Kuten kuvasta näkeekin oikea vahvuus aika lähellä 30:ä senttiä. Kun ei sattunut metsurin mittaa mukaan oli hiukan vaikea pelata tavis-rullamitalla kuvaajan kaas yksiin.
2000-keväällä tosiaan istutettu ja tämäkin kasvukausi vielä hiukan kesken koska vahvuus tulee aika syksypainotteisesti.
Hyvin tekee mottia tulee mieleen ihan Brasialian Veracellin eucalyptus puut. Pari kommenttia:
Osaako kukaan sanoa paljonko on vuosikasvu tällä jalostetulla puulajilla?
Meneekö nää massan sekaan vaiko kuitukokoinen polttoon ts mikä ompi business idea?
Onko tässä vanha pellonpohja jossa elukat lannoittaneet pohjan vai onko H- vallassa lehtoa mettällä?
Sinänsä sahatavaraksi ainakin järeytensä puolesta hybridistä vai onkos laatu ihan hötöä josta ei saa sahuri kuin harmaita hiuksia? Itsellä haavasta on ainoastaan hyviä kokemuksia, mutta kunhan epäilevä Tuomas on kun tietoa ei ole hydristä.
Kiitos hiihtoniilo kysymyksistä. Tälle palstalle ensimmäinen kymmenen vuotta toi satakunta mottia mhy:n edust. arviona.
Toinen kymmenvuotispuolisko näyttäisi lähes tuplaavan. Vahvuuskasvua parisen senttiä vuosi joka näkyy jo tällaisen ikänäköisen simmuunkin. Viljelysopimuksen henki silloin alkuun varmasti oli Kaskisten kemihierteen tarpeet Metsäliitolla. Nyt en tiedä mutta väliäkö tuon kun ostaja on luvannut jopa hakea laajempaakin käyttötarkoitusta. Tukille. Aika tavishaavalta tuo runko vaikuttaa mutta siitä en sen enempää osaa kertoa. Ja haapa tuossa iässä ei ole lahoakaan. Sekin rajalinjaa avatessa tuli todettua. Joku kaadettiin juuri tänä kesänä.
Peltophjasta senverran ettei ole elukat (kuin hirvet) lannoittaneet ja suosta pelloksi raivattua. Tuossa kuvaussaran päässä on vielä aika savistakin joka harvensi kasvuun lähteviä.
Kyllä tuo on paksuimmasta päästä. Siinä pellossa kävi myös useissa hyvin kasvaneissa kummaa jakaantumista eli jopa kolmekkin saattaa kasvaa yhdestä ryppäästä. Aika juuresta alkaen. Sellaisetkin ovat hyvin kyllä kasvaneet. Hyvä kun koivunkaataja löysit kuvat. Kun heti tuli lisää kuvia anlalta jäivät pois pinnasta. Kasvattelen enää muutaman vuoden tätä peltosatsia eli kasvatusaika on hahmoteltu kahteenkymmeneen kavun vuoteen. Kyllä se vanha peltoheitto aivan täynnä tavaraa on. Isommilla kasvatusväleillä olisi pitänyt laittaa. Istutin noin kahteen-kahteen ja puoleen metriin noin. Kuvittelin pellon tuhoavan niitä enemmän mutta aika hyvinhän ne miehen mittaisesta joutokasvustosta singahtivat kasvuun. Ilman mitään muokkauksia, ainoastaan taimisuojat laitoin.
Tuon kokoisen puun vaippa on vähintään 6 neliömetriä. Senttimetrin lustonohuudella tuo runko kasvaa vuodessa 60 litraa.
Vähänkö kasvaa vuodessa 1000 tuollaista runkoa?
Metsäliitolta tulee hyvää tuottoa. 5% ainakin joka vuosi korkotuloa. Mutta varmasti tuo kasvatuksen ajatus ei olisi huono mutta lahoriski myös kasvaa. Sehän meidän luontaisen haavan maineen on pilannut. Kun se siellä muun metsän joukossa menee auttamati aina vanhaksi ennen hakkuuta. Hiukan sattumakauppaa jos niissä sitten tervettä löytyy.
