkin jo luonnollinen karsiintuminen, latvukset kilpailee kilvan valosta, kasvun luulisin olevan viidn % luokkaa.
Reilun kymmenen vuoden päästä kerran laatuharvennus !
Itselleni herää vain kysymys kuuselle sopivasta maapohjasta ja rehevyydestä jos mitään lehdellistä ei ole sekaan koskaan kasvanut?
olisiko mahdollista?Kuusikon perustamisvaiheen aikana käytettiin vielä maaperävaikutteisia rikkoruohoruiskutuksia(Arsenal).Muistini mukaan siemensyntyistä puustoa ei juurikaan syntynyt,muuta kuin käsittelemättöille paikoille.Vain sammaleet kasvoivat
Pintakasvullisuutena saattaa olla kanerva tai saniainen. Molemmat estävät kyllä aika tehokkaasti pusikon syntymisen. Mahdolliset vähät koivun ja haavan alut saattavat joutua hirvien suihin ja lopuksi kuusikon nujertamiksi. Osalla kuvioista leppää ei tavata juuri lainkaan. Siksi tämän tyyppisiä kuvioita löytyy.
Näihän se asia hoidetaan, ehkä lantaa sekaan.
Yllättävän paljon kuivaaoksaa vaikka noinkin harvassa kasvavat. Yhteyttävä latvus alkaa huolestusttavasti pienenmään. Harvennuksesta ei taitaisi olla juurikaan hyötyä kun tarvittava harvuus on luonnostaan.
No jaa, vähän tuntuu siltä, että jotain on pielessä… kuten edellinenkin totesi, hämmentävä pysähtyneisyyden, jopa kuoleman leima. Kuusenkasvatus ei vaikutakaan helpolta. Mäntyäkö tässä pitäisi kasvattaa?
Kuusihan tappaa kaikki. Alustansa ja kasvattajansa, nälkään.
Eteenpäin elävän mieli. Ei tämä kuusikko kyllä luonnossa kuolevalta näytä. Ehkä kilpailu valosta johtaa siihen, ettei kannata panostaa alaoksiin.
Jesselle toteaisin, että meillä suurin piirtein tällaisilla mailla 50 vuodessa kuusikot ovat kasvaneet lähelle päätehakkuukypsyyttä. En sitä kovin huonona tuloksena näe. Se on kyllä totta, ettei kunnon kuusikossa ole aluskasvullisuutta. Siitä taitavat kyllä motokuskit kiittää.
Timppa tarkoittaa ”aluskasvillisuudella” vesakkoa?
Sekin tässä Timpan kuusikossa on outoa, että vaikka kuusten alaoksat ovat kuolleet pitkältä matkalta, niin pohjakerros kuitenkin vihertää elinvoimaisena – siis valoa tulee riittävästi maahan asti. En ymmärrä. Mikä tässä ei nyt täsmää? Yleensä puhtaissa viljelykuusikoissa, joissa kuusten alaoksisto on kuivunut, myös pohja kerros on vailla elämää, paksun ruskean neulaskerroksen peittämä.
Tarkoittaa sekä vesakkoa että ruohoa ja varpuja. Siellä kuusikon alla kasvaa vain sammalta ja muurahaispesiä. Tässä ei ole päästy vielä siihen asteeseen. Saa nähdä päästäänkö?