Eli tässä kolme kuvaa toukokuussa 2014 istutetuista kuusista.Maapohja on erittäin rehevää;osin korpea ja osin kivennäismaata.Ohje kaivinkonemiehelle oli tehdä niin isot mättäät kun uskaltaa,koska heinittyminen oli tiedossa.Kuviota en aio heiniä,selviää isojen mättäiden ja nopean uudistamisen vuoksi ilmankin.Tänä keväänä suihkutin kuviolle nestemäisen boorin.Korpiosalla paikoin pientä hallan aiheuttamaa haittaa,mutta ei pahasti.Tämä kuva on otettu samoista pommimättäistä kuin kevään 2014 laikkumätästys-tagin alta löytyvät.Eli kaikki 4 kuvaa tältä aamulta ja aukon laidassa tulee epäilys,onko siellä mitään.
Tällä palstalla isot mättäät vaikuttaa olleen viisas ratkaisu. Viljavasta turvemaasta tehdyssä mättäässä on ravinteita ja kuusi lähtee hyvään kasvuun. Kivennäismailla tilanne on yleensä toinen: jos tehdään isoja mättäitä, ne koostuu pääosin niukkaravinteisesta kivennäismaasta, ja taimi kasvaa suhteellisen kehnosti kunnes saa juurensa ravinteikkaaseen maaperään.
Ahaa, mielenkiintoista. Mätästyshän ei maanmuokkausmenetelmänä ole uusi, sitä on tehty vuosikymmenet. Alkuun tehtiin isoja mättäitä, kauhallinen ojamaita ja siihen avojuurinen taimi. Harvemmin ne kovin häävisti kasvamaan lähti. Siinä vaiheessa, kun opittiin tekemään matalia mättäitä, missä kosteus säilyy ja kivennäismaan alle jäävä kuntta käyttäytyy kuin komposti yhdistettynä pottitaimiin, otti metsänviljely mittavan kehitysloikan.
Ei mäntykään kolmessa kesässä pysty tuollaiseen kasvuun, vaikka on nopea lähtijä.
Minulla 10 vuotta sitten koivusuojuspuuhakkuun alle isutettuna 2000 kpl kuusentainta täällä Länsi-Kainuussa pienen puron vateen ja ovat juroneet hallojen ja ties mikä vuoksi vasta 0,5..1,0 m mittaan. Nyt tänä kesänä vasta näkyy aika yleisesti pitempää latvakasvua sellaisia 30cm, kun on ollut 3 hallatonta kesää peräjälkeen. Puronvarteen jätettiin myös parhaita isompia kuusia, joista suurimmat ovat nyt kuution kokoa eli on kyllä kuusen kasvupaikka, mutta alkuun lähtö on tuskallisen hidasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Eli tässä kolme kuvaa toukokuussa 2014 istutetuista kuusista.Maapohja on erittäin rehevää;osin korpea ja osin kivennäismaata.Ohje kaivinkonemiehelle oli tehdä niin isot mättäät kun uskaltaa,koska heinittyminen oli tiedossa.Kuviota en aio heiniä,selviää isojen mättäiden ja nopean uudistamisen vuoksi ilmankin.Tänä keväänä suihkutin kuviolle nestemäisen boorin.Korpiosalla paikoin pientä hallan aiheuttamaa haittaa,mutta ei pahasti.Tämä kuva on otettu samoista pommimättäistä kuin kevään 2014 laikkumätästys-tagin alta löytyvät.Eli kaikki 4 kuvaa tältä aamulta ja aukon laidassa tulee epäilys,onko siellä mitään.
Tällä palstalla isot mättäät vaikuttaa olleen viisas ratkaisu. Viljavasta turvemaasta tehdyssä mättäässä on ravinteita ja kuusi lähtee hyvään kasvuun. Kivennäismailla tilanne on yleensä toinen: jos tehdään isoja mättäitä, ne koostuu pääosin niukkaravinteisesta kivennäismaasta, ja taimi kasvaa suhteellisen kehnosti kunnes saa juurensa ravinteikkaaseen maaperään.
Järeä mätästys oli koko kuviolla,mutta nämä isoimmat mättäät on viljavalla kivennäismaaosiolla kuviota
Ahaa, mielenkiintoista. Mätästyshän ei maanmuokkausmenetelmänä ole uusi, sitä on tehty vuosikymmenet. Alkuun tehtiin isoja mättäitä, kauhallinen ojamaita ja siihen avojuurinen taimi. Harvemmin ne kovin häävisti kasvamaan lähti. Siinä vaiheessa, kun opittiin tekemään matalia mättäitä, missä kosteus säilyy ja kivennäismaan alle jäävä kuntta käyttäytyy kuin komposti yhdistettynä pottitaimiin, otti metsänviljely mittavan kehitysloikan.
Eihän toki tuokaan mätäs kuvasta tarkastellen mikään kuution kivennäismaakasa ole!
Ei mäntykään kolmessa kesässä pysty tuollaiseen kasvuun, vaikka on nopea lähtijä.
Minulla 10 vuotta sitten koivusuojuspuuhakkuun alle isutettuna 2000 kpl kuusentainta täällä Länsi-Kainuussa pienen puron vateen ja ovat juroneet hallojen ja ties mikä vuoksi vasta 0,5..1,0 m mittaan. Nyt tänä kesänä vasta näkyy aika yleisesti pitempää latvakasvua sellaisia 30cm, kun on ollut 3 hallatonta kesää peräjälkeen. Puronvarteen jätettiin myös parhaita isompia kuusia, joista suurimmat ovat nyt kuution kokoa eli on kyllä kuusen kasvupaikka, mutta alkuun lähtö on tuskallisen hidasta.