Takana laikkumätästettyyn maahan pottitaimilla keväällä 2007 istutettu koivikko.Keskipituus 7-8 metrin luokkaa.Etualalla elokuussa 2006 istutettua kuusikkoa,joka näkyy noissa muissa kuvissa.
Tuo kuusikkohan ei ole juurikaan juronnut, ihmeen hyvin lähtenyt. Minulla ei ole yksikään kuusikko lähtenyt noin hyvin.
Olen ennekin todennut , että taitaisi olla paree yrittää kasvattaa kuusikko harvahkon koivikon alle niinkuin wanhat tekijät ts sekametsällä uuteen lähtöön…
No kuvasta voi tuossa oppia sen, että koivikko antaa nopeimmin tuloa kuten jees-hvalta hyvinki tietää kommenteista päätellen.
Jos puuston taimivaiheen kasvunopeus ohjaa puulajivalintaa, koivu on ihan hyvä ratkaisu. Omaisuuden arvon kehittymisen ottaminen valintakriteeriksi antaa muitakin vaihtoehtoja.
Gla oikeassa. Kuusen kasvatus kolmekymmentä vuotta kauemmin antaa peräti tällähetkellä 11,42 euroa kuutiolle palkintoa. Sehän on peräti ruhtinaalliset 0,38 euroa per vuosi per kiintokuutio. Olen näköjään turhaan puhunut täällä euron kasvatuspalkkiosta per vuosi. Sehän taitaa riittää joillekkin alle puolikin euroa että oikein kehaistakkin kannattaa. Kuitumarkkinoillahan kuusi häviää kirkkaasti koska kasvu on noin surkeaa.
Voitko tarkentaa laskelmaasi, kun en sitä ymmärtänyt? Jos sinä hakkaat koivikon 20 vuotiaana yläharvennuksena 28 kuution poistumalla ja saat siitä kympin kuutiolle (ja osa leimikosta jää hakkaamatta), kuusen kasvattaja saisi 50 vuoden kasvatuksen jälkeen pelkkää kuitua?
Pysytäänpäs Jesse kuitenkin tosiasioissa.
Maapohjalla, jossa koivu tulee päätehakkuuseen 40 vuodessa,
kuusi tulee päätehakkuuseen 60 vuodessa.
Koivun koko kiertoajan tukkiprosentti on 50.
Kuusen koko kiertoajan tukkiprosentti on 80.
Koivun kokonaiskuutiomäärä kiertoajassa on 500 mottia.
Kuusen kokonaiskuutiomäärä kiertoajassa on 700 mottia.
Kuudenkympin kuusikossa jossa ehkä yksi harvennus tehty ei tukkiprossa heittele kokonaismassamäärästä mitään kahdeksaakymmentä. Noh,kuka sitten saa jotain pikkutukkikauppaa joka nyt on yleensä pelkkää harhautusta. Voi kuitenkin näyttää paremmalta. Koivulla tuo saattaa ollakkin koska vaatimus senverran kovempi latvaläpimitan suhteen. Eikä tehdä pikkutukkia. Ei se kuitenkaan puuntakunen minun uskoani heiluttele ja sinun uskontosi vasta vankkaa kuusipuuta onkin.
Minun puuntuotantoni ei perustu uskoon vaan tietoon. Jesse ei tunnu edelleenkään muistavan, että kasvatan myös koivuja huomattavalla osuudella tilojeni pinta-alasta, joten vertailupohjaa löytty aivan omasta takaa.
Mistä otit tuon kuusikon yhden harvennuksen?
Kaksi, jopa kolme kertaa se on meillä harvennettu ennen päätehakkuuta.
En aio osallistua kiistelyyn parhaasta puulajista ja oikeasta kasvatusmenetelmästä.Kasvatan tiloillani sekä kuusta,mäntyä että raudusta.Uudistamispäätökset teen kasvupaikan,sijainnin ja kokemuksen/fiiliksen mukaan.Mäntyä aion ehkä jatkossa hiukan lisää painottaa.Tässä paikassa kasvaa kuusi ja koivu molemmat hyvin ja tuskinpa tuota kuusikkoakaan tarvitsee 30 vuoden iässä hävetä.Koivun tähän istutin,kun on aivan vieressä sukulaisen kesämökki,hirvituhot kurissa ja kummulla kasvoi erinomaisia tyvikoivuja.Aukosta 3 ha meni kuuselle ja noin 1 ha raudukselle.
Miten otsikoitkaan Jees kuvat Harjavallan energialeimikoista tai millä sivulla kuvat ovat? Katsotaan niitä parikymppisiä koivikoitasi, kasvaako ne seuraavan 20 vuoden aikana päätehakattavaksi vai meneekö kuuset koivuista tuona aikana ohitse.
Jees, kuvasarjasi löytyi ajalta 7.-15.12.2013, tällä hetkellä sivuilta 62-64. Niissä puusto on n. 20 vuotiasta. Onko koivujen päätehakkuu ajankohtainen asia 20 vuoden kuluttua ja minkä kokoisia kuuset tuolloin ovat?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Takana laikkumätästettyyn maahan pottitaimilla keväällä 2007 istutettu koivikko.Keskipituus 7-8 metrin luokkaa.Etualalla elokuussa 2006 istutettua kuusikkoa,joka näkyy noissa muissa kuvissa.