Pitää myös muistaa että minulla on alkamassa silloin 2020 jatkuva ”urakka” eli tätä samaa tavaraa on joka vuosi istutettu näihin päiviin asti. Että se ei edes vähene jos saman hakkaan mitä istuitan. Ikiliikkuja metsätalouteen nääs.
Kun tuo myyntibuumi alkaa 20 luvulla niin silloinhan voisi olla saumaa myös etsiä oikein sahatavaran ostaja tai jopa hirsiveistäjä jolle raaka-aineen myisi. Tuohan alkaa olemaan arvopuutan jo siinä vaiheessa joten ei kai kaikkia kannata sellukattilaan myydä jos vain muitakin ostajia löytyy.
Yleensä nuo haavikot ovat niin pieniä aloja joten järkeviä markkinoita ,muuta kuin sellunkeittäjät, ei ole löydettävissä. Nythän jesseltä tuota tavaraa löytyy enemmänkin joten ostajia voisi löytyä.
Pinesin kysymään taimien myyjään että Taimi-Tyllilä kasvattaa mutta en tiedä myykö suoraan. Ainakin varaukset jo edellisenä vuonna. Kasvattavat varmaan vähän kuin tarpeen mukaan.
Ja M-V kyllä oikeassa. Lisänä hirmuinen luontoarvo. Esim. P-Satakunnassa en mielelläni kulje haavikossa kon jatkuvasti lähes rytisee isoa lintua ilmaan. Annan mieluummin olla rauhassa. Viimeksi törmäsin levälleen töngittyyn maakimalaisen tosi muhkeaan pesään. Liikenne pesän ympärillä oli vielä senverran vilkasta että tönkijäkään ei varmaan kaukana ollut.
Valitettavin on juuri taimen kalleus joka muistini mukaan on jossain 1,30 nurkilla. Mutta pitää muistaa että jopa alle tuhat hehtaarille olisi minusta paras. Latvus on kuitenkin hirmu iso jo aika varhain.
Nyt M-V. kysyi hiukan vaikeita. Olen joskus nähnyt pätkän dokumenttia jossa kloonia monistettiin ravintoliuoksella. Suomalaisesta metsähaavastahan ei varmaan tarvita kuin pieni pala ja jotenkin ne siitä yhteytettiin. On jo aika monta vuotta aikaa kun kyseisen filmin pätkän näin ettei kovin hyviä muistikuvia. Näitä kloonejakin kun minullekkin tulee useita eri versioita. Säkin päällä yleensä tyyppi. Joku kikka niissäkin on että pitäisikin useampaa käyttää samalle viljelyalalle. Alkuun niitä jopa kirjattiin ylös mitä minäkin istutin johonkin Metsäliiton arkistointiin. En tiedä edes löytyisikö sellaista dokumentointia jos tarviis.
Kyllähän noille haavoille on löydettäväkin parempi hinta kuin mitä kuitu- tai energiapuulle maksetaan.
300×15 tekee vain 4500 eur / ha.
Kun suora uudistamiskulu on ollut jo 2500 eur /ha ja siihen hirviaidanhoitokulut päälle, niin tulopuolta on pakko kasvattaa jotta homman saa kannattavaksi.
Samaa mieltä jos järeys on tuota luokkaa tulis se sahata paneeliksi, laudepuuksi laituriksi saunaksi yms. Suomessa tuntuu puu business vieläkin pyörivän sellunkeiton ympärillä ja yhtiöiden sahat, sahurit sekä talotehtaat saisi terästää toimintaansa ja tarjota vaihtoehtoja puuntuottajien suuntaan…
Hyvin jessen haavikot kasvaa,mutta työtä aitauksineen ja vahvaa uskoakin täytyy olla.Jokohan hydridihaapakeisarin titteliä voisi ruveta tituleeraamaan?.ja viiden vuoden päästä alkaa rahavirrat haavikosta tilille tupsahtaa,palkkaa uurastuksesta .Itse istuttajakin pääsee eläessään näkemään sadonkorjuun,vaikka ennen sanoivat,ettei istuttaja pääse nauttimaan ,vaan seuraava sukupolvi.
Puuntakunen voi kuitenkin ottaa sen ylimääräisen tonnin pois uudistuskuluistakin. Ihan vain infon oikeellisuuden vuoksi. Muokkausta ei muuten ole tähän kuvauskohteellekkaan tehty. Eikä vuosiin vielä sen jälkeenkään vaikka mentiin metsäpohjaankin välillä.
Erikoispuukauppiaille parhaat yksilöt, esimerkiksi perinteisesti tai tuppeen sahattuna, paneeliksi tai lankuiksi. Tulee nättiä sisustusta, vaikkapa saunaan.
No ei se taimisuojakaan ole niitä kuluja yli puolentoista tonnin sentään vienyt. Olen nyt pari vuotta sitten eka kerran käyttänyt vierasvoimaa istutukseen ja palannut jälleen omaan työhön siltä osin. Kaikkein hupainta oli ettei se taas kerran firman ehkä sekoiluun nyt niin kovasti kyllä taimi/taimisuojien hehtaarikurssia nostanut. En ole usakalatnut sen jälkeen kokeilla. Jos vaikka oikeaa veloitustakin löytyisi. Toki en aina jaksa laskuja niin tarkkaan syynätä että kuinka pal ne bonus/sun muut hyvitteet oikein tekikään. Satoja euroja kuitenkin lähes aina joka palvelun laskussa. Taimisuojatkin muuten ovat aivan vapaan valinnan varuste eikä suinkaan estä mitenkään kasvatusta ilmankaan. Viime istutuksellani en itsekkään viitsinyt laittaa puoltakaan niistä. Hiukan heinäisempiin kohtiin.
Onko oma työ sitten teillä päin ilmaista?
Entä autolla-ajo?
Annankin hyvän vinkin:
Ole omien palstojesi uudistamis- ja hoitokustannusten laskennassa aina yhtä rehellinen kuin olet muiden omistamien palstojen kustannusten suhteen.
Siten saat itsellesi hyödyllistä laskentatietoa käyttöösi.
Ne kustannukset jotka omalta osaltani ovat selkeitä laskuja olen ilmoittanut. Autolla ajoa varmaan tulee vuodessa harrastettua niin metsän kuin siellä liikkumisen ilon vuoksikin.
Eilenkin hain haavikon ja kuusikon rajasta kanttarellit iltanaposteltavaksi. Samalla väkisinkin tulee hirvetkin vierailuineen pongattua. Mustikatkin syötyä. Oman työn hinnan määrittely iltasella ja viikonlopuin voisi johtaa huonoon omaantuntoon. Verottajallekkin sitten pitäisi varmaan ”kuutamourakointi” ilmoittaa.
Hybridihaavikon voi ja edelleenkin voi perustaa aivan suoraan aukkoon istumaan kuten olen monesti tehnyt. Nuo muokkauksetkin olen täälläkin aiemminkin kritisoinut juuri runsaan muun puuston suhteen. Kun ne on sieltä, jossain kohtaa jotain tehtävä ja asia on minullekkin nyt uusi pähkäilyn aihe. Sitäkään ongelmaa ei olisi jos olisin toiminut edelleen tavallani joka ei ollut metsäammattilaisten mieleen. Siitä kun ei pääse rahastamaan. Taimisuojat vain vanhoissa peltoheitoissa välttämättömiä. Voin puuntakunen väittää aivan rehellisesti ilmoittaneeni sen mitä kuluista tiedän selkeinä laskuina. Muita en ala keksimään. Kuten olen aidoista maininnut ne ovat alkuun Riistakeskuksen, myöhemmin minun omaisuuttani ilman kuluja. Pitkään kierrätettävinä. Akut ovat minun kustannus joista olen myös joskus maininnut mistä ne ovat lähtöisin. Eli työmaan asent. vebastolla varustetuista autoista. Matkakuluja tulee niiden katselmuksista mutta kuka sitten määrittää mikä määrä on tarpeen ja missä kuljetaan jälleen myös huvin ja muun hyödyn nimissäkin. Monesti sekin katsotaan samalla kun muissa asioissa siellä suuntaa liikun.
Minulla jopa metsätalouden kalustossa auto ja tietenkin pidän kirjaa menoista mutta juuri näihin kinoihin noita on lähes mahdoton yksselitteisesti kohdentaa. Minulla metsätoiminta senverran aktiivia että olen jo verottajan kipukynnyksen löytänyt kohdasta muut kulut. Eli en juuri enää edes kaikkia laita kun en viitsi joka vuosi niistä vääntää.
Hieman ihmettelen tuota Jessen laskuoppia, kun verottajalle kyllä osataan jopa turhankin hyvin laskea kaikki kulut, mutta metsänuudistamisen kuluja omaan kirjanpitoon ei sitten osatakaan. Eihän se nyt kovin monimutkaista voi olla kun vuosittaiset uudistamisen hehtaarimäärät ovat sentään selvillä!
Onkohan tässä kysymyksessä ns. putkimiehen laskuoppi?
Miksi muuten lasket kasvuiän eri tavalla haavalle ja kuuselle?
Hyvä kun saat haavat kaupaksi.Kun tulitikkutehtaat lopetti haapojen ostot,Loppui myös haapojen menekki.
Viimeiset järeät haavat kaatelin kymmenkunta vuotta sitten ja tein niistä metsämökille puuvaraston.
Muutama nukkuma-aitta on pyöröhaavoista tehty. Kun antaa kehikon olla rauhassa ilman kattoa kesän yli, hirret harmaantuvat sisäpuoleltakin niin, että aina joku erehtyy luulemaan puuta mäntykeloksi. Silloin on haapa arvossaan!
Mitenkähän puuntakunen tuo kuusen ja haavan ikälasku on ristiriirassa? Minähän ilmoitin jo että 2000- keväällä istutettu. Aivan sama miten sitten kukakin laskee mutta moni näistä metsäalan ammattilaisista kyllä jättää istutusvuoden pois iästä.
Myös tämän kuuikon istutusikä on tiedossa eli 2014-keväällä. Mutta siitä en tiedä varmasti kumpaa tainta käytti eli yksi vai kaksi vuotista. Koska näistäkin nyt sitten hiusta halotaan pitäydytään näissä tiedossa olevissa istutusvuosissa. Pitää myös muistaa että tämäkin vuosi on haavalla vielä kesken mutta kuusella liiemmin ei.
Eli naapurin kuusentaimikko on kaksivuotiasta, koska lasket siinä istutusvuoden mukaan, mutta 16 vuotias haavikkosi onkin 14 vuotias, koska käytät siinä toista laskentatapaa.
Olkoon sitten niin.
Tervaroso muistaakseni kesken tämän keskustelun haki uutta laskentatapaa joten muutin hänen tavalleen mutta menihän se nyt sitten ongelmaksi tässä kohtaa. Joillekkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuten kuvasta näkeekin oikea vahvuus aika lähellä 30:ä senttiä. Kun ei sattunut metsurin mittaa mukaan oli hiukan vaikea pelata tavis-rullamitalla kuvaajan kaas yksiin.
2000-keväällä tosiaan istutettu ja tämäkin kasvukausi vielä hiukan kesken koska vahvuus tulee aika syksypainotteisesti.
Hyvin tekee mottia tulee mieleen ihan Brasialian Veracellin eucalyptus puut. Pari kommenttia:
Osaako kukaan sanoa paljonko on vuosikasvu tällä jalostetulla puulajilla?
Meneekö nää massan sekaan vaiko kuitukokoinen polttoon ts mikä ompi business idea?
Onko tässä vanha pellonpohja jossa elukat lannoittaneet pohjan vai onko H- vallassa lehtoa mettällä?
Sinänsä sahatavaraksi ainakin järeytensä puolesta hybridistä vai onkos laatu ihan hötöä josta ei saa sahuri kuin harmaita hiuksia? Itsellä haavasta on ainoastaan hyviä kokemuksia, mutta kunhan epäilevä Tuomas on kun tietoa ei ole hydristä.
Kiitos hiihtoniilo kysymyksistä. Tälle palstalle ensimmäinen kymmenen vuotta toi satakunta mottia mhy:n edust. arviona.
Toinen kymmenvuotispuolisko näyttäisi lähes tuplaavan. Vahvuuskasvua parisen senttiä vuosi joka näkyy jo tällaisen ikänäköisen simmuunkin. Viljelysopimuksen henki silloin alkuun varmasti oli Kaskisten kemihierteen tarpeet Metsäliitolla. Nyt en tiedä mutta väliäkö tuon kun ostaja on luvannut jopa hakea laajempaakin käyttötarkoitusta. Tukille. Aika tavishaavalta tuo runko vaikuttaa mutta siitä en sen enempää osaa kertoa. Ja haapa tuossa iässä ei ole lahoakaan. Sekin rajalinjaa avatessa tuli todettua. Joku kaadettiin juuri tänä kesänä.
Peltophjasta senverran ettei ole elukat (kuin hirvet) lannoittaneet ja suosta pelloksi raivattua. Tuossa kuvaussaran päässä on vielä aika savistakin joka harvensi kasvuun lähteviä.
Nopeakasvuista näyttää olevan ja mukava maisemallisesti kun on monimuotoisuutta.
Mikä on näiden puiden pituus? ja runkoluku hehtaarilla?
Rajua on kasvu. Onko kuvassa oleva puu keskiverto vai paksuimmasta päästä kuviolla? 5-10 vuottako kasvattelet vielä ja kerralla kenttään kaikki?
Kyllä tuo on paksuimmasta päästä. Siinä pellossa kävi myös useissa hyvin kasvaneissa kummaa jakaantumista eli jopa kolmekkin saattaa kasvaa yhdestä ryppäästä. Aika juuresta alkaen. Sellaisetkin ovat hyvin kyllä kasvaneet. Hyvä kun koivunkaataja löysit kuvat. Kun heti tuli lisää kuvia anlalta jäivät pois pinnasta. Kasvattelen enää muutaman vuoden tätä peltosatsia eli kasvatusaika on hahmoteltu kahteenkymmeneen kavun vuoteen. Kyllä se vanha peltoheitto aivan täynnä tavaraa on. Isommilla kasvatusväleillä olisi pitänyt laittaa. Istutin noin kahteen-kahteen ja puoleen metriin noin. Kuvittelin pellon tuhoavan niitä enemmän mutta aika hyvinhän ne miehen mittaisesta joutokasvustosta singahtivat kasvuun. Ilman mitään muokkauksia, ainoastaan taimisuojat laitoin.
Runkolulu on nyt jakaantumisten myötä varmasti yli tuhat hehtaarilla.
Korkeutta vaikea arvioida mutta silloin kymmenkuntaisena se oli neljätoista metriä noin. Arvelisin nyt katsellen kahdenkymmenen lähelle.
Tuon hintapuolen tiedän varmemmin vasta myytyäni mutta on siellä ”takapiruna” sopimuskin eli 80% kuusikuidun hinnasta takuuuhintana.
Uskoisin myös että latvuksien runsas massa kelpaa e-puuksi joka saattaa hiukan vielä avittaa tulosta.
Tuon kokoisen puun vaippa on vähintään 6 neliömetriä. Senttimetrin lustonohuudella tuo runko kasvaa vuodessa 60 litraa.
Vähänkö kasvaa vuodessa 1000 tuollaista runkoa?
Metsäliitolta tulee hyvää tuottoa. 5% ainakin joka vuosi korkotuloa. Mutta varmasti tuo kasvatuksen ajatus ei olisi huono mutta lahoriski myös kasvaa. Sehän meidän luontaisen haavan maineen on pilannut. Kun se siellä muun metsän joukossa menee auttamati aina vanhaksi ennen hakkuuta. Hiukan sattumakauppaa jos niissä sitten tervettä löytyy.
Pitää myös muistaa että minulla on alkamassa silloin 2020 jatkuva ”urakka” eli tätä samaa tavaraa on joka vuosi istutettu näihin päiviin asti. Että se ei edes vähene jos saman hakkaan mitä istuitan. Ikiliikkuja metsätalouteen nääs.
Kun tuo myyntibuumi alkaa 20 luvulla niin silloinhan voisi olla saumaa myös etsiä oikein sahatavaran ostaja tai jopa hirsiveistäjä jolle raaka-aineen myisi. Tuohan alkaa olemaan arvopuutan jo siinä vaiheessa joten ei kai kaikkia kannata sellukattilaan myydä jos vain muitakin ostajia löytyy.
Yleensä nuo haavikot ovat niin pieniä aloja joten järkeviä markkinoita ,muuta kuin sellunkeittäjät, ei ole löydettävissä. Nythän jesseltä tuota tavaraa löytyy enemmänkin joten ostajia voisi löytyä.
Olen siinä kirinyt kyllä hiukan etuaikaan eli kaksikymmentä hehtaaria h-haapaa on jo ohitettu ja ensi keväänä jälleeen lisääntyy.
Mistä taimia saa tällä hetkellä hankittua? Hienoa kasvua kyllä
Haapa on egologinen puu, pitää maan huippukunnossa, PH=7.
€conomisesti voisi olla myös jos rungoista saisi hirsikehikkoja, aittoja, saunoja miksi ei talojakin.
Latva polttopuuksi itselle/myyntiin.
Pinesin kysymään taimien myyjään että Taimi-Tyllilä kasvattaa mutta en tiedä myykö suoraan. Ainakin varaukset jo edellisenä vuonna. Kasvattavat varmaan vähän kuin tarpeen mukaan.
Ja M-V kyllä oikeassa. Lisänä hirmuinen luontoarvo. Esim. P-Satakunnassa en mielelläni kulje haavikossa kon jatkuvasti lähes rytisee isoa lintua ilmaan. Annan mieluummin olla rauhassa. Viimeksi törmäsin levälleen töngittyyn maakimalaisen tosi muhkeaan pesään. Liikenne pesän ympärillä oli vielä senverran vilkasta että tönkijäkään ei varmaan kaukana ollut.
Valitettavin on juuri taimen kalleus joka muistini mukaan on jossain 1,30 nurkilla. Mutta pitää muistaa että jopa alle tuhat hehtaarille olisi minusta paras. Latvus on kuitenkin hirmu iso jo aika varhain.
Miten haavan taimien kasvatus onnistuisi?
MV kasvattaa omalle metsäpalstalle ja hoitovastuu alueelle taimet itse.
Nisäkkäiden takia Siemen Forelian kuusta.
Joku hyvistä lehtipuista, haapa/leppä kuusikon jälkeen olisi egologisesti hyvä teko.
Energiapajukin kiinnostaisi, jänö jussitkin pitäisivät.
Nyt M-V. kysyi hiukan vaikeita. Olen joskus nähnyt pätkän dokumenttia jossa kloonia monistettiin ravintoliuoksella. Suomalaisesta metsähaavastahan ei varmaan tarvita kuin pieni pala ja jotenkin ne siitä yhteytettiin. On jo aika monta vuotta aikaa kun kyseisen filmin pätkän näin ettei kovin hyviä muistikuvia. Näitä kloonejakin kun minullekkin tulee useita eri versioita. Säkin päällä yleensä tyyppi. Joku kikka niissäkin on että pitäisikin useampaa käyttää samalle viljelyalalle. Alkuun niitä jopa kirjattiin ylös mitä minäkin istutin johonkin Metsäliiton arkistointiin. En tiedä edes löytyisikö sellaista dokumentointia jos tarviis.
Kyllähän noille haavoille on löydettäväkin parempi hinta kuin mitä kuitu- tai energiapuulle maksetaan.
300×15 tekee vain 4500 eur / ha.
Kun suora uudistamiskulu on ollut jo 2500 eur /ha ja siihen hirviaidanhoitokulut päälle, niin tulopuolta on pakko kasvattaa jotta homman saa kannattavaksi.
Samaa mieltä jos järeys on tuota luokkaa tulis se sahata paneeliksi, laudepuuksi laituriksi saunaksi yms. Suomessa tuntuu puu business vieläkin pyörivän sellunkeiton ympärillä ja yhtiöiden sahat, sahurit sekä talotehtaat saisi terästää toimintaansa ja tarjota vaihtoehtoja puuntuottajien suuntaan…
Hyvin jessen haavikot kasvaa,mutta työtä aitauksineen ja vahvaa uskoakin täytyy olla.Jokohan hydridihaapakeisarin titteliä voisi ruveta tituleeraamaan?.ja viiden vuoden päästä alkaa rahavirrat haavikosta tilille tupsahtaa,palkkaa uurastuksesta .Itse istuttajakin pääsee eläessään näkemään sadonkorjuun,vaikka ennen sanoivat,ettei istuttaja pääse nauttimaan ,vaan seuraava sukupolvi.
Puuntakunen voi kuitenkin ottaa sen ylimääräisen tonnin pois uudistuskuluistakin. Ihan vain infon oikeellisuuden vuoksi. Muokkausta ei muuten ole tähän kuvauskohteellekkaan tehty. Eikä vuosiin vielä sen jälkeenkään vaikka mentiin metsäpohjaankin välillä.
Erikoispuukauppiaille parhaat yksilöt, esimerkiksi perinteisesti tai tuppeen sahattuna, paneeliksi tai lankuiksi. Tulee nättiä sisustusta, vaikkapa saunaan.
A.J. olet oikeassa. Se kyllä on suuri haaveeni että tämä lupaus muistakin markkina-arvoista toteutuisi.
Jesselle: Onko taimisuojat ja istutustyö teillä päin ilmaista?
No ei se taimisuojakaan ole niitä kuluja yli puolentoista tonnin sentään vienyt. Olen nyt pari vuotta sitten eka kerran käyttänyt vierasvoimaa istutukseen ja palannut jälleen omaan työhön siltä osin. Kaikkein hupainta oli ettei se taas kerran firman ehkä sekoiluun nyt niin kovasti kyllä taimi/taimisuojien hehtaarikurssia nostanut. En ole usakalatnut sen jälkeen kokeilla. Jos vaikka oikeaa veloitustakin löytyisi. Toki en aina jaksa laskuja niin tarkkaan syynätä että kuinka pal ne bonus/sun muut hyvitteet oikein tekikään. Satoja euroja kuitenkin lähes aina joka palvelun laskussa. Taimisuojatkin muuten ovat aivan vapaan valinnan varuste eikä suinkaan estä mitenkään kasvatusta ilmankaan. Viime istutuksellani en itsekkään viitsinyt laittaa puoltakaan niistä. Hiukan heinäisempiin kohtiin.
Onko oma työ sitten teillä päin ilmaista?
Entä autolla-ajo?
Annankin hyvän vinkin:
Ole omien palstojesi uudistamis- ja hoitokustannusten laskennassa aina yhtä rehellinen kuin olet muiden omistamien palstojen kustannusten suhteen.
Siten saat itsellesi hyödyllistä laskentatietoa käyttöösi.
Ne kustannukset jotka omalta osaltani ovat selkeitä laskuja olen ilmoittanut. Autolla ajoa varmaan tulee vuodessa harrastettua niin metsän kuin siellä liikkumisen ilon vuoksikin.
Eilenkin hain haavikon ja kuusikon rajasta kanttarellit iltanaposteltavaksi. Samalla väkisinkin tulee hirvetkin vierailuineen pongattua. Mustikatkin syötyä. Oman työn hinnan määrittely iltasella ja viikonlopuin voisi johtaa huonoon omaantuntoon. Verottajallekkin sitten pitäisi varmaan ”kuutamourakointi” ilmoittaa.
Hybridihaavikon voi ja edelleenkin voi perustaa aivan suoraan aukkoon istumaan kuten olen monesti tehnyt. Nuo muokkauksetkin olen täälläkin aiemminkin kritisoinut juuri runsaan muun puuston suhteen. Kun ne on sieltä, jossain kohtaa jotain tehtävä ja asia on minullekkin nyt uusi pähkäilyn aihe. Sitäkään ongelmaa ei olisi jos olisin toiminut edelleen tavallani joka ei ollut metsäammattilaisten mieleen. Siitä kun ei pääse rahastamaan. Taimisuojat vain vanhoissa peltoheitoissa välttämättömiä. Voin puuntakunen väittää aivan rehellisesti ilmoittaneeni sen mitä kuluista tiedän selkeinä laskuina. Muita en ala keksimään. Kuten olen aidoista maininnut ne ovat alkuun Riistakeskuksen, myöhemmin minun omaisuuttani ilman kuluja. Pitkään kierrätettävinä. Akut ovat minun kustannus joista olen myös joskus maininnut mistä ne ovat lähtöisin. Eli työmaan asent. vebastolla varustetuista autoista. Matkakuluja tulee niiden katselmuksista mutta kuka sitten määrittää mikä määrä on tarpeen ja missä kuljetaan jälleen myös huvin ja muun hyödyn nimissäkin. Monesti sekin katsotaan samalla kun muissa asioissa siellä suuntaa liikun.
Laske Jesse mukaan ainakin ne omat kulusi mitä ilmoitat verottajalle!
Minulla jopa metsätalouden kalustossa auto ja tietenkin pidän kirjaa menoista mutta juuri näihin kinoihin noita on lähes mahdoton yksselitteisesti kohdentaa. Minulla metsätoiminta senverran aktiivia että olen jo verottajan kipukynnyksen löytänyt kohdasta muut kulut. Eli en juuri enää edes kaikkia laita kun en viitsi joka vuosi niistä vääntää.
Hieman ihmettelen tuota Jessen laskuoppia, kun verottajalle kyllä osataan jopa turhankin hyvin laskea kaikki kulut, mutta metsänuudistamisen kuluja omaan kirjanpitoon ei sitten osatakaan. Eihän se nyt kovin monimutkaista voi olla kun vuosittaiset uudistamisen hehtaarimäärät ovat sentään selvillä!
Onkohan tässä kysymyksessä ns. putkimiehen laskuoppi?
Miksi muuten lasket kasvuiän eri tavalla haavalle ja kuuselle?
Hyvä kun saat haavat kaupaksi.Kun tulitikkutehtaat lopetti haapojen ostot,Loppui myös haapojen menekki.
Viimeiset järeät haavat kaatelin kymmenkunta vuotta sitten ja tein niistä metsämökille puuvaraston.
Muutama nukkuma-aitta on pyöröhaavoista tehty. Kun antaa kehikon olla rauhassa ilman kattoa kesän yli, hirret harmaantuvat sisäpuoleltakin niin, että aina joku erehtyy luulemaan puuta mäntykeloksi. Silloin on haapa arvossaan!
Mitenkähän puuntakunen tuo kuusen ja haavan ikälasku on ristiriirassa? Minähän ilmoitin jo että 2000- keväällä istutettu. Aivan sama miten sitten kukakin laskee mutta moni näistä metsäalan ammattilaisista kyllä jättää istutusvuoden pois iästä.
Myös tämän kuuikon istutusikä on tiedossa eli 2014-keväällä. Mutta siitä en tiedä varmasti kumpaa tainta käytti eli yksi vai kaksi vuotista. Koska näistäkin nyt sitten hiusta halotaan pitäydytään näissä tiedossa olevissa istutusvuosissa. Pitää myös muistaa että tämäkin vuosi on haavalla vielä kesken mutta kuusella liiemmin ei.
Eli naapurin kuusentaimikko on kaksivuotiasta, koska lasket siinä istutusvuoden mukaan, mutta 16 vuotias haavikkosi onkin 14 vuotias, koska käytät siinä toista laskentatapaa.
Olkoon sitten niin.
Tervaroso muistaakseni kesken tämän keskustelun haki uutta laskentatapaa joten muutin hänen tavalleen mutta menihän se nyt sitten ongelmaksi tässä kohtaa. Joillekkin.