Hyvältä näyttää !
Kuusi kasvaa , kun ei ole hidasteita esteenä .
Pusikon sisällä kasvu vastaavana aikana on tuskin
kolmasosaa . ( ja joku pääsee irvailemaan , että kuusi kasvaa huonosti ja on lehtipuuta huonompi puulaji )
Tämä on erittäin hyvin kasvuun lähtenyt istutuskuusikko.Siitä hakattiin vanha järeä sekametsä pois syksyllä 2005. Istutettiin laikkumätästettyyn maahan elokuussa 2006. Raivattu raivaussahalla kerran pari vuotta sitten.Sitä ennen kevyttä reikäperkausta vesurilla taimien ympäriltä.Pituus nyt 3-4 m, seuraava operaatio on ensiharvennus. Maapohja mt+.Kuva otettu keskustelupalstan perkauskiistelyn innoittamana viime viikonloppuna.
Suorittavan kommenttiin senverran että kymmenen vuotta kasvanut koivikko olisi jo kuitutavaraa jota saisi siitä harventaa ja ensimmäistä hankintatiliä pukkaisi. Että sillä väitteellä on kyllä perää. Senverran olen lahtipuuta kasvattanut että tiedän kyllä kuusen jäävän aivan varmasti samalla pohjalla toiseksi.
Kuten Hatelon pohjallakin. Haavalla samalla iällä mhy:n kaveri laski satakunta mottia/ha jo savutetuksi eduksi että revihän suorittava tuosta kuusikosta?
Jesse ei nyt sentään. Nopein koivikko jota minä olen päässyt ensiharvennuksen tekemään on ollut koivikko joka istutettiin pellolle ja ikää oli 16 vuotta. Ei nyt ihan 10 vuodessa taida ehtiä.
Sitäkin kuvioo isäntä oli heinänyt ja pajukkoa niittänyt oiken kunnolla- Pelto oli vielä salaojitettu joskus.
Ensiharvennus on hiukan eri juttu kuin kuitua sisällään pitävä palsta. En minäkään haavikkoon konetta päästä vaikka se on nyt jo kuustoistanen. Eikä moni firmakaan lähtisi koivua esim. pienellä saannolla tekemäänkään. Samoin minulla on ensiharvennus tai oikeammin e-puuharvennus tehty 17v:n sekametsään jossa koivu kuitenkin valtapuu.
Mutta kuten sanoin hankintana kuitua tulee jo kymmenkunnan paikkeilta ja kuusesta ei. Eli kasvuero on ja pysyy edelleen.
Ei sen kyllä kymmenmetristä tarvii ollakkaan kun jo kuitua tulee. Mielestäni kuidun alamitta lähtee hyvän matkaa alle kolmesta metristä joka kait jätkänkin voisi kuvitella tietävän?
Koivun minimimitasta sen verran , että vähintään vitosen ranka koivustakin on tultava , mieluummin kaksi tai kolme . Pienemmät hoidetaan raivaussahalla tai sotketaan koneella raiteeseen . Tuskin saat mistään konemiestä palstalle , jonka poistettavista rungoista tulee ainoastaan niukka kolmosen kuitu , 14 litraa / runko . 60 litraan runkokin on jo kipurajan alapuolella .
Enpä ole suorittava mistään konehemmoista kait maininnutkaan. Kai sitä puutavaraa vielä muutenkin tehdään ja kuitua erityisesti. Senverran olen seuraillut koivun hankintahintaa että aaina siitä sen kolmekymppiä motista näyttää saavan vaikka olisikin pienempiläpimittaistakin tavaraa.
Voihan siihen aina hiukan krouvimpaakin sekoittaa jos ei pelkkää pienkuitua kehtaa tarjota.
Tuli mieleen Grouppilaisten taimikonhoito parin vuoden takaa .
Silloin poistivat kasvupaikalle unohtuneen sopimattoman puulajin moottorisahalla maahan kaatamalla . Toisessa tapauksessa kysessä oli kuusi , toisessa koivu . Pinta -alaa ”hankkeilla” oli useita hehtaareita . Männyntaimikkoon unohtuneiden kuusten kohtalosta laitoin aikoinaan kuviakin palstalle . Niillä oli pituutta 5- 8 metriä . Männikön maapohjalta ne kuitenkin sahailtiin maahan maatumaan . Samoin kävi koivuille kuusentaimikossa . Ei otettu talteen .
Jatkossa vastaavia tilanteita ei synny . Eilen kuljin mustikkareissulla männyntaimikon läpi , joka oli perattu ja harvennettu . Taimet ylettyivät häthätää navan korkeudelle .
Samoin oli menetelty muutaman hehtaarin alalla matkan varrella viime kesänä . Groupin väki kasvattaakin puita , ei unelmia .
Sikari taitaa puhua vallan joltain muulta planeetalta. Minä en ainakaan ole kuullut ettö sanomalehtipaperin tuotanto olisi lopetettu. Päivittäin sellainen laatikkoon jaetaan itellekkin.