Tuossahan tuon kasvun eron konkreettisesti näkee. Koivikko alkaa pukata jo kuituvahvuutta kun kuusikko vielä tuollaista rääppää.
Tuo kuusikkohan ei ole juurikaan juronnut, ihmeen hyvin lähtenyt. Minulla ei ole yksikään kuusikko lähtenyt noin hyvin.
Olen ennekin todennut , että taitaisi olla paree yrittää kasvattaa kuusikko harvahkon koivikon alle niinkuin wanhat tekijät ts sekametsällä uuteen lähtöön…
No kuvasta voi tuossa oppia sen, että koivikko antaa nopeimmin tuloa kuten jees-hvalta hyvinki tietää kommenteista päätellen.
Jos puuston taimivaiheen kasvunopeus ohjaa puulajivalintaa, koivu on ihan hyvä ratkaisu. Omaisuuden arvon kehittymisen ottaminen valintakriteeriksi antaa muitakin vaihtoehtoja.
Gla oikeassa. Kuusen kasvatus kolmekymmentä vuotta kauemmin antaa peräti tällähetkellä 11,42 euroa kuutiolle palkintoa. Sehän on peräti ruhtinaalliset 0,38 euroa per vuosi per kiintokuutio. Olen näköjään turhaan puhunut täällä euron kasvatuspalkkiosta per vuosi. Sehän taitaa riittää joillekkin alle puolikin euroa että oikein kehaistakkin kannattaa. Kuitumarkkinoillahan kuusi häviää kirkkaasti koska kasvu on noin surkeaa.
Voitko tarkentaa laskelmaasi, kun en sitä ymmärtänyt? Jos sinä hakkaat koivikon 20 vuotiaana yläharvennuksena 28 kuution poistumalla ja saat siitä kympin kuutiolle (ja osa leimikosta jää hakkaamatta), kuusen kasvattaja saisi 50 vuoden kasvatuksen jälkeen pelkkää kuitua?
Koivikko on päätehakkuussa nelikymppisenä tukkitavaraa ja kuusikko seitenkymppisenä. Siitä se ero ja keskihinnastosta näkyy loput.
Pysytäänpäs Jesse kuitenkin tosiasioissa.
Maapohjalla, jossa koivu tulee päätehakkuuseen 40 vuodessa,
kuusi tulee päätehakkuuseen 60 vuodessa.
Koivun koko kiertoajan tukkiprosentti on 50.
Kuusen koko kiertoajan tukkiprosentti on 80.
Koivun kokonaiskuutiomäärä kiertoajassa on 500 mottia.
Kuusen kokonaiskuutiomäärä kiertoajassa on 700 mottia.
Kuudenkympin kuusikossa jossa ehkä yksi harvennus tehty ei tukkiprossa heittele kokonaismassamäärästä mitään kahdeksaakymmentä. Noh,kuka sitten saa jotain pikkutukkikauppaa joka nyt on yleensä pelkkää harhautusta. Voi kuitenkin näyttää paremmalta. Koivulla tuo saattaa ollakkin koska vaatimus senverran kovempi latvaläpimitan suhteen. Eikä tehdä pikkutukkia. Ei se kuitenkaan puuntakunen minun uskoani heiluttele ja sinun uskontosi vasta vankkaa kuusipuuta onkin.
Minun puuntuotantoni ei perustu uskoon vaan tietoon. Jesse ei tunnu edelleenkään muistavan, että kasvatan myös koivuja huomattavalla osuudella tilojeni pinta-alasta, joten vertailupohjaa löytty aivan omasta takaa.
Mistä otit tuon kuusikon yhden harvennuksen?
Kaksi, jopa kolme kertaa se on meillä harvennettu ennen päätehakkuuta.
Kuusen pikkutukkia en ole myynyt koskaan.
En aio osallistua kiistelyyn parhaasta puulajista ja oikeasta kasvatusmenetelmästä.Kasvatan tiloillani sekä kuusta,mäntyä että raudusta.Uudistamispäätökset teen kasvupaikan,sijainnin ja kokemuksen/fiiliksen mukaan.Mäntyä aion ehkä jatkossa hiukan lisää painottaa.Tässä paikassa kasvaa kuusi ja koivu molemmat hyvin ja tuskinpa tuota kuusikkoakaan tarvitsee 30 vuoden iässä hävetä.Koivun tähän istutin,kun on aivan vieressä sukulaisen kesämökki,hirvituhot kurissa ja kummulla kasvoi erinomaisia tyvikoivuja.Aukosta 3 ha meni kuuselle ja noin 1 ha raudukselle.
Miten otsikoitkaan Jees kuvat Harjavallan energialeimikoista tai millä sivulla kuvat ovat? Katsotaan niitä parikymppisiä koivikoitasi, kasvaako ne seuraavan 20 vuoden aikana päätehakattavaksi vai meneekö kuuset koivuista tuona aikana ohitse.
Jees, kuvasarjasi löytyi ajalta 7.-15.12.2013, tällä hetkellä sivuilta 62-64. Niissä puusto on n. 20 vuotiasta. Onko koivujen päätehakkuu ajankohtainen asia 20 vuoden kuluttua ja minkä kokoisia kuuset tuolloin ovat?