Tuossa tilanteessa ei muutama ylimääräinen kuusi haittaa ellei se ole niin lähellä toista , että oksat alkavat kehittyä toispuoleisesti . Vuoden parin kuluttua alaoksat alkavat kuivua ja karsiutua ja taimikon voi raivata ilman pelkoa kuusten jälkiversonnasta .
Valo on ravinteiden ohella yhtä tärkeä kasvun edellytys .
Varjossa yhteyttämistoiminta on hidasta , jonka seurauksena
juuristo ja elävä latvus kehittyvät hitaammin .
Kuvassa riittää valoa kuusille , kun vesakkoa ei ole varjostamassa .
Kuusi säilyy varjossa hengissä , mutta kituu . Koivu ja mänty eivät kasva ollenkaan . Kuusi kasvaa hyvin , kun saa riittävästi valoa …..
PS Kannattaa lukea , mitä termi ”yhteyttäminen ” pitää sisällään
mitä enemmän valoa , sitä enemmän yhteyttämistuotteita ja sen mukana kasvua
Pidätkö siis huuhaana sitä, että kuusi tarvitsee vain 20-30% valosäteilystä normaaliin kehitykseen?
Varmaan kaikki muut paitsi suorittava ymmärtää, että kuusi ei tarvitse valoa yhtä paljon kuin mänty ja koivu. Monet ovat varmasti huomanneet, että kyllä, kuuset ottaa pitkiäkin kasvuja koivikon alla.
Kannattaako puutarhassakin istuttaa puolivarjokasveja täysin aurinkoiselle paikalle? Yleensä monet kuusilajikkeet tarviaa tälläisen kasvupaikan. Sinun kannattaisi miettiä vähän enemmän mitkä kasvit tarviaa minäkin verran valoa normaaliin kehitykseen ja liika valo voi olla joillekkin myös olla pahasta.
Kyllä se kuusi tarvitsee luonnollisestikin saman energiamäärän kuin vaikka mänty kasvaakseen. Sehän on selvä. Toki kuusella saattaa olla enemmän neulasia, jotka siellä varjossa auttavat.
Miten kuusi kasvaa auringossa/varjossa selviää, kun laskee niitä vuosikasvuja. Auringossa kasvanut kuusi saattaa olla jo tukkipuun kokoinen, kun varjossa kasvanut vasta joulukuusen kokoinen. Eiköhän näin ole laita AR:kin metsissä.
AR:n vertaus puutarhakasvien tilanteesta ei ole kyllä sovelluttavissa puihin.
Kuusella riittää tarpeeksi valoa valoa normaaliin alkukehitykseen nykyisillä taimilla laikkumätästys alueilla koska ei koivujen peittävyys nouse niin korkeaksi. Ei niitä tule niin paljoa. Eri asia on sitten kosteat paikat ja turvealueet. Riittää, että kuusi saa sen 20-30% valosäteilystä. Noissa kosteimmissa alueissa vähentää koivujen määrää ojitusmätästys. Tuossa metsälehdessä on kuva kosteasta kohdasta missä kuusi on jääny koivujen jalkoihin. Normaaleilta alueilta mitä valtaosa raivattavista taimikoista on, on vaikea löytää kuusia mitkä olisivat ”hengenhädässä.”
Ei kuuset ole toki hengenhädässä . Kiertoaika vaan venyy pari kymmentä vuotta ja tili on sen verran kauempana .
Yhtiötkin ovat tehneet erilaisia taimikonhoitokokeiluja .
Olen nähnyt ajan jolloin vannottiin , että taimikoita ei tarvitse hoitaa lainkaan . Tämä kokeilu jäi onneksi lyhytaikaiseksi . Tuloksia olen joutunut valitettavasti käsittelemään .
Seuraava vaihe oli , että pyrittiin hakemaan raivaukselle sellainen ajankohta ,että selvittäisiin yhdellä raivauskerralla .
Tämäkin malli todettiin monissa tapauksissa huonosti toimivaksi .
Nyt eletään aikaa , jolloin kuvaan on tullut vahvasti varhaisperkaus taimikon ollessa vielä pituudeltaan 1-1/2 meträ.
Muutama vuosi tästä harvennetaan taimikko oikeaan tiheyteen ja raivataan tarvittaessa muu haittaava puuaines pois .
Näin menetellen istutettu taimi saa kasvaa koko ajan optimaalisella teholla ilman hoitamattomuudesta johtuvaa näivettymisvaihetta . Sekä yhtiöillä ,että yksityisillä on nyt sama käytännössä hyväksi havaittu menetelmä käytössä .
Turha harata vastaan AR .
Painovirhepaholainen oli tullut edellisen kommentin taimen pituutern . Piti olla 1- 1 1/2 metriä
En muuten käyttänyt termiä parin vuoden välein .Kerroin , että taimkot raivataan niiden pituuden ollessa yllä mainituissa lukemissa ja uudestaan MUUTAMAN vuoden kuluttua tarpeen mukaan . Aina ei ole edes tarvetta , kun työ on tehty ajoissa .
Varhaisperkaus on taimikon kannalta tärkein toimenpide .
Kuten toisessa kommentissani totesin , törmäsin taimikkoon joka oli tänä kesänä varhaisperattu ja harvennettu . Taimilla oli pituutta noin metri . Eräs suuri metsäyhtiö toimi nykyään näin .
Kaikilla kolmella suurella toimintamalli on sama .
Yksityilläkään ei ole estettä toimia samoin , kun kemeraporkkanaa on vihdoin tarjolla myös varhaisperkauksiin .
…iteasiassa muuhun sitä kemeraa ei tarvittaisikaan…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tässä oli 2006 sankka kuusikko. Myyrätuhon vuoksi täydennysistutus 2009. Osa taimista elpyi. Siksi aika tiheä.
Perkauskohde oli aila pienet hieskoivut, jotka näyttävät jatkossa hävinneen kuusille.
Pirhanan hyvän näköinen.
Mikä on nyt tiheys?
Pitäiskö jo tässä vaiheessa etäisyysminimi olla 2,5m?
On siis liian tiheää loppukasvatukseen. Mielestäni loppuperkaus ei aivan vielä ajankohtainen, sillä kuuset estävät tehokkaasti vesakoitumisen.
Mitäs Timppa on mieltä, viekö samassa tilassa kasvavat ylimääräiset kuuset pääkuusilta elinvoimaa tuossa kehitysvaiheessa?
Tuossa tilanteessa ei muutama ylimääräinen kuusi haittaa ellei se ole niin lähellä toista , että oksat alkavat kehittyä toispuoleisesti . Vuoden parin kuluttua alaoksat alkavat kuivua ja karsiutua ja taimikon voi raivata ilman pelkoa kuusten jälkiversonnasta .
Valo on ravinteiden ohella yhtä tärkeä kasvun edellytys .
Varjossa yhteyttämistoiminta on hidasta , jonka seurauksena
juuristo ja elävä latvus kehittyvät hitaammin .
Kuvassa riittää valoa kuusille , kun vesakkoa ei ole varjostamassa .
Miksi kuusi kasvaa koivikon alla missä on vähän valoa? Oisko sen takia, että kuusi tarvitsee vähemmän valoa?
Kuusi säilyy varjossa hengissä , mutta kituu . Koivu ja mänty eivät kasva ollenkaan . Kuusi kasvaa hyvin , kun saa riittävästi valoa …..
PS Kannattaa lukea , mitä termi ”yhteyttäminen ” pitää sisällään
mitä enemmän valoa , sitä enemmän yhteyttämistuotteita ja sen mukana kasvua
Pidätkö siis huuhaana sitä, että kuusi tarvitsee vain 20-30% valosäteilystä normaaliin kehitykseen?
Varmaan kaikki muut paitsi suorittava ymmärtää, että kuusi ei tarvitse valoa yhtä paljon kuin mänty ja koivu. Monet ovat varmasti huomanneet, että kyllä, kuuset ottaa pitkiäkin kasvuja koivikon alla.
Kannattaako puutarhassakin istuttaa puolivarjokasveja täysin aurinkoiselle paikalle? Yleensä monet kuusilajikkeet tarviaa tälläisen kasvupaikan. Sinun kannattaisi miettiä vähän enemmän mitkä kasvit tarviaa minäkin verran valoa normaaliin kehitykseen ja liika valo voi olla joillekkin myös olla pahasta.
Kyllä se kuusi tarvitsee luonnollisestikin saman energiamäärän kuin vaikka mänty kasvaakseen. Sehän on selvä. Toki kuusella saattaa olla enemmän neulasia, jotka siellä varjossa auttavat.
Miten kuusi kasvaa auringossa/varjossa selviää, kun laskee niitä vuosikasvuja. Auringossa kasvanut kuusi saattaa olla jo tukkipuun kokoinen, kun varjossa kasvanut vasta joulukuusen kokoinen. Eiköhän näin ole laita AR:kin metsissä.
AR:n vertaus puutarhakasvien tilanteesta ei ole kyllä sovelluttavissa puihin.
Kuusella riittää tarpeeksi valoa valoa normaaliin alkukehitykseen nykyisillä taimilla laikkumätästys alueilla koska ei koivujen peittävyys nouse niin korkeaksi. Ei niitä tule niin paljoa. Eri asia on sitten kosteat paikat ja turvealueet. Riittää, että kuusi saa sen 20-30% valosäteilystä. Noissa kosteimmissa alueissa vähentää koivujen määrää ojitusmätästys. Tuossa metsälehdessä on kuva kosteasta kohdasta missä kuusi on jääny koivujen jalkoihin. Normaaleilta alueilta mitä valtaosa raivattavista taimikoista on, on vaikea löytää kuusia mitkä olisivat ”hengenhädässä.”
Ei kuuset ole toki hengenhädässä . Kiertoaika vaan venyy pari kymmentä vuotta ja tili on sen verran kauempana .
Yhtiötkin ovat tehneet erilaisia taimikonhoitokokeiluja .
Olen nähnyt ajan jolloin vannottiin , että taimikoita ei tarvitse hoitaa lainkaan . Tämä kokeilu jäi onneksi lyhytaikaiseksi . Tuloksia olen joutunut valitettavasti käsittelemään .
Seuraava vaihe oli , että pyrittiin hakemaan raivaukselle sellainen ajankohta ,että selvittäisiin yhdellä raivauskerralla .
Tämäkin malli todettiin monissa tapauksissa huonosti toimivaksi .
Nyt eletään aikaa , jolloin kuvaan on tullut vahvasti varhaisperkaus taimikon ollessa vielä pituudeltaan 1-1/2 meträ.
Muutama vuosi tästä harvennetaan taimikko oikeaan tiheyteen ja raivataan tarvittaessa muu haittaava puuaines pois .
Näin menetellen istutettu taimi saa kasvaa koko ajan optimaalisella teholla ilman hoitamattomuudesta johtuvaa näivettymisvaihetta . Sekä yhtiöillä ,että yksityisillä on nyt sama käytännössä hyväksi havaittu menetelmä käytössä .
Turha harata vastaan AR .
Kerrotko vielä missä näin tehdään, että ne raivataan parin vuoden välein? Itselle ei ole tullut vielä vastaan yhtään.
Painovirhepaholainen oli tullut edellisen kommentin taimen pituutern . Piti olla 1- 1 1/2 metriä
En muuten käyttänyt termiä parin vuoden välein .Kerroin , että taimkot raivataan niiden pituuden ollessa yllä mainituissa lukemissa ja uudestaan MUUTAMAN vuoden kuluttua tarpeen mukaan . Aina ei ole edes tarvetta , kun työ on tehty ajoissa .
Varhaisperkaus on taimikon kannalta tärkein toimenpide .
Kuten toisessa kommentissani totesin , törmäsin taimikkoon joka oli tänä kesänä varhaisperattu ja harvennettu . Taimilla oli pituutta noin metri . Eräs suuri metsäyhtiö toimi nykyään näin .
Kaikilla kolmella suurella toimintamalli on sama .
Yksityilläkään ei ole estettä toimia samoin , kun kemeraporkkanaa on vihdoin tarjolla myös varhaisperkauksiin .
…iteasiassa muuhun sitä kemeraa ei tarvittaisikaan…