Huvittavia kommentteja jees h-valta jälleen suoltaa. Alle kymmenmetrisen keppimetsän harvennushakkuu ei tuota kun persnettoa ostajalle pystykaupalla myytynä. Hankintahakkaajakaan ei tuntipalkoille pääse.
Jos harvesterin käyttötuntikustannus olisi hihavakiolla vaikka 95 € ja keskiverto kuljettaja hakkaisi ensiharvennuksella 100 runkoa tunnissa, yhden rungon tekohinta olisi 1,05 € (asioista paremmin perillä olevat voivat korjata tarvittaessa). Tienvarsihinta on koivukuidulle noin 30 € / kuutiometri ja ajo maksaa karkeasti 5 € / kuutio. Jotta päästään plusmiinusnolla-tulokseen, olisi tunnissa saatava tehtyä 95 euron arvosta puuta ja 25 € kuutiohinnalla (ajo vähennetty) ja sadan kappaleen tuntivauhdilla rungon keskikoon olisi oltava noin 42 litraa. Suurin piirtein 10 cm paksu ja 10 m pitkä puu on tilavuudeltaan tuota luokkaa.
Tähän on tietysti lisättävä jonkin verran suunnittelu- ym. kustannuksia, niin nollatulokseen päästään ehkä 50 litran keskikoolla. Semmoinen puu on suunnilleen 11 cm paksu ja 11 m pitkä. 14 cm / 14 m ensiharvennuspuusta jää ehkä jotain maksettavaakin metsänomistajalle, mikä on melko lailla linjassa pystykauppahintojen kanssa.
Saahan noita surkeita ensiharvennusleimikoita pystykaupallakin myytyä, kunhan on hyvät suhteet ostajaan ja samaan kauppaan kuuluu myös hyviä kuvioita. Se on kuitenkin selvää, että niitä ei talkoolla tehdä, vaan tuottamattoman palstan teko maksetaan parempien savotoiden tuotoista.
Näkisin, että kaikkien kannalta järkevämpää olisi hoitaa asiat ja nuoret metsät niin, että ensiharvennuksella poistuvan puun keskikoko olisi lähempänä sataa litraa. Niin pienillä katteilla tässä sekä metsänomistajat että koneyrittäjätkin toimii, että olisi varmaan viisasta pyrkiä puhaltamaan yhteen hiileen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Komeasti kasvaa kuusikko ja hienot pilvikuviot taustalla.Metsänhoitokuvia parhaimmillaan
Hyvältä näyttää !
Kuusi kasvaa , kun ei ole hidasteita esteenä .
Pusikon sisällä kasvu vastaavana aikana on tuskin
kolmasosaa . ( ja joku pääsee irvailemaan , että kuusi kasvaa huonosti ja on lehtipuuta huonompi puulaji )
Tämä on erittäin hyvin kasvuun lähtenyt istutuskuusikko.Siitä hakattiin vanha järeä sekametsä pois syksyllä 2005. Istutettiin laikkumätästettyyn maahan elokuussa 2006. Raivattu raivaussahalla kerran pari vuotta sitten.Sitä ennen kevyttä reikäperkausta vesurilla taimien ympäriltä.Pituus nyt 3-4 m, seuraava operaatio on ensiharvennus. Maapohja mt+.Kuva otettu keskustelupalstan perkauskiistelyn innoittamana viime viikonloppuna.
Suorittavan kommenttiin senverran että kymmenen vuotta kasvanut koivikko olisi jo kuitutavaraa jota saisi siitä harventaa ja ensimmäistä hankintatiliä pukkaisi. Että sillä väitteellä on kyllä perää. Senverran olen lahtipuuta kasvattanut että tiedän kyllä kuusen jäävän aivan varmasti samalla pohjalla toiseksi.
Kuten Hatelon pohjallakin. Haavalla samalla iällä mhy:n kaveri laski satakunta mottia/ha jo savutetuksi eduksi että revihän suorittava tuosta kuusikosta?
Jesse ei nyt sentään. Nopein koivikko jota minä olen päässyt ensiharvennuksen tekemään on ollut koivikko joka istutettiin pellolle ja ikää oli 16 vuotta. Ei nyt ihan 10 vuodessa taida ehtiä.
Sitäkin kuvioo isäntä oli heinänyt ja pajukkoa niittänyt oiken kunnolla- Pelto oli vielä salaojitettu joskus.
Ensiharvennus on hiukan eri juttu kuin kuitua sisällään pitävä palsta. En minäkään haavikkoon konetta päästä vaikka se on nyt jo kuustoistanen. Eikä moni firmakaan lähtisi koivua esim. pienellä saannolla tekemäänkään. Samoin minulla on ensiharvennus tai oikeammin e-puuharvennus tehty 17v:n sekametsään jossa koivu kuitenkin valtapuu.
Mutta kuten sanoin hankintana kuitua tulee jo kymmenkunnan paikkeilta ja kuusesta ei. Eli kasvuero on ja pysyy edelleen.
Ei muuten ole kymmenvuotias koivikko kymmenmetristä, vaikka kasvaisi kananpaskassa., mutta harvennusta se tarvii, eli raivaussahaa.
Ei sen kyllä kymmenmetristä tarvii ollakkaan kun jo kuitua tulee. Mielestäni kuidun alamitta lähtee hyvän matkaa alle kolmesta metristä joka kait jätkänkin voisi kuvitella tietävän?
Ja jatkan vielä että haavikko kuitenkin on kymmenmetristäkin.
Koivun minimimitasta sen verran , että vähintään vitosen ranka koivustakin on tultava , mieluummin kaksi tai kolme . Pienemmät hoidetaan raivaussahalla tai sotketaan koneella raiteeseen . Tuskin saat mistään konemiestä palstalle , jonka poistettavista rungoista tulee ainoastaan niukka kolmosen kuitu , 14 litraa / runko . 60 litraan runkokin on jo kipurajan alapuolella .
Enpä ole suorittava mistään konehemmoista kait maininnutkaan. Kai sitä puutavaraa vielä muutenkin tehdään ja kuitua erityisesti. Senverran olen seuraillut koivun hankintahintaa että aaina siitä sen kolmekymppiä motista näyttää saavan vaikka olisikin pienempiläpimittaistakin tavaraa.
Voihan siihen aina hiukan krouvimpaakin sekoittaa jos ei pelkkää pienkuitua kehtaa tarjota.
Tuli mieleen Grouppilaisten taimikonhoito parin vuoden takaa .
Silloin poistivat kasvupaikalle unohtuneen sopimattoman puulajin moottorisahalla maahan kaatamalla . Toisessa tapauksessa kysessä oli kuusi , toisessa koivu . Pinta -alaa ”hankkeilla” oli useita hehtaareita . Männyntaimikkoon unohtuneiden kuusten kohtalosta laitoin aikoinaan kuviakin palstalle . Niillä oli pituutta 5- 8 metriä . Männikön maapohjalta ne kuitenkin sahailtiin maahan maatumaan . Samoin kävi koivuille kuusentaimikossa . Ei otettu talteen .
Jatkossa vastaavia tilanteita ei synny . Eilen kuljin mustikkareissulla männyntaimikon läpi , joka oli perattu ja harvennettu . Taimet ylettyivät häthätää navan korkeudelle .
Samoin oli menetelty muutaman hehtaarin alalla matkan varrella viime kesänä . Groupin väki kasvattaakin puita , ei unelmia .
Se samainen Groupin väki toimittaa minulle niitä ”unelmia” joka kevät eikä lainkaan mutista edes.
Sanomalehtien käyttö loppui ja siihen loppui kuusikuidun tarve mitä näille keksitään ja konemiehille?
Sikari taitaa puhua vallan joltain muulta planeetalta. Minä en ainakaan ole kuullut ettö sanomalehtipaperin tuotanto olisi lopetettu. Päivittäin sellainen laatikkoon jaetaan itellekkin.
Huvittavia kommentteja jees h-valta jälleen suoltaa. Alle kymmenmetrisen keppimetsän harvennushakkuu ei tuota kun persnettoa ostajalle pystykaupalla myytynä. Hankintahakkaajakaan ei tuntipalkoille pääse.
Jos harvesterin käyttötuntikustannus olisi hihavakiolla vaikka 95 € ja keskiverto kuljettaja hakkaisi ensiharvennuksella 100 runkoa tunnissa, yhden rungon tekohinta olisi 1,05 € (asioista paremmin perillä olevat voivat korjata tarvittaessa). Tienvarsihinta on koivukuidulle noin 30 € / kuutiometri ja ajo maksaa karkeasti 5 € / kuutio. Jotta päästään plusmiinusnolla-tulokseen, olisi tunnissa saatava tehtyä 95 euron arvosta puuta ja 25 € kuutiohinnalla (ajo vähennetty) ja sadan kappaleen tuntivauhdilla rungon keskikoon olisi oltava noin 42 litraa. Suurin piirtein 10 cm paksu ja 10 m pitkä puu on tilavuudeltaan tuota luokkaa.
Tähän on tietysti lisättävä jonkin verran suunnittelu- ym. kustannuksia, niin nollatulokseen päästään ehkä 50 litran keskikoolla. Semmoinen puu on suunnilleen 11 cm paksu ja 11 m pitkä. 14 cm / 14 m ensiharvennuspuusta jää ehkä jotain maksettavaakin metsänomistajalle, mikä on melko lailla linjassa pystykauppahintojen kanssa.
Saahan noita surkeita ensiharvennusleimikoita pystykaupallakin myytyä, kunhan on hyvät suhteet ostajaan ja samaan kauppaan kuuluu myös hyviä kuvioita. Se on kuitenkin selvää, että niitä ei talkoolla tehdä, vaan tuottamattoman palstan teko maksetaan parempien savotoiden tuotoista.
Näkisin, että kaikkien kannalta järkevämpää olisi hoitaa asiat ja nuoret metsät niin, että ensiharvennuksella poistuvan puun keskikoko olisi lähempänä sataa litraa. Niin pienillä katteilla tässä sekä metsänomistajat että koneyrittäjätkin toimii, että olisi varmaan viisasta pyrkiä puhaltamaan yhteen hiileen.