Sama tässä, ylivalottunut. Huomioi maapohjan rakenne, pihlajaa, saniaisia yms rehevä kasvuista aluskasvillisuutta. Puuston ikä n. 40-45 vuotta. Maaperä kivikkoinen ja kallioinen.
Kuva kylläkin on alueelta jossa hakkuut on suoritettu maisemahakkuuna. Puustossa ei näkynyt hirvien aiheuttamia vaurioita. Ainut mikä silmääni karsasti oli tuo karsiutuminen. Rehevän maaperän aiheuttamaa? Alue oli todennäköisesti hakattu aukoksi n. 50 vuotta sitten, puuston rakenteesta päätellen. uudistaminen siemenpuu asennolla.
Noiden puiden ollessa taimia oli hirvikanta puuntuotannollisesti kestävällä 20 000 talvehtivan tasolla. Sen jälkeen holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat nostivat kannan huipussaan 100 000 talvehtivaan. Vasta kun kanta on takaisin 20 000 tasolla olemme kestävällä pohjalla monipuolisessa metsänkasvatuksessa.
En voi allekirjoittaa olettamustasi. Kuva on alueelta josta kuuluu suurin itku ja hammastenkiristys hirvikannan aiheuttamista ongelmista.
Ja sitäpaitsi, emme ole kumpikaan olleet katsomassa tuon ikäisten metsien syntyhistoriaa. 🙂
Aiemmin näkemäni pohjalta epäilen että tuokin olisi n. 10 vuotta myöhemmin uudistettu kuuselle. Epäilystä vahvistaa se että harjanteen toisella puolen on kuusikko, jonka ikärakenne on huomattavasti vanhempi. Verrattuna olemassa olevaan hakkaamattomaan puustoon. 🙁
Eikös siellä itänaapuri hoitanut aukkohakkuutukset viimeksi. Kyllä tuo sille ajalle vielä passaa. Ihme ettei mitään vanhoja ampumakeloja enää näy joukossa.
Niin että Jesse, auton valintani olen jo perustellut muualla.
Puhelimen valinnassa ei ollut tärkeimpänä kriteerinä kameran ominaisuudet, vaan se että sillä voi käyttää Trackerin karttatoimintoja. Tuo metsään.fi toimii myös maastossa mikäli data- ja puhelinliikenne alueella ei ole kovin massiivista. (Voi tarkastella kuviotietoja kapulasta, ei tarvitse kannolla tuskailla kotiin unohtuneita kuviokarttoja. Voi myös lähettää ne suoritetut työt järjestelmään paikanpäältä)
Koskas muuten saamme tänne kuvia h-haavikoistasi? Niiltä osin puuttuu edustava otos kasvatus menetelmistäsi? 🙂
Kuusimotti:Ei sotien jälkeisinä vuosikymmenin kuulunut missään päin Suomea itkua suurista hirvikannoista.Silloin oli joka kylässä riistapeltoja,kerättiin lehtikerppuja ristalle.
Silloin metsätalous ei kärsinyt holtittomista metsästäjistä ja riistapäälliköistä
Laatupuu olisi hyvä vientituote kylmälle,pohjoiselle maalle,emme ole enään rikkaita
Sinakin ymmarsit vaarin. Se itku kuuluu kuusenkasvattaja brigadenfuhrerin suusta, joka kuuluu hirventappoprikaatiin. Ei kumminkaan ymmarra numerosarjan 45-70 merkitysta.
Itseasiassa halusin tällä ja edellisellä kuvalla tuoda esille sen, ettei aina mennä ali siitä missä aita on maasta irti.
Täällä on niin paljon ”itketty” pakko kuusettamisesta ja ja maaperän happamoitumisesta, että välillä pitää tuulettaa noita käsityksiä.
Molemmat kuvat ovat läheltä Koloveden kansallispuistoa. Maat ovat todennäköisesti UPM:n.
Samaisella reissulla tuli silmäiltyä myös Kajaani-Nurmes-Joensuu-Enonkoski tienvarrella olevaa puustoa. Ilahduttavan paljon tuolla linjalla metsää on uudistettu männylle, lehtikuuselle yms. Synkkiä uudistus kuusikoita näki vähemmän.
Jokaisella on oma oikeutensa kasvattaa maillaan mitä haluaa.Erikoiseksi asian mielestäni tekee se, että hirvenmetsästäjät syyllistetään tuosta asiasta.
Rautalankaa: Silloin kuin männikkö oli hirvien altistuksessa oli kanta neljäsosan nykyisestä. Myöhemmin tullut holtiton kolmen ämmän suojelema sorkkaeläin laidunnus ei voinut enää vaurioittaa noita puita. Uusista männyistä ei tulisi enää helpolla noin suoria.
Uusista männyistä ei tule noin suoria , kun ne jurovat hoitamattoman vitelikon seassa aivan liian monta vuotta. Hirvillä ja vielä vähemmän MMM:llä on tähän asiaan kovinkaan suurta vaikutusta . Heinäys ja raivaus lisää laatupuun osuutta.
Sama tässä, ylivalottunut. Huomioi maapohjan rakenne, pihlajaa, saniaisia yms rehevä kasvuista aluskasvillisuutta. Puuston ikä n. 40-45 vuotta. Maaperä kivikkoinen ja kallioinen.
Kuva kylläkin on alueelta jossa hakkuut on suoritettu maisemahakkuuna. Puustossa ei näkynyt hirvien aiheuttamia vaurioita. Ainut mikä silmääni karsasti oli tuo karsiutuminen. Rehevän maaperän aiheuttamaa? Alue oli todennäköisesti hakattu aukoksi n. 50 vuotta sitten, puuston rakenteesta päätellen. uudistaminen siemenpuu asennolla.
Kuvat ovat etelä Savosta.
Niin, mainittakoon että tuo Duudsoni puhelimen optiikka riukuunnuttaa ja kallistaa puuston.
Noiden puiden ollessa taimia oli hirvikanta puuntuotannollisesti kestävällä 20 000 talvehtivan tasolla. Sen jälkeen holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat nostivat kannan huipussaan 100 000 talvehtivaan. Vasta kun kanta on takaisin 20 000 tasolla olemme kestävällä pohjalla monipuolisessa metsänkasvatuksessa.
En voi allekirjoittaa olettamustasi. Kuva on alueelta josta kuuluu suurin itku ja hammastenkiristys hirvikannan aiheuttamista ongelmista.
Ja sitäpaitsi, emme ole kumpikaan olleet katsomassa tuon ikäisten metsien syntyhistoriaa. 🙂
Aiemmin näkemäni pohjalta epäilen että tuokin olisi n. 10 vuotta myöhemmin uudistettu kuuselle. Epäilystä vahvistaa se että harjanteen toisella puolen on kuusikko, jonka ikärakenne on huomattavasti vanhempi. Verrattuna olemassa olevaan hakkaamattomaan puustoon. 🙁
Eikös siellä itänaapuri hoitanut aukkohakkuutukset viimeksi. Kyllä tuo sille ajalle vielä passaa. Ihme ettei mitään vanhoja ampumakeloja enää näy joukossa.
Lännempänä kuin Salpalinja, sotakorvaukset on jo kuitattu kun tuo on hakattu. Lienee kuusikko hakattu selluksi ja uudistettu männylle. 🙂
Mutta Korean suhdanteen liepeille hakkuu voisi sijoittua?
Niin että Jesse, auton valintani olen jo perustellut muualla.
Puhelimen valinnassa ei ollut tärkeimpänä kriteerinä kameran ominaisuudet, vaan se että sillä voi käyttää Trackerin karttatoimintoja. Tuo metsään.fi toimii myös maastossa mikäli data- ja puhelinliikenne alueella ei ole kovin massiivista. (Voi tarkastella kuviotietoja kapulasta, ei tarvitse kannolla tuskailla kotiin unohtuneita kuviokarttoja. Voi myös lähettää ne suoritetut työt järjestelmään paikanpäältä)
Koskas muuten saamme tänne kuvia h-haavikoistasi? Niiltä osin puuttuu edustava otos kasvatus menetelmistäsi? 🙂
Kuusimotti:Ei sotien jälkeisinä vuosikymmenin kuulunut missään päin Suomea itkua suurista hirvikannoista.Silloin oli joka kylässä riistapeltoja,kerättiin lehtikerppuja ristalle.
Silloin metsätalous ei kärsinyt holtittomista metsästäjistä ja riistapäälliköistä
Laatupuu olisi hyvä vientituote kylmälle,pohjoiselle maalle,emme ole enään rikkaita
Sinakin ymmarsit vaarin. Se itku kuuluu kuusenkasvattaja brigadenfuhrerin suusta, joka kuuluu hirventappoprikaatiin. Ei kumminkaan ymmarra numerosarjan 45-70 merkitysta.
Itseasiassa halusin tällä ja edellisellä kuvalla tuoda esille sen, ettei aina mennä ali siitä missä aita on maasta irti.
Täällä on niin paljon ”itketty” pakko kuusettamisesta ja ja maaperän happamoitumisesta, että välillä pitää tuulettaa noita käsityksiä.
Molemmat kuvat ovat läheltä Koloveden kansallispuistoa. Maat ovat todennäköisesti UPM:n.
Samaisella reissulla tuli silmäiltyä myös Kajaani-Nurmes-Joensuu-Enonkoski tienvarrella olevaa puustoa. Ilahduttavan paljon tuolla linjalla metsää on uudistettu männylle, lehtikuuselle yms. Synkkiä uudistus kuusikoita näki vähemmän.
Jokaisella on oma oikeutensa kasvattaa maillaan mitä haluaa.Erikoiseksi asian mielestäni tekee se, että hirvenmetsästäjät syyllistetään tuosta asiasta.
Rautalankaa: Silloin kuin männikkö oli hirvien altistuksessa oli kanta neljäsosan nykyisestä. Myöhemmin tullut holtiton kolmen ämmän suojelema sorkkaeläin laidunnus ei voinut enää vaurioittaa noita puita. Uusista männyistä ei tulisi enää helpolla noin suoria.
Uusista männyistä ei tule noin suoria , kun ne jurovat hoitamattoman vitelikon seassa aivan liian monta vuotta. Hirvillä ja vielä vähemmän MMM:llä on tähän asiaan kovinkaan suurta vaikutusta . Heinäys ja raivaus lisää laatupuun osuutta.
Lujassa istuu salaliittoteoriat. 🙁 (MT/MMM)”Ajomies ala kiirehdi suotta, pakoon paase et kohtaloas.” Nolla tutkimuksia hirvista on hirvittavasti